Yhteenveto
- Opintoseteli ja Karelia avoin AMK
- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
- Perhekeskuksen toimintasuunnitelma 2026–2029
- Neuvolatoiminnan ja alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2026–2029
- Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
Opintoseteli ja Karelia avoin AMK
Kokouksessa käytiin läpi opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä uusi kolmivuotinen opintoseteli-kokeilu, jonka tavoitteena on helpottaa ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten pääsyä avoimiin korkeakouluopintoihin. Todettiin, että kokeilua koskeva lainsäädäntö on lausuntokierroksella ja että laki on tarkoitus saada voimaan keväällä 2026.
Päätös tässä asiassa oli luonteeltaan tiedonsaantiin ja valmistautumiseen liittyvä: asiasta kuultiin Karelia-ammattikorkeakoulun esittely ja nuorten ennakkokysymysten pohjalta sovittiin, että nuorten näkemyksiä kerätään jatkovalmistelua varten (mitkä opinnot kiinnostavat, millainen toteutustapa toimii, millaista ohjausta tarvitaan ja mitä opintosetelissä pitäisi kehittää).
Kokouksessa täsmennettiin, mitä opintoseteli käytännössä tarkoittaa: se on 30 opintopisteen arvoinen “maksuväline”, jolla voi suorittaa opintoseteliin kuuluvia avoimia korkeakouluopintoja maksutta ja käyttää ohjauspalveluja. Seteli on voimassa kaksi vuotta yhteishaun tulosten selviämisestä, ja se aktivoidaan Opin.fi-palvelussa Suomi.fi-tunnistautumisella. Seteliä ei tarvitse käyttää kerralla, ja opintoja voi tehdä useammassa korkeakoulussa.
Lisäksi käytiin läpi, kenelle seteli on tarkoitettu ja milloin sen voi saada käyttöön: seteli kohdistuu alle 29-vuotiaisiin, jotka ovat suorittaneet toisen asteen tutkinnon Suomessa 1.12.2025 jälkeen, hakevat kevään 2026 yhteishaussa ja jäävät ilman paikkaa tai eivät ota paikkaa vastaan. Aktivointi on mahdollista, kun yhteishaun valinnat ovat varmistuneet elokuussa 2026 (materiaalissa ajankohta 5.8.2026).
Karelia-ammattikorkeakoulu esitteli opintosetelillä suoritettavaa tarjontaa (esimerkiksi valmentavia opintoja, opiskelutaitoja tukevia opintoja sekä tutkintoihin liittyviä opintojaksoja ja kokonaisuuksia). Samalla käytiin läpi avoimen AMK:n kustannusperiaatteet ilman opintoseteliä: lähtökohtaisesti 15 €/opintopiste ja enintään 150 €/lukukausi, sekä erikseen mainitut maksuttomuusperusteet (mm. työttömät ja lomautetut). Kokouksessa todettiin myös, että avoimen AMK:n opintoja voidaan myöhemmin sisällyttää tutkintoon Kareliassa, jos nuori myöhemmin aloittaa tutkinto-opiskelijana.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
Kokouksessa käsiteltiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luonnosta vuosille 2026–2029 ja siihen kirjattua päätöslinjaa: suunnitelma on tarkoitus sitoa ohjaamaan talousarviota sekä toteutuksen seurantaa koko kaudella 2026–2029. Suunnitelman rooliksi kuvattiin lastensuojelun sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistyön ja yhteistyörakenteiden ohjaaminen hyvinvointialueella ja kunnissa.
Päätöksenä materiaalissa todetaan, että aluevaltuusto käsitteli ja hyväksyi luonnoksen (käsittelyyn pohjautuva versio) sekä kytki sen talousarvio-ohjaukseen ja seurantaan. Toteutus ja seuranta päätettiin rakentaa LaNuPe-kärkihankkeen ja perhekeskustoiminnan rakenteiden kautta sekä yhteisövaikuttavuuden viitekehyksellä. Toimeenpanon johtamiseen ja seurantaan vahvistetaan rakenteita, joissa ovat mukana hyvinvointialueen lisäksi kuntien, järjestöjen ja seurakuntien edustajat.
Päätökseen liitetyiksi keskeisiksi painopisteiksi kuvattiin siirtymä kohti ennaltaehkäiseviä ja yhteensovitettuja palveluja sekä perhekeskusmallin vahvistaminen. Konkreettisina kokonaisuuksina nostettiin esiin perhekeskusten verkostomainen johtaminen (koordinaattorit ja kohtaamispaikkakoordinaattorit), monialaisen alkuarvioinnin kehittäminen Perhepuhelimen kautta, 0–18-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kehittäminen (mukaan lukien MIELI-yksikkö), ehkäisevä päihdetyö, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn käytäntöön vienti (ELVA-toimintamalli vuodesta 2026) sekä digitaalisten palvelujen vahvempi käyttö palveluketjuissa.
Merkittävinä päätökseen johtaneina seikkoina kirjattiin palvelujen rajapinnoissa tunnistetut ongelmat ja tarve vahvistaa varhaista tukea. Talouden näkökulmasta suunnitelmassa tuotiin esiin rahoitusmalliin liittyvä siirtymätasaus, joka on vähentänyt tarveperustaista rahoitusta, sekä se, että vuodesta 2026 alkaen Hyte-kerroin kytkeytyy valtion rahoitukseen. Suunnitelmassa painotettiin mittareihin ja tiedonkeruuseen perustuvaa seurantaa, jotta toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia voidaan arvioida kaudella 2026–2029.
Perhekeskuksen toimintasuunnitelma 2026–2029
Kokouksessa käsiteltiin maakunnallisen ohjausryhmän laatimaa perhekeskuksen toimintasuunnitelman luonnosta vuosille 2026–2029. Suunnitelman lähtökohdaksi kuvattiin perhekeskus monialaisena verkostona, jossa hyvinvointialue, kunnat, järjestöt ja seurakunnat sovittavat yhteen lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen käytäntöjä.
Päätöksenä kokouksessa linjattiin, että luonnos viedään jatkokäsittelyyn hyvinvointilautakuntaan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lautakuntaan huhtikuussa 2026 arvioitavaksi. Kokouksessa ei tehty lopullista hyväksymispäätöstä toimintasuunnitelmasta, vaan se päätettiin siirtää eteenpäin lautakuntakäsittelyyn.
Päätöksen taustalla käsiteltiin erityisesti johtamisen ja yhteistyön rakennetta: suunnitelma nojaa verkostomaiseen yhteisjohtamiseen, yhteisesti sovittuihin seurantamittareihin ja jatkuvaan vuoropuheluun toimijoiden välillä. Suunnitelmassa kuvattiin alueellinen rakenne neljälle alueelle (Pohjoinen, Eteläinen, Läntinen, Keskinen) sekä maakunnallinen ohjausryhmä, alueelliset johtoryhmät ja perhekeskustiimit.
Rahoituksesta todettiin keskeisenä reunaehtona, ettei perhekeskustoiminnalle esitetä erillistä rahoitusta, vaan resurssit tulevat kunkin toimijan omista budjeteista. Tämä kytkettiin myös tavoitteeseen edetä lapsibudjetoinnin suuntaan. Seurannasta kirjattiin, että toteutumista arvioidaan vuosittain maakunnallisessa ohjausryhmässä ja että indikaattoreita päivitetään vuosina 2027 ja 2029.
Neuvolatoiminnan ja alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2026–2029
Kokouksessa käsiteltiin neuvolatoiminnan sekä alle kouluikäisten lasten ehkäisevän suun terveydenhuollon alueellinen toimintasuunnitelma vuosille 2026–2029 ja sen kytkentä muihin lasten ja perheiden kokonaisuuksiin.
Päätöksenä materiaalissa todetaan, että aluevaltuusto hyväksyi toimintasuunnitelman vuosille 2026–2029 ja liitti sen osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa. Suunnitelman perustaksi kirjattiin terveydenhuoltolain ja asetusten velvoitteet neuvolapalvelujen ja ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämisestä.
Päätökseen johtaneina merkittävinä sisältöinä käsiteltiin varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn vahvistamista, moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä sekä Lapset puheeksi -mallin käyttöä yhteensovittamisen työkaluna. Turvallisuuden näkökulmasta suunnitelmaan kirjattiin lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen liittyviä käytäntöjä ja MARAK-yhteyksiä neuvolatyössä.
Palvelujen kehittämisessä tuotiin esiin myös digitaaliset ja etäpalvelut (esimerkiksi digisote-keskus sekä mainitut ohjelmat) ja tuleva asiakas- ja potilastietojärjestelmä (materiaalin mukaan käyttöönotto 2027), joiden tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua ja saavutettavuutta. Suun terveydenhuollossa kuvattiin kehittämiskohteiksi esikouluikäisten tarkastukset, harjauskoulu ja Poispudokas-mallin käyttöönotto tarkastusten toteutumisen varmistamiseksi.
Talouteen liittyen suunnitelmassa todettiin HYTE-kertoimen vaikutus rahoitukseen vuodesta 2026 alkaen sekä se, että seuranta ja resursoinnin tarkentuminen sidotaan indikaattoreihin ja tilastointiin. Lisäksi kuvattiin tavoite edetä yhdistelmäneuvolatyöhön koko alueella vuoteen 2027 mennessä, millä on vaikutuksia työn järjestämiseen ja henkilöstöresursointiin.
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
Kokouksessa käsiteltiin alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma vuosille 2026–2029, joka liitetään osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ja määrittelee opiskeluhuollon palvelujen järjestämisen vastuut, tavoitteet ja seurannan.
Päätöksenä materiaalissa todetaan, että aluevaltuusto hyväksyi alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman 2026–2029. Hyväksyntä kattaa suunnitelman rakenteen, yhteistyön periaatteet, voimavarojen kohdentamisen linjaukset sekä toteuttamisen ja seurannan.
Päätökseen johtaneina keskeisinä seikkoina käsiteltiin lainsäädännön velvoitteet (oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokset ja kouluterveydenhuoltoa koskevat vaatimukset) sekä tarve vahvistaa hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistä rakennetta. Suunnitelmassa kuvattiin pysyvät yhteistyö- ja johtamisrakenteet: alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä (kokoontuminen neljä kertaa vuodessa), koulutuksen järjestäjäkohtaiset ohjausryhmät sekä oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät.
Palvelujen saatavuuden ja resursoinnin osalta suunnitelma viittaa mitoitusohjeisiin ja kohdentamiseen oppilaitostyyppien ja tuen tarpeen mukaan, mutta päätöksessä ei vahvistettu euromääräisiä lisäyksiä tai vähennyksiä. Seurantaperusteiksi kirjattiin muun muassa palveluihin pääsy, mielenterveyden varhainen tuki, päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisy sekä kiusaamisen ehkäisy ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Suunnitelman tietopohjana mainittiin kouluterveyskyselyn tulokset ja alueelliset tilastot.
