Yhteenveto
- Lapsi- ja perheasiainneuvostossa käsiteltyjä asioita, teemoja ja evästyksiä tulevalle neuvostolle
- LaNuPe-työn tilannekuva
- Kysely lapsi- ja perheasiainneuvoston toiminnasta
Lapsi- ja perheasiainneuvostossa käsiteltyjä asioita, teemoja ja evästyksiä tulevalle neuvostolle
Kokouksessa painotettiin lapsi- ja perheasiainneuvoston roolia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisessä. Päätöksentekoa halutaan vahvistaa niin, että lasten ja perheiden asiat nousevat selkeämmin esiin myös valtuustotasolla. Kuntien keskeistä roolia lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä korostettiin, ja yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa aiotaan tiivistää. Lapsiperheiden asiat nähtiin yhteisenä vastuuna, ei erillisinä tehtävinä kuntien ja hyvinvointialueen välillä.
Tulevaisuudessa lapsibudjetoinnin ja lapsivaikutusten arvioinnin merkitys päätöksenteossa nostetaan vahvemmin esille. Sähköisen perhekeskuksen kehittämistä pidetään tärkeänä, mutta rahoituksen järjestäminen on osoittautunut haastavaksi. Viestinnän tehostamista sekä päättäjien aktiivista osallistumista lasten asioihin painotettiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden äänen esiin tuomiseen maakunnassa. Päätöksen myötä toimintaa suunnataan kohti tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä viestinnän parantamista lasten ja perheiden tarpeiden huomioimiseksi päätöksenteossa.
LaNuPe-työn tilannekuva
Kokouksessa esiteltiin LaNuPe-työn (lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden kehittäminen) ajankohtainen tilanne. Kehittämistyössä siirrytään pistemäisistä tukijärjestelmistä kohti kokonaisvaltaisempaa palvelumallia, jossa varhainen tuki on keskiössä. Tavoitteena on tarjota apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikä voi ehkäistä myöhempiä ja kalliimpia toimenpiteitä.
LaNuPe-kehittämistyöhön sisältyy tällä hetkellä 28 alaprojektia. Näistä merkittäviä ovat muun muassa mieliyksikön toimivuuden parantaminen, terapiatakuun lainsäädännön soveltaminen lasten ja nuorten palveluissa sekä yhden kontaktin periaatteen edistäminen. Henkilöstön kuulemistyöpajat vahvistavat työntekijöiden osallisuutta kehittämisessä. Johtajiston säännölliset yhteistapaamiset aloitetaan syksyllä tukemaan yhteensovittavaa johtamista.
Kokouksessa todettiin, että LaNuPe-kehittämistyön eteneminen tulee esitellä uudelle neuvostolle sen aloittaessa toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi. Palvelupäällikkö Sonja Hartikainen esitteli ajankohtaisia asioita LaNuPe-työn osalta, mikä syvensi keskustelua kehittämistyön nykytilasta ja tulevista haasteista.
Kysely lapsi- ja perheasiainneuvoston toiminnasta
Neuvoston toiminnasta toteutettiin kysely 28.5.–5.6.2025, johon vastasi neljä jäsentä (20 %). Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa neuvoston jäsenten kokemuksia vaikuttamismahdollisuuksista sekä arvioida neuvoston tarpeellisuutta.
Kaksi vastaajaa kertoi neuvoston vaikuttaneen hyvinvointistrategian sisältöihin lähinnä välillisesti; lausuntoja on annettu ja asukkaiden osallisuutta arvioitu. Kolme vastaajaa koki neuvoston onnistuneen nostamaan lasten ja perheiden tarpeita päätöksenteossa esiin, esimerkiksi ennaltaehkäisevän työn merkitystä talousarviossa sekä palvelujen saavutettavuuden turvaamista pienillä paikkakunnilla on korostettu.
Tiedon saanti perheisiin ja lapsiin liittyvistä asioista koettiin hyväksi asiantuntijaesitysten kautta, mutta suora vuorovaikutus lasten kanssa on ollut rajallista – tämän parantamiseen pyritään jatkossa. Neuvosto toimii tiedon kokoajana, mutta palautteen saaminen päätöksenteosta on ollut haasteellista; tiedonkulkua valmistelijoille ja päättäjille halutaan kehittää.
Neuvoston vahvuuksina nähtiin aktiivinen organisaatiotuki, monipuolinen jäsenistö sekä asiantunteva keskustelu. Kehittämiskohteiksi nimettiin tiedonkulun parantaminen, ulospäin suuntautuvan viestinnän tehostaminen sekä toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Kokouksessa päätettiin jatkaa kehitystyötä näillä osa-alueilla ja vahvistaa neuvoston roolia strategisen suunnittelun tukijana.
