Yhteenveto
- Itä-Suomen yhteistyöalueen toimeenpano, arviointikertomus ja LANUPE/LaNuPe-hankkeiden hallinta
- Tilinpäätös 2025 ja tilintarkastus
- Henkilöstökertomus 2025
- Vuoden 2026 talousarvion muuttaminen
- Alijäämän kattamissuunnitelma 2027–2029 ja kattamiskauden jatkon hakeminen
- Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka
- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
- Neuvolatoiminnan ja alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2026–2029
- Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
- Eläinlääkintähuollon asiakasmaksut 1.7.2026 alkaen
- Konserniohjeen päivitys
- Luottamushenkilöiden palkkiosäännön päivitys
- Luettelo valtuustoaloitteiden toimenpiteistä
- Nuorten hoivaajien tunnistaminen ja tukeminen
- Lasten ja nuorten geneerisiä taitoja edistävän pilotin aloite
- Haittoja vähentävän asumispalvelun järjestäminen
- Ammatinharjoittajamalli omalääkäri- ja omahoitajatyön tueksi
- Kiertävän sairaala- ja hoivamuusikon palkkaaminen kesäksi 2026
- Kuljetus tilapäismajoituksesta päiväkeskukselle
- Perhehoidon kehittämisohjelman valmistelu
- Löytöeläinten hoidon laadun ja hoitopaikkaverkon kehittäminen
- Kolme uutta valtuustoaloitetta lähetettiin valmisteltavaksi
Itä-Suomen yhteistyöalueen toimeenpano, arviointikertomus ja LANUPE/LaNuPe-hankkeiden hallinta
Kokouksessa käsiteltiin Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) toimeenpanon tilannetta ja vuoden 2025 arviointikertomusta sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvien LANUPE/LaNuPe-kokonaisuuksien johtamista ja seurantaa. Taustalla nousi esiin tarve selkeämmille tavoitteille, mittareille ja rakenteille: työryhmätyöskentelyä oli tehty useissa ryhmissä, mutta puheenjohtajakyselyissä korostuivat integraation ja päämäärien terävöittämisen tarpeet.
Päätöksenä hyväksyttiin vuoden 2025 arviointikertomus liitteineen ja päätettiin, että arviointisuunnitelmaa päivitetään syksyllä 2026. Lisäksi päätettiin perustaa neuvottelukunta Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimiseksi toimikaudelle 1.12.2025–31.5.2027. Päätöksessä vahvistettiin myös, että toimeenpanon tilanneraporttia ja mittariston kehittämistarpeita seurataan jatkuvasti.
Samassa kokonaisuudessa hyväksyttiin henkilöstöohjelma vuodelle 2026 sekä linjattiin sidonnaisuusilmoitusten valvonnan ja rekisterin ajantasaisuuden tehostamisesta. LANUPE/LaNuPe-hankkeiden osalta korostettiin johtamisen ja seurannan vahvistamista, koska hankekokonaisuuksiin liittyi tunnistettuja riskejä resursoinnista, muutosjohtamisen jatkuvuudesta ja tulosten osoittamisesta mittareilla.
Erikoissairaanhoidon työnjaon valmistelusta todettiin, että selvityksiä (mm. tekonivelkirurgia ja silmätaudit) oli käsitelty, mutta käytännön toimintamallit eivät olleet vielä kaikilta osin valmiita. Käsittelyssä tuotiin esiin myös hyvinvointialueen kanta, jonka mukaan silmätautien työnjaon siirtoa Pohjois-Savon alueelle ei hyväksytty.
Tilinpäätös 2025 ja tilintarkastus
Tilinpäätöstä koskevassa asiassa esitettiin hyväksyttäväksi vuoden 2025 tilinpäätös liitetietoineen sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot, ja samalla ratkaistavaksi vastuuvapaus tilivelvollisille. Käsittelyssä huomioitiin tilintarkastuksen muistutukset ja talouden tasapainottamisen reunaehdot.
Päätöksenä hyväksyttiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2025 ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta 2025. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos oli ylijäämäinen (noin +11,7 miljoonaa euroa) ja konsernitasolla tulos oli noin +12,0 miljoonaa euroa. Samalla todettiin, että kumulatiivinen alijäämä oli edelleen suuri (58,4 miljoonaa euroa), mikä ohjaa tulevien vuosien tasapainottamistoimia.
Käsittelyssä tuotiin esiin myös valtion lisärahoituspäätös: valtioneuvoston 30.10.2025 päätöksellä alueelle myönnettiin 2,6 miljoonan euron lisärahoitus kiireellisimpiin peruspalveluihin ja pelastustoimeen, ja rahoituksen käyttö sidottiin ehtojen täyttämiseen. Lisäksi kuvattiin vuoden 2025 toimitilakustannuksiin liittyviä toimia, kuten vuokrasopimusten irtisanomiset ja vuokraneuvottelut sekä kiinteistöjärjestelyiden ja mahdollisten ostojen (mm. Siilaisen terveysasema ja pelastusasemien omistusjärjestelyt) valmistelu vuoden 2025 lopun päätösten pohjalta.
Henkilöstökertomus 2025
Henkilöstökertomus tuotiin aluevaltuustolle tilannekuvaksi osana tilinpäätöskokonaisuutta. Kertomuksessa käytiin läpi henkilöstön määrää, kustannuksia, työkykyä, rekrytointitilannetta ja talouden sopeutuksen vaikutuksia.
Päätöksenä henkilöstökertomus vuodelta 2025 merkittiin tiedoksi. Käsittelyssä kuvattiin, että talouden sopeuttamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut kohdistuivat noin 465 henkilötyövuoteen, ja pysyviä irtisanomisia päätettiin noin 40 vakinaiseen tehtävään. Henkilöstökulut olivat noin 474,5 miljoonaa euroa ja henkilöstötyövuosia (HTV) oli 7 352. Sairauspoissaolojen kustannukset olivat 14,8 miljoonaa euroa.
Vuoden 2026 talousarvion muuttaminen
Vuoden 2026 talousarvioon esitettiin muutoksia, jotta talousarvio vastaa ajantasaista rahoitus- ja lakitilannetta sekä alijäämän kattamissuunnitelman valmistelun liitevaatimuksia. Taustalla olivat valtion rahoituslaskelmien muutokset ja tarve toimittaa valtiovarainministeriölle (VM) vaaditussa muodossa tuloslaskelmat alijäämän kattamisen käsittelyä varten.
Päätöksenä hyväksyttiin liitteen mukaiset talousarviomuutokset vuodelle 2026. Lisäksi päätettiin, että VM:lle lähetettävän alijäämän kattamissuunnitelman liitteiksi tulevat tuloslaskelmat laaditaan vuoden 2026 muutetun talousarvion pohjalta.
Käsittelyssä todettiin, että vuoden 2026 rahoituksessa oli noin 2 miljoonan euron lisäys, koska iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventämiseen liittyvä sopeutustavoite peruttiin selvitysvaiheen vuoksi, mutta vastaava erä vähennetään vuoden 2027 rahoituksesta. Lisäksi käsittelyssä tuotiin esiin, että voimassa olevien määräaikojen puitteissa kumulatiivisen alijäämän kattaminen on haasteellista ilman lakisääteisten tehtävien vaarantumista, minkä vuoksi VM-hakemus ja sen liitteet valmistellaan.
Alijäämän kattamissuunnitelma 2027–2029 ja kattamiskauden jatkon hakeminen
Alijäämän kattamista koskevassa asiassa esitettiin sekä kattamiskauden jatkon hakemista että suunnitelman hyväksymistä liitteineen. Taustalla oli rahoitusnäkymien heikentyminen ja tarve osoittaa VM:lle konkreettinen, toteuttamiskelpoinen kokonaisuus alijäämän kattamiseksi pidemmällä aikavälillä.
Päätöksenä päätettiin hakea alijäämän kattamiskauden jatkamista vuoden 2029 loppuun. Lisäksi hyväksyttiin hyvinvointialuelain 115 a §:n mukainen suunnitelma kertyneen alijäämän kattamiseksi ja päätettiin, että samaa suunnitelmaa käytetään vuoden 2026 lainanottovaltuuden muuttamispäätöksen ehtojen mukaisena talouden tasapainottamisohjelmana. Aluehallitus valtuutettiin käsittelemään ja toimittamaan suunnitelma liitteineen VM:lle kesäkuussa 2026.
Suunnitelman euromitoitus tuotiin päätöksenteon pohjaksi: säästövaikutus vuosille 2027–2029 yhteensä 75,0 miljoonaa euroa (2027: 15,0 M€, 2028: 25,0 M€, 2029: 35,0 M€). Kokonaisuus muodostuu mm. rakenteiden keventämisestä (13,0 M€), hoito- ja palveluketjujen sujuvoittamisesta (10,9 M€), palvelujen integraatiosta (13,3 M€), voimavarojen uudelleenkohdentamisesta (15,4 M€) sekä muista tasapainottamistoimista (22,4 M€), joihin sisältyvät esimerkiksi kiinteistöjärjestelyt ja rahoitusjärjestelyjen optimointi.
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka tuotiin ajantasaistettuna päätöksentekoon. Päivityksen taustalla oli edellisen linjauksen vuodelta 2022 vanhentuminen sekä tarve yhdenmukaistaa toimintaa EU:n ja kansallisen sääntelyn kanssa (mm. GDPR:n vaatimukset, vaikutustenarvioinnit, riskiperusteinen toimintatapa ja uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, huomiointi).
Päätöksenä tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka merkittiin tiedoksi. Käsittelyssä korostuivat vastuiden tarkentaminen (rekisterin vastuuhenkilö, tietosuojavastaava, esihenkilöt ja käsittelijät), sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteet, lokitus- ja käyttövaltuushallinta sekä poikkeamien käsittelymenettelyt. Lisäksi todettiin, että politiikkaa tarkastetaan vähintään vuosittain tietosuoja- ja tietoturvatyöryhmässä.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tuotiin hyväksyttäväksi nelivuotiskaudelle. Valmistelun taustalla olivat ennaltaehkäisyn vahvistaminen, yhteisövaikuttavuus ja perhekeskustoiminnan koordinoitu toteutus sekä palvelujen seurannan ja mittariston kehittäminen.
Päätöksenä suunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti. Hyväksyntään tehtiin lisäys, jonka esitti valtuutettu Ninni Saarinen: päätökseen lisättiin korostus lapsen ja nuoren arjen tukemisesta myös läheisten ja perheen hyvinvoinnin kautta. Päätöksessä todettiin, että toteutumista seurataan vuosittain ja suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lisäksi todettiin, että HYTE-kerroin otetaan käyttöön 2026 alusta osana rahoituksen ohjausperustaa ja mittaristoa kehitetään tiedolla johtamisen tueksi.
Neuvolatoiminnan ja alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2026–2029
Neuvolatoimintaa ja alle kouluikäisten lasten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintasuunnitelma tuotiin hyväksyttäväksi lakisääteisen ohjauksen ja alueellisen yhtenäistämisen varmistamiseksi. Suunnitelma kytkettiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja perhekeskustoiminnan kokonaisuuteen.
Päätöksenä hyväksyttiin liitteen mukainen toimintasuunnitelma vuosille 2026–2029. Käsittelyssä painotettiin ennaltaehkäisyä, moniammatillista yhteistyötä ja lapsivaikutusten huomiointia. Keskeisinä toimintatapoina kuvattiin muun muassa Lapsen puheeksi -malli, digitaaliset palvelukanavat (kuten chat ja etäpalvelut) sekä yhteistyö varhaiskasvatuksen, sosiaalipalvelujen ja mielenterveyspalvelujen kanssa.
Suunnitelmaan sisältyi myös tiedonvaihdon ja tietosuojan käytännöt (mm. Omankannan näkyvyyskysymykset alaikäisten osalta) sekä lastensuojelun ilmoitusvelvollisuuden huomiointi. Lisäksi todettiin, että uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto on suunniteltu vuodelle 2027 osana kokonaisuutta.
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksen velvoittama alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma tuotiin hyväksyttäväksi ja liitettäväksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Valmistelussa painottuivat yhteistyörakenteet koulutuksen järjestäjien kanssa, lähipalveluperiaate sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon yhteensovittaminen.
Päätöksenä hyväksyttiin liitteenä oleva opiskeluhuoltosuunnitelma vuosille 2026–2029. Lisäksi päätettiin, että valmistelusta vastaavat viranhaltijat voivat tehdä teknisiä korjauksia ja pieniä muutoksia ennen lopullista julkistamista.
Suunnitelmassa tuotiin esiin henkilöstömitoitusten tavoitteita ja seurannan rakenteita (mm. kuraattori-, psykologi-, terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelujen mitoitusperiaatteet), omavalvonnan ja raportoinnin käytännöt sekä alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän rooli. Seuranta kytkettiin muun muassa kouluterveyskyselyyn ja muihin indikaattoreihin.
Eläinlääkintähuollon asiakasmaksut 1.7.2026 alkaen
Eläinlääkintähuollon asiakasmaksuihin esitettiin tarkennuksia uuden eläinlääkintähuoltolain (285/2023) voimaantulon vuoksi. Tavoitteena oli määritellä maksut järjestämisvastuun mukaisille palveluille sekä täydentäville palveluille niin, että hinnoittelu perustuu kustannuslaskentaan ja huomioi myös kilpailulainsäädännön vaatimukset.
Päätöksenä hyväksyttiin esitetyt asiakasmaksujen tarkennukset ja päätettiin, että ne tulevat voimaan 1.7.2026. Lisäksi päätettiin, että laite- ja hoitajamaksujen tarkemmat sisällöt määritellään jaoston syyskuun 2026 kokouksessa.
Päätöksen mukaiset maksuluokat vahvistettiin: järjestämisvastuuseen kuuluvissa palveluissa peruskäynti 7 euroa, toimenpidekäynti 15 euroa, uusintakäynti 8 euroa ja päivystyskäynti 35 euroa. Täydentävissä palveluissa maksuluokat olivat 19, 37, 73, 110 ja 146 euroa. Linjattiin myös, että jos samalla käynnillä on sekä järjestämisvastuun että täydentävien palvelujen sisältöä, veloitus määräytyy korkeimman soveltuvan maksuluokan mukaan, ja täydentävissä palveluissa voidaan periä lisäksi laite- ja hoitajamaksuja sekä päivystysmaksu.
Konserniohjeen päivitys
Konserniohje tuotiin päivitettäväksi, koska hallinto- ja sääntelyympäristö sekä käytännön konserniohjaus olivat muuttuneet vuoden 2022 ohjeen jälkeen. Taustalla olivat myös tarkastuslautakunnan huomiot ohjeen ajantasaisuuden tarpeesta.
Päätöksenä hyväksyttiin liitteenä oleva konserniohjeen päivitys. Päivityksessä täsmennettiin konserniohjauksen rooleja ja vastuita, vahvistettiin konserniohjausryhmän asemaa käytännön ohjauksessa ja yhdenmukaistettiin tytäryhteisöjen raportointi osaksi osavuosikatsausten kokonaisuutta. Lisäksi sisäinen valvonta, riskienhallinta ja varautumisen huomiointi koottiin selkeämmin yhdeksi ohjattavaksi kokonaisuudeksi.
Luottamushenkilöiden palkkiosäännön päivitys
Palkkiosääntö tuotiin päivitettäväksi lainsäädäntömuutosten ja rahoitusrajoitteiden vuoksi. Käsittelyssä todettiin, että ryhmärahoihin liittyvä valtion rahoitusmuutos vähensi alueen vuoden 2026 rahoitusta noin 160 000 eurolla, ja samalla haluttiin yhdenmukaistaa käytäntöjä kokousten ulkopuolisten tilaisuuksien, seminaarien, ansionmenetysten ja matkakorvausten osalta.
Päätöksenä hyväksyttiin päivitetty palkkiosääntö liitteen mukaisesti. Päivityksessä seminaaripalkkio sidottiin kyseisen toimielimen kokouspalkkion suuruuteen ja useamman päivän seminaari määriteltiin yhdeksi palkkioksi. Toisen toimielimen kokoukseen osallistumisen palkkio määriteltiin jäsenen kokouspalkkion mukaiseksi silloin, kun osallistuminen ei perustu jäsenyyteen tai puheenjohtajuuteen.
Lisäksi sääntöön kirjattiin osa-aikaisen puheenjohtajan malli: osa-aikaisuus mahdollistettiin enintään 50 prosenttiin ja osa-aikaisen puheenjohtajan palkkioksi vahvistettiin 3 000 euroa kuukaudessa, sisältäen ansionmenetyksen korvauksen. Samalla linjattiin, ettei osa-aikaisella puheenjohtajalla ole oikeutta vuosipalkkioon eikä toimituspalkkioihin.
Luettelo valtuustoaloitteiden toimenpiteistä
Valtuustolle tuotiin hallintosäännön edellyttämä luettelo valtuustoaloitteiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä tilanne siitä, mitkä aloitteet on käsitelty loppuun. Käsittelyssä kuvattiin aloitteisiin liittyviä käytännön edistysaskeleita eri palvelukokonaisuuksissa.
Päätöksenä luettelo ja siihen kirjatut toimenpiteet merkittiin tiedoksi ja hyväksyttiin. Käsittelyssä tuotiin esiin esimerkkeinä ikääntyneiden palvelujen oikea-aikaisuuden parantamiseen liitettyä kehittämistä (kuten kotoa kotiin -kokonaisuuden kytkentöjä ja sosiaaliohjaajien lisäämistä kuntoutumissairaaloihin) sekä sateenkaari-ihmisten huomiointiin liittyviä henkilöstökoulutuksia. Samalla todettiin, että kaikkien aloitteiden osalta ei vielä ollut valmiita selontekoja, ja luetteloon oli merkitty myös keskeneräisiä asioita.
Nuorten hoivaajien tunnistaminen ja tukeminen
Aloitteessa esitettiin toimintamallin vakiinnuttamista nuorten hoivaajien tunnistamiseen ja tuen järjestämiseen sekä henkilöstön osaamisen varmistamista. Taustaksi tuotiin tarve huomioida perhetilanne myös aikuisen sairauden tai vamman diagnoosin yhteydessä ja vahvistaa järjestöjen roolia ohjauksessa.
Päätöksenä hyväksyttiin aluehallituksen antama vastaus ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Vastauksessa linjattiin, että perhepalvelujen palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan koko perheen tilanne ja nuoret hoivaajat huomioidaan, ja että tunnistamista ja ohjausta tuen piiriin vahvistetaan osaamisella ja tarvittaessa koulutuksilla. Käsittelyssä nostettiin esiin syöpäkeskuksessa käytössä ollut systemaattinen toimintatapa, jota pyritään soveltamaan tarkoituksenmukaisesti muille erikoisaloille.
Lasten ja nuorten geneerisiä taitoja edistävän pilotin aloite
Aloitteessa esitettiin alueellista pilottia lasten ja nuorten geneeristen taitojen (kuten vuorovaikutus-, käytös- ja neuvottelutaidot) vahvistamiseksi varhaiskasvatuksesta alkaen. Taustaksi tuotiin koulutuksen ja työelämän havaintoja heikentyneistä valmiuksista ja niiden vaikutuksista osaajapulaan.
Päätöksenä hyväksyttiin aluehallituksen antama vastaus ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Vastauksessa linjattiin, että teemaa viedään eteenpäin olemassa olevien rakenteiden ja foorumien kautta (kuntien varhaiskasvatus ja koulutus, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä perhekeskustoiminta), ja että hyvinvointialueen rooli on kumppanina eikä erillisenä hankevetäjänä. Päätökseen ei sisältynyt uutta määrärahaa tai erillisen pilottihankkeen käynnistämispäätöstä.
Haittoja vähentävän asumispalvelun järjestäminen
Aloitteessa vaadittiin päihdehaittoja vähentävän asumispalvelun järjestämistä sosiaalihuoltolain mukaisesti myös niille asiakkaille, jotka eivät pyri raittiuteen. Käsittelyssä tarkennettiin, mitä palveluja jo järjestetään ja missä kohdin palveluja joudutaan hankkimaan alueen ulkopuolelta.
Päätöksenä hyväksyttiin aluehallituksen vastaus liitteineen ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Vastauksessa todettiin, että sosiaalihuoltolain mukainen tilapäinen ja tuettu asuminen järjestetään jo päihteet sallivina haittoja vähentävinä palveluina, mutta raskaammat asumispalvelut ovat tarvittaessa ostopalveluina hankittavissa muualta Suomesta. Käsittelyssä tuotiin esiin kustannusarvioita mahdollisesta omasta yksiköstä (5+5 paikkaa: arviolta 40 000–45 000 euroa kuukaudessa eli 480 000–540 000 euroa vuodessa) sekä ostopalvelujen hinnoista (205–295 euroa vuorokaudessa eli noin 75 000–105 000 euroa vuodessa per asiakas). Vastauksessa todettiin, ettei laajentamisesta omana toimintana ollut tässä vaiheessa suunnitelmaa.
Ammatinharjoittajamalli omalääkäri- ja omahoitajatyön tueksi
Aloitteessa esitettiin ammatinharjoittajalääkäreiden hyödyntämisen selvittämistä ja pilotointia, jotta hoidon jatkuvuus vahvistuu ja vuokratyövoiman käyttö vähenee erityisesti rekrytointivaikeusalueilla.
Päätöksenä hyväksyttiin aluehallituksen vastaus ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Vastauksessa perusteltiin, että aloitteen tavoitteet ovat jo osa käynnissä olevaa kehittämistyötä (JATKUMO-hanke). Pilotointia suunnitellaan osana hanketta ja siihen on haettu valtionavustusta vuosille 2026–2027 yhteensä 2 084 914 euroa, josta 709 453 euroa on suunniteltu ammatinharjoittajamallin pilotointiin; lopullinen kohdentaminen tarkentuu rahoituspäätöksen jälkeen.
Kiertävän sairaala- ja hoivamuusikon palkkaaminen kesäksi 2026
Aloitteessa esitettiin kiertävän sairaala- ja hoivamuusikon palkkaamista kesäksi 2026 kulttuurihyvinvointityön osaksi eri yksiköihin ympäri maakuntaa. Käsittelyssä tuotiin esiin, että toimintaa oli kehitetty hankemuotoisesti ja ideaa pidettiin sisällöllisesti kannatettavana.
Päätöksenä hyväksyttiin aluehallituksen esitys ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Päätöksen perusteluna todettiin, ettei vuoden 2026 talousarviossa ollut varattu rahoitusta toiminnan käynnistämiseen kesäksi 2026.
Kuljetus tilapäismajoituksesta päiväkeskukselle
Aloitteessa esitettiin ratkaisua asiakkaiden kuljetuksiin tilapäismajoituksen ja päiväkeskuksen välillä Joensuussa, koska toimintojen välinen etäisyys kasvoi muuton myötä ja vaikeutti asiointia haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille.
Päätöksenä hyväksyttiin aluehallituksen vastaus ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Vastauksessa todettiin, ettei kahden sosiaalipalvelun välinen kuljetus ole lakisääteinen velvoite. Samalla täsmennettiin tilapäismajoituksen ja päiväkeskustoiminnan palvelukuvauksia sekä kuvattiin Asunto ensin -periaatteen mukaisen työn ja Joensuun kaupungin kanssa tehtävän välivuokra-asuntoyhteistyön etenemistä.
Perhehoidon kehittämisohjelman valmistelu
Aloitteessa esitettiin perhehoidon strategian tai kehittämisohjelman käynnistämistä, jotta perhehoito vakiinnutetaan palvelurakenteeseen, perhehoitajien määrää lisätään ja toimintaa johdetaan tavoitteellisesti.
Päätöksenä hyväksyttiin aluehallituksen vastaus ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Vastauksessa linjattiin, että perhehoidon kehittämisohjelma valmistellaan vuosille 2027–2030 strategian aikatauluun sovittaen. Käsittelyssä nostettiin esiin koordinaation laajentaminen myös vammaisten perhehoitoon, ohjauksen ja valvonnan käytäntöjen vahvistaminen sekä digitaalisten järjestelmien puutteet, jotka heikentävät asiakasohjausta ja paikkatilanteen reaaliaikaista seurantaa. Keväällä 2026 käynnistettiin ICT-yhteistyö järjestelmätarpeiden selvittämiseksi.
Löytöeläinten hoidon laadun ja hoitopaikkaverkon kehittäminen
Aloitteessa esitettiin löytöeläinten hoitopaikkojen riittävyyden ja laadun varmistamista, kuljetusmatkojen kohtuullistamista sekä mahdollisuutta korvata eläinsuojeluyhdistyksille osaa kustannuksista erityisesti muiden kuin kissojen ja koirien osalta. Käsittelyssä todettiin nykyverkon supistuminen (Ilomantsin hoitopaikan lakkautus vuoden 2025 lopussa) ja pitkien etäisyyksien aiheuttamat ongelmat.
Päätöksenä hyväksyttiin aluehallituksen vastaus ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Vastauksessa todettiin, että hoitopaikkoja on kuusi (Joensuu, Liperi, Juuka 2, Lieksa, Nurmes) ja että muiden lajien hoito nojaa suurelta osin eläinsuojeluyhdistyksiin. Vastauksessa linjattiin jatkotoimiksi palveluntuottajien tilojen ja osaamisen kartoitus, kilpailutusten laadullisten kriteerien vahvistaminen, varautuminen tilanteeseen jossa sopivaa tuottajaa ei löydy, hoitopaikkojen määrän lisäämistarpeen arviointi sekä mahdollisuuden selvittäminen yhdistysten kustannusten korvaamiseen muiden kuin kissojen ja koirien vastaanoton, hoidon ja kuljetusten osalta.
Kolme uutta valtuustoaloitetta lähetettiin valmisteltavaksi
Kokouksessa jätettiin kolme uutta valtuustoaloitetta, jotka päätettiin merkitä tiedoksi ja lähettää aluehallitukselle valmisteltavaksi. Päätös tarkoittaa, että aluehallitus arvioi toteuttamiskelpoisuuden, vaikutukset ja resurssitarpeet sekä tuo asian myöhemmin päätöksentekoon.
Ensimmäinen aloite koski ilta- ja viikonloppuaikaisen kiirevastaanoton järjestämistä Nurmeksen sotekeskuksella. Aloitteessa perusteltiin tarvetta pitkillä etäisyyksillä Joensuun päivystykseen ja esitettiin rajattua, perustason kiirevastaanoton pilotointia sekä mahdollisuutta hyödyntää paikallisia rakenteita (kuntoutussairaala, ensihoito ja kotisairaalatoiminta).
Toinen aloite koski rajaseudukriteerin lisäämistä hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja raja-alueen tunnistamista olosuhdetekijänä. Aloitteessa esitettiin yhteistä valmistelua muiden rajahyvinvointialueiden kanssa ja esityksen toimittamista ministeriöihin, jotta rajaseudun varautumis- ja turvallisuusvelvoitteiden kustannukset huomioitaisiin rahoituksessa.
Kolmas aloite koski ulkomaalaisten hoitajien suomen kielen taidon varmistamista ikääntyneiden palveluissa potilasturvallisuuden takaamiseksi. Aloitteessa esitettiin ammatillisen kielitestauksen käyttöönottoa, itsenäisessä potilastyössä edellytettävän kielitason nostamista sekä omavalvonnan tiukentamista tilanteissa, joissa kielitaito ei riitä lääkitysturvalliseen ja asiakasturvalliseen työhön.
