7.5.2026 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote - Aluevaltuusto: Päätökset: valtuustoryhmien tuki uusiksi, strategisia kiinteistöostoja 27,3 milj. eurolla ja 10 milj. euron lisäsäästöt etsintään

Yhteenveto

  • Ohje valtuustoryhmien tukemiseksi hyväksyttiin ja otettiin käyttöön takautuvasti
  • Strategisia kiinteistöjä ostetaan Joensuun kaupungilta 1 499 438,26 eurolla
  • Strategisia kiinteistöjä ostetaan Kiteen kaupungilta 5 680 113,69 eurolla
  • Kontiolahden terveysaseman kiinteistökauppa hyväksyttiin 5 547 885 eurolla
  • Lieksan pelastusaseman tontti ja rakennukset ostetaan 1,5 miljoonalla eurolla
  • Nurmeksen pelastusasema ja terveysasema ostetaan 3 945 370 eurolla
  • Outokummun terveysasema ja pelastusasema ostetaan 10 579 505 eurolla
  • Imetyksen ja maidon pumppaamisen työaikajärjestelyihin annettiin vastaus ja aloite päätettiin käsitellyksi
  • Tuotantotapa-analyysien vahvistamista koskeva aloite päätettiin käsitellyksi
  • Kokemusasiantuntija-koordinaattoria koskeva aloite päätettiin käsitellyksi ilman uuden tehtävän perustamista
  • Kotisairaalapalvelujen tehostamista koskeva aloite päätettiin käsitellyksi
  • Kätilön synnytyspelkovastaanoton maksuttomuutta koskeva aloite päätettiin käsitellyksi
  • Nikotiinittomuuden tukemista työyhteisöissä koskeva aloite päätettiin käsitellyksi
  • Kaikukortti-verkostoon liittymistä koskeva aloite päätettiin käsitellyksi ilman liittymistä
  • Selkokielisiä ja saavutettavia asiakasohjeita koskeva aloite päätettiin käsitellyksi
  • Uudet valtuustoaloitteet lähetettiin valmisteluun
  • Eronpyyntö aluehallituksen varajäsenyydestä hyväksyttiin ja tilalle valittiin uusi varajäsen
  • Laadun ja omavalvontaohjelman raportti Q4/2025 merkittiin tiedoksi
  • Sosiaali- ja potilasasiavastaavan selvitys vuodelta 2025 saatettiin tiedoksi
  • Osavuosikatsaus 1/2026 merkittiin tiedoksi ja lisäsopeutuksia ohjattiin valmisteluun
  • Investointisuunnitelma 2026–2029 hyväksyttiin ja toimitetaan ministeriöihin
  • Henkilöstöohjelma 2026 merkittiin tiedoksi
  • Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen yhteistyösopimusta täydennettiin

Ohje valtuustoryhmien tukemiseksi hyväksyttiin ja otettiin käyttöön takautuvasti

Hyväksyttiin liitteenä ollut ohje valtuustoryhmien tukemiseksi ja päätettiin, että ohjetta noudatetaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen.

Päätöksen taustalla oli hyvinvointialuelain muutos (voimassa 5.12.2025 alkaen), joka leikkaa valtuustoryhmien tukeen liittyvää rahoitusta ja kiristää käyttötarkoitusten rajauksia sekä raportointia. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vuoden 2026 rahoituksen arvioitiin pienenevän muutoksen seurauksena noin 160 000 eurolla.

Ohjeessa tuen käyttö rajattiin ja eriteltäväksi vaaditaan tarkka kohdentaminen viiteen kustannusryhmään: (1) sihteeriapu tai vastaava, (2) tila- ja tarjoilukulut sekä tilojen käyttö, (3) tietoyhteydet ja -laitteet, (4) luottamushenkilöiden koulutus, (5) päätöksentekoon liittyvät asiat. Tukea haetaan hallinnon aikataulun mukaan, sitä voidaan maksaa ennakkona, ja liikaa maksettu tuki voidaan periä takaisin. Lisäksi päätettiin, että myönnetyt tuet raportoidaan tilinpäätöksessä valtuustoryhmittäin eriteltynä sekä määrän että käyttötarkoituksen osalta. Vaalitoimintaan tukea ei saa käyttää.

Strategisia kiinteistöjä ostetaan Joensuun kaupungilta 1 499 438,26 eurolla

Päätettiin ostaa Joensuun kaupungilta kuusi kiinteistökohdetta rakennuksineen, tontteineen ja liittymineen yhteishintaan 1 499 438,26 euroa. Ostettavat kohteet ovat Ahvenisen toimintakeskus, Enon paloasema (tontti lohkottava), Hammaslahden paloasema ja öljyntorjuntavarasto (lohkottava), Koivupihan hoitokoti, Mulontien teollisuushalli (Reijolan paloasema) sekä Tuupovaaran paloasema ja öljyntorjuntavarasto (tontti lohkottava).

Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 31.8.2026. Jos allekirjoitusta ei tehdä määräaikaan mennessä, päätös raukeaa. Allekirjoitus edellyttää, että sekä ostajan että myyjän päätökset ovat lainvoimaisia. Ostaja vastaa kiinteistönmuodostamiskustannuksista sekä lainhuudatuskuluista ja varainsiirtoveroista, ja myyjä vastaa kaupanvahvistajan palkkiosta. Muut ehdot päätettiin olevan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja ja niiden tarkemmasta määrittelystä päätetään viranhaltijavaltuuksin.

Keskeisenä valmisteluperusteena käsiteltiin toimitilojen hallinnan periaatteita (hyväksytty 2025), kuntien kanssa käytyjä vuokra- ja omistusjärjestelykeskusteluja sekä valtioneuvoston 12.3.2026 myöntämää lisälainanottovaltuutta (enintään 39 milj. euroa) strategisia kiinteistöostoja varten. Lisäksi todettiin, että investointisuunnitelman päivitys ja alijäämien kattamissuunnitelma kytkeytyvät valtion asettamiin ehtoihin ja aikatauluihin.

Strategisia kiinteistöjä ostetaan Kiteen kaupungilta 5 680 113,69 eurolla

Päätettiin ostaa Kiteen kaupungilta Kiteen paloasema sekä Kiteen terveyskeskus (kiinteistötunnukset päätösasiakirjan mukaisesti) rakennuksineen ja niihin liittyvine oikeuksineen yhteishintaan 5 680 113,69 euroa.

Lisäksi päätöksessä todettiin tontteihin liittyvät maanvuokraehdot: tonttivuokra 8 500 euroa vuodessa. Ostaja vastaa varainsiirtoveroista ja kirjaamiskuluista. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 31.8.2026, muuten päätös raukeaa. Allekirjoitus edellyttää molempien osapuolten lainvoimaisia päätöksiä, ja muut ehdot määritellään viranhaltijavaltuuksin tavanomaisin kiinteistökaupan ehdoin.

Päätöksen perusteluissa painottuivat strategisesti tärkeiden sote-keskusten ja päivystävien pelastusasemien omistuksen selkeyttäminen, vuoden 2025 vuokraneuvotteluissa esiin nousseet omistusjärjestelytarpeet sekä valtion myöntämään lisälainanottovaltuuteen liittyvät investointisuunnitelman päivitysvaatimukset.

Kontiolahden terveysaseman kiinteistökauppa hyväksyttiin 5 547 885 eurolla

Päätettiin ostaa Kontiolahden terveysasema sekä siihen liittyvä maa-aluejärjestely (asemakaavan mukainen tontti ja sen edustalla oleva alue päätöksessä kuvatulla tavalla) kauppahintaan 5 547 885 euroa.

Tonttiin liittyvä vuokra on 4 100 euroa vuodessa. Ostaja vastaa varainsiirtoveroista ja kirjaamiskuluista. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 31.8.2026, muuten päätös raukeaa. Allekirjoitus edellyttää molempien osapuolten päätösten lainvoimaisuutta. Muut ehdot määritellään tavanomaisina ehtoineen viranhaltijavaltuuksin.

Valmistelussa korostuivat strategisten toimitilojen omistuslinjaukset, kuntien kanssa käydyt vuokraneuvottelut sekä lisälainanottovaltuuden ja investointisuunnitelmapäivityksen kytkös valtion asettamiin ehtoihin.

Lieksan pelastusaseman tontti ja rakennukset ostetaan 1,5 miljoonalla eurolla

Päätettiin ostaa Lieksan pelastusaseman tontti ja rakennukset seuraavin ehdoin: tontti (13 551 m²) 100 000 eurolla ja pelastusaseman rakennukset rakenteineen 1 400 000 eurolla.

Kaupunki vastaa kaupanvahvistajan palkkiosta. Ostaja maksaa lainhuudatuskulut ja varainsiirtoverot. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 31.8.2026, muuten päätös raukeaa, ja toteutus edellyttää molempien osapuolten lainvoimaisia päätöksiä. Muut kauppaehdot määritellään tavanomaisina viranhaltijavaltuuksin.

Käsittelyssä kirjattiin esteellisyys: yksi valtuutettu poistui asian käsittelyn ajaksi (yhteisöjäävi kaupunginhallituksen jäsenyyden perusteella).

Taustalla käsiteltiin strategisten kiinteistöjen omistamisen periaatteita, vuoden 2025 vuokraneuvotteluissa esiin nousseita omistuskysymyksiä sekä valtion myöntämää lisälainanottovaltuutta ja siihen liittyvää investointisuunnitelman päivitysaikataulua.

Nurmeksen pelastusasema ja terveysasema ostetaan 3 945 370 eurolla

Päätettiin ostaa Nurmeksen kaupungilta Nurmeksen pelastusasema ja Nurmeksen terveysasema päätösasiakirjassa yksilöidyillä kiinteistötunnuksilla rakennuksineen ja oikeuksineen yhteishintaan 3 945 370 euroa.

Kohteisiin liittyy erilliset maanvuokrasopimukset, ja tonttivuokra on 14 835 euroa vuodessa. Ostaja vastaa kirjaamiskuluista ja varainsiirtoverosta. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 31.8.2026, muuten päätös raukeaa. Allekirjoitus edellyttää molempien osapuolten lainvoimaisia päätöksiä. Muut ehdot määritellään tavanomaisina viranhaltijavaltuuksin.

Valmisteluperusteina käsiteltiin palveluverkon kannalta keskeisten tilojen omistuksen hallintaa, kuntien kanssa käytyjä vuokraneuvotteluja ja ostoselvityksiä sekä lisälainanottovaltuuden ehtoja (investointisuunnitelman päivitys ja ministeriöaikataulut).

Outokummun terveysasema ja pelastusasema ostetaan 10 579 505 eurolla

Päätettiin ostaa Outokummun kaupungilta Outokummun terveysasema ja pelastusasema (päätöksessä yksilöity kiinteistö) kauppahintaan 10 579 505,00 euroa.

Kohteeseen liittyy erillinen maanvuokrasopimus, ja tonttivuokra on 12 769,64 euroa vuodessa. Ostaja vastaa varainsiirtoveroista ja kirjaamiskuluista. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 31.8.2026, muuten päätös raukeaa. Toteutus edellyttää molempien osapuolten lainvoimaisia päätöksiä. Muut kauppaehdot määritellään tavanomaisina viranhaltijavaltuuksin.

Päätöksen taustalla käsiteltiin strategisten kiinteistöjen omistuslinjausta, vuoden 2025 vuokraneuvottelujen johtopäätöksiä sekä valtioneuvoston myöntämää lisälainanottovaltuutta ja investointisuunnitelman päivitysehtoja.

Imetyksen ja maidon pumppaamisen työaikajärjestelyihin annettiin vastaus ja aloite päätettiin käsitellyksi

Merkittiin aloitteeseen annettu vastaus tiedoksi ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi.

Vastauksessa nojattiin HYVTES 2025–2028 -sopimusmääräykseen (voimassa 1.5.2025 alkaen), jonka mukaan alle 1-vuotiaan lapsen imettävälle työntekijälle/viranhaltijalle voidaan antaa enintään 15 minuutin palkallinen imetystauko työpäivän aikana, jos se on työssä mahdollista. Tauko luetaan työaikaan ja se voidaan pitää yhtenä tai useampana jaksona; maidon pumppaaminen rinnastetaan imetykseen. Pääsääntöisesti työvuoron tulee kestää vähintään kuusi tuntia.

Vastauksessa todettiin, että järjestelyä noudatetaan sopimuksen mukaisesti ainakin vuoden 2026 ajan, jotta saadaan riittävästi käyttökokemusta mahdollisten tarkennusten arviointiin. Esille tuotiin myös kustannusarvio: jos 15 minuutin taukoa laajennettaisiin, arvioitu kustannus olisi noin 7 300 euroa vuodessa.

Tuotantotapa-analyysien vahvistamista koskeva aloite päätettiin käsitellyksi

Merkittiin aloitteeseen annettu vastaus tiedoksi ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi.

Aloitteessa esitettiin tuotantotapa-analyysien vahvistamista ja yhden henkilötyövuoden resursointia, jotta voidaan arvioida palvelujen tuottamista omana toimintana tai ostopalveluina. Vastauksessa todettiin, että tuotantotapa-analyysejä edistetään jo käynnissä olevassa ostopalvelujen strategisen ohjauksen kehittämisprojektissa (käynnissä vuodesta 2025), ja vuonna 2026 on käynnistetty lasten sijaishuollon tuotantotapa-analyysin laatiminen.

Päätöksen perusteluna todettiin, että analyysit tehdään moniammatillisena työnä (johto, palvelusta vastaava, controller, hankinnat sekä koordinoiva vastuuhenkilö), eikä erillistä yhden henkilötyövuoden lisäresursointia nähty tässä vaiheessa välttämättömäksi. Resursointia voidaan arvioida myöhemmin, kun toimintamallit vakiintuvat ja hyöty–panos -tarkastelua voidaan tehdä toteutuneen työn perusteella.

Kokemusasiantuntija-koordinaattoria koskeva aloite päätettiin käsitellyksi ilman uuden tehtävän perustamista

Merkittiin aloitteeseen annettu vastaus tiedoksi ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi.

Aloitteessa esitettiin 0,5 henkilötyövuoden kokemusasiantuntija-koordinaattorin tehtävää TKIO-rakenteisiin. Vastauksessa todettiin, ettei vuoden 2026 talousarviossa ole varauduttu uuden tehtävän palkkakustannuksiin ja että pysyvien henkilöstökulujen lisäämistä ei esitetä säästöpaineiden vuoksi.

Lisäksi todettiin, että osallisuutta toteutetaan jo nykyisissä rakenteissa (mm. lakisääteiset neuvostot, asiakasraadit ja kehittäjäasiakastoiminta) ja että osallisuustyötä jatketaan kehittämällä nykyisiä toimintamalleja, hyödyntämällä digitaalisia osallisuusalustoja ja tiivistämällä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, ilman erillistä uutta koordinaattoritehtävää.

Kotisairaalapalvelujen tehostamista koskeva aloite päätettiin käsitellyksi

Merkittiin aloitteeseen annettu vastaus tiedoksi ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi.

Vastauksessa kuvattiin kotisairaalatoiminnan laajentuneen maakunnalliseksi, moniammatilliseksi kokonaisuudeksi (rakentaminen käynnistyi FinPal-hankkeessa 2022). Toimintamallissa hoidon koordinointi on palliatiivisessa keskuksessa ja käytännön hoitotyötä tekevät kotihoidon ja asumispalvelujen sairaanhoitajat sekä ensihoito yhteistyössä.

Käsittelyssä tuotiin esiin kattavuuden kasvu: vuoden 2025 lopussa toiminnan piirissä olleiden asukkaiden määrä oli kasvanut noin 163 400:aan (vuonna 2022 noin 90 000). Lisäksi todettiin kotisairaalan vähentävän osastohoidon tarvetta esimerkiksi suonensisäisten hoitojen ja saattohoidon osalta ja vapauttavan osastopaikkoja.

Kätilön synnytyspelkovastaanoton maksuttomuutta koskeva aloite päätettiin käsitellyksi

Merkittiin aloitteeseen annettu vastaus tiedoksi ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi.

Vastauksessa kuvattiin nykyinen hoitopolku: synnytyspelkoa seulotaan neuvolassa ja ultraääniseulontojen yhteydessä VAS-arviolla. Vakavammissa tilanteissa ohjataan synnytyspelkopoliklinikalle, jossa kätilöt pitävät vastaanottoja ja tarvittaessa ohjataan lääkärille. Todettiin, että käynnit ovat maksullisia ja esimerkkinä mainittiin 66,70 euron poliklinikkamaksu tietyistä vastaanotoista.

Keskeisenä perusteena todettiin, että maksuttomuuden laajentaminen vain yhteen palveluun olisi vaikea perustella ilman laajempaa asiakasmaksukokonaisuuden tarkastelua. Käsittelyssä korostettiin neuvolapalvelujen roolia maksuttomana ja ensisijaisena tukena, ja todettiin, että synnytyspelon hoitoa kehitetään ensisijaisesti neuvolakeskeisen mallin ja hoitoprosessin kautta.

Nikotiinittomuuden tukemista työyhteisöissä koskeva aloite päätettiin käsitellyksi

Merkittiin aloitteeseen annettu vastaus tiedoksi ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi.

Vastauksessa todettiin, että työohjeita päivitetään keväällä 2026 siten, että “tupakointi ei kuulu työaikaan” -linjaus laajennetaan koskemaan kaikkia nikotiinivalmisteita ja selvennetään nikotiinituotteiden käytön kieltoa työaikana. Lisäksi päihdeohjelman käytänteitä päivitetään moniammatillisesti siten, että savuttomuuden tukeminen kytketään osaksi nykyisiä toimintatapoja.

Työterveyshuollon rooli kirjattiin keskeiseksi: puheeksi ottaminen, neuvonta ja tuki nikotiiniriippuvuuden hallintaan jatkuvat. Taloudellisena tukena todettiin, että nikotiiniriippuvuuden hoitoon määrättyjä lääkehoitoja kustannetaan enintään 200 euroon per työntekijä, korkeintaan kaksi kertaa henkilöä kohden.

Kaikukortti-verkostoon liittymistä koskeva aloite päätettiin käsitellyksi ilman liittymistä

Merkittiin aloitteeseen annettu vastaus tiedoksi ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi. Vastauksen mukaan hyvinvointialue ei tässä taloustilanteessa liity Kaikukortti-verkostoon.

Keskeisinä perusteina käsiteltiin käyttöönoton edellyttämää pysyvää koordinointia (henkilöstöresurssi korttien hallintaan, viestintään ja yhteistyöhön), sekä työnjakoa kuntien ja hyvinvointialueen välillä: kulttuuripalvelut ovat kuntien perustehtävä ja Kaikukortin toimivuus nojaa kuntien tarjoamiin maksuttomiin kulttuuripalveluihin. Päällekkäisen hallinnon välttämistä pidettiin lähtökohtana.

Selkokielisiä ja saavutettavia asiakasohjeita koskeva aloite päätettiin käsitellyksi

Merkittiin aloitteeseen annettu vastaus tiedoksi ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi.

Vastauksessa todettiin, että asiakasohjeiden selkeyttämistä on jo tehty: vuoden 2026 asiakasmaksulaskujen liitesivua uudistettiin 1.1.2026 alkaen, ja siihen lisättiin QR-koodi verkkosivuilla olevaan ohjeistukseen. Samalla todettiin resurssirajoitteet esimerkiksi verkkosivujen kuuntelutoiminnallisuuksissa.

Kustannusvaikutukset eriteltiin: lisäliitesivun lisääminen maksaa noin 0,10 euroa per lisäliitesivu. E-laskun liitesivun kustannukseksi ilmoitettiin 0,39 euroa/kpl ja paperipostituksen 2,16 euroa/kpl. Laskuja lähetettiin vuonna 2025 yhteensä 438 193 kappaletta. Vastauksessa linjattiin, että asiakasmaksuohjeet ja -lomakkeet käydään läpi ja päivitetään vuoden 2026 loppuun mennessä, mukaan lukien selkokielisyys ja kieliversiointien mahdollisuudet.

Uudet valtuustoaloitteet lähetettiin valmisteluun

Kokouksessa jätetyt kolme valtuustoaloitetta merkittiin tiedoksi ja lähetettiin aluehallitukselle valmisteltavaksi.

Valmisteluun lähetetyt aloitteet koskevat: (1) mielenterveyden edistämisen koordinaattorin nimeämistä ja MIVA-menetelmän (mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi) käyttöönottoa, (2) selviämisaseman tarpeen selvittämistä ja mahdollisen selviämisaseman perustamista, sekä (3) synnytyssairaalan tulevaisuuden turvaamista ja toimia synnytysten määrän kasvattamiseksi. Päätöksessä todettiin, että aloitteet vaativat laaja-alaista valmistelua, vaikutusten arviointia ja kustannusten tarkastelua ennen mahdollista jatkoratkaisua.

Eronpyyntö aluehallituksen varajäsenyydestä hyväksyttiin ja tilalle valittiin uusi varajäsen

Myönnettiin Erika Eroselle ero aluehallituksen varajäsenyydestä ja valittiin Tuula Parikka uudeksi varajäseneksi Erik Reinikan varajäsenen tehtävään.

Keskeisenä taustana käsiteltiin hyvinvointialuelain vaalikelpoisuussäännöstä, jonka mukaan aluehallitukseen ei ole vaalikelpoinen henkilö, joka toimii yhteisön neuvottelijana tai vastaavassa edunvalvontatehtävässä. Eronpyynnön perusteeksi oli ilmoitettu siirtyminen varapääluottamusedustajan tehtävään.

Laadun ja omavalvontaohjelman raportti Q4/2025 merkittiin tiedoksi

Merkittiin laadun ja omavalvontaohjelman raportti Q4/2025 tiedoksi. Raportin todettiin olevan osa neljännesvuosittaista julkista seurantaa.

Raportista nostettiin esiin erikoissairaanhoidon jonojen purku: lokakuussa 2025 käynnistettyä työtä vauhditti valtion lisämääräraha (noin 2 miljoonaa euroa), ja tavoitteeksi kuvattiin jonojen hallinta 30.4.2026 mennessä. Toimenpiteiksi kuvattiin lisätyö (mm. iltaleikkaukset), yhteistyö muiden hyvinvointialueiden kanssa sekä sopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa; lisäksi todettiin silmäkirurgian ulkoistus Silmäasemalle ja leikkaussalikapasiteetin lisäys. Vuodelle 2026–2027 raportoitiin talousarvioon varatut 6,2 miljoonan euron lisäresurssit jonojen purkuun.

Pelastustoimen osalta käsiteltiin ensihoidon tavoiteaikoja ja riskialueita, joissa palvelutaso ei vielä täytä vaatimustasoa. Lisäksi raportoitiin asiakaspalautteen ja turvallisuusilmoitusten seurannasta sekä digipalvelujen käytön kasvusta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavan selvitys vuodelta 2025 saatettiin tiedoksi

Käsiteltiin sosiaali- ja potilasasiavastaavan vuoden 2025 selvitys, joka on lakisääteinen vuosittainen kooste asiakkaiden ja potilaiden aseman ja oikeuksien toteutumisesta sekä kehittämistarpeista. Selvityksen käsittelyyn sisältyi, että selvitys saatetaan tiedoksi ja julkaistaan internetissä sekä toimitetaan viranomais- ja kuntakäsittelyihin lain edellyttämällä tavalla.

Selvityksen keskeisiä tietoja olivat yhteydenottojen määrät ja teemat: vuonna 2025 yhteydenottoja oli 1 230 (2024: 1 216). Yhteydenottajista 57 % oli omaisia ja 38 % asiakas itse; 72 % yhteydenotoista tuli puhelimitse ja 17 % sähköpostitse. Yhteydenottojen syistä 79 % liittyi tyytymättömyyteen saatuun palveluun.

Selvityksessä kuvattiin kasvua erityisesti sairaalapalveluihin liittyvissä yhteydenotoissa (mm. hoitoon pääsy, hoidon laatu, lääkitys, potilasvahingot) sekä sosiaalihuollossa korostuneita teemoja (mm. lastensuojelun avohuolto ja menettelyt, vammaispalvelujen päätökset ja palvelujen saatavuus, ikääntyneiden palveluasuminen ja kotihoito). Lisäksi raportoitiin reklamaatioiden kokonaismäärästä: vuonna 2025 sotereklamaatioita oli 1 459 ja oikaisuvaatimuksia 255 (kasvua 22 % vuodesta 2024).

Osavuosikatsaus 1/2026 merkittiin tiedoksi ja lisäsopeutuksia ohjattiin valmisteluun

Merkittiin osavuosikatsaus 1/2026 tiedoksi ja ohjattiin toimialueita sekä muita toimielimiä etsimään vähintään 10 miljoonan euron suuruisia lisätoimenpiteitä talousarviossa pysymiseksi. Päätöksessä todettiin, että toimenpidekokonaisuudesta oli jo koottu noin 9–10 miljoonan euron vaihtoehdot (1,5 miljoonaa euroa toteutuneina/varmistettuina ja 8,5 miljoonaa euroa sitoutettuina tai käynnissä), ja että lisätoimia täsmennetään edelleen, mukaan lukien vielä tarkennettavana ollut 4,0 miljoonan euron osuus.

Katsauksessa käsiteltiin ylitysriskejä, joiden todettiin kohdistuvan erityisesti sosiaalipalveluihin ja ostopalvelujen kustannuskehitykseen. Investointien kokonaismääräksi vuodelle 2026 todettiin 96,4 miljoonaa euroa, ja tammi–maaliskuun toteumaksi 55,1 % (rakennukset 71,2 %, laite- ja kalustoinvestoinnit 5,8 %, ICT 4,2 %). Lisäksi käsiteltiin lainanottovaltuuden muutosta ja rahoituksen riittävyyteen liittyviä riskejä alijäämien kattamisen määräajassa.

Investointisuunnitelma 2026–2029 hyväksyttiin ja toimitetaan ministeriöihin

Hyväksyttiin päivitetty investointisuunnitelma vuosille 2026–2029 ja päätettiin toimittaa se ministeriöihin kokouksen jälkeen. Hyvinvointialuejohtaja valtuutettiin tarvittaessa täydentämään investointisuunnitelmaa ministeriön kanssa käytävien keskustelujen perusteella.

Päätöksen taustalla käsiteltiin valtioneuvoston 12.3.2026 tekemä päätös lainanottovaltuuden muuttamisesta 115,4 miljoonaan euroon (aiempi 76,3 miljoonaa), eli lisälainanottovaltuus noin 39 miljoonaa euroa strategisia ja taloudellisesti kannattaviksi arvioituja kiinteistöjärjestelyjä varten. Käsittelyssä todettiin myös ministeriöiden edellyttämät ohjelmapäivitykset ja raportointivaatimukset (mm. tasapainottamis- ja tuottavuusohjelmien seuranta ja raportointi).

Investointisuunnitelman päivitykseen kirjattiin kiinteistöostojen kokonaisuus: Kiteen, Kontiolahden, Nurmeksen ja Outokummun sote-keskusten ostot yhteensä 19,3 miljoonalla eurolla, pelastusasemien ostot (Kitee, Lieksa, Nurmes, Outokumpu) yhteensä 8,0 miljoonalla eurolla sekä Joensuun alueen kohteet 1,5 miljoonalla eurolla. Näin ostokokonaisuuden hankintahinnaksi todettiin 28,8 miljoonaa euroa.

Henkilöstöohjelma 2026 merkittiin tiedoksi

Merkittiin liitteenä ollut henkilöstöohjelma 2026 tiedoksi. Ohjelman vuoden 2026 teemaksi todettiin lähijohtaminen: päivittäinen esihenkilötyö, jossa johdetaan henkilöstöä, osaamista, taloutta ja toimintaa.

Käsittelyssä kuvattiin ohjelman keskeiset painotukset: HR-raportoinnin ja tiedolla johtamisen vahvistaminen esihenkilötyön tueksi, esihenkilöiden avainosaamisten tunnistaminen ja vahvistaminen sekä henkilöstön riittävyyden, osaamisen, työhyvinvoinnin ja sitoutuneisuuden tukeminen. Lisäksi todettiin, että ohjelmaa päivitetään hyvinvointialuestrategian päivityksen jälkeen henkilöstöä kuullen.

Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen yhteistyösopimusta täydennettiin

Hyväksyttiin Itä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimukseen lisäys, jonka mukaan aluehallitukset (tai hallintosäännössä määrätty muu viranomainen) hyväksyvät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 50 a §:n mukaiset yksityiskohtaiset määräykset siltä osin kuin ne sisältävät salassa pidettäviä tietoja, aluevaltuuston hyväksymien yleisten perusteiden mukaisesti.

Samalla hyväksyttiin yhteistyösopimuksen täydennys, joka tulee voimaan, kun kaikkien alueiden valtuustot ovat hyväksyneet lisäyksen. Täydennykseen sisältyy salassa pidettävä liite, jota ei liitetä julkisiin asiakirjoihin.

Taustalla käsiteltiin järjestämislain muutos (voimassa 1.8.2025 alkaen), joka edellyttää yhteistyösopimusten ja hallintosääntöjen päivittämistä määräajassa sekä yhteisiä periaatteita häiriötilanteiden johtamisesta, hälytysjärjestelyistä ja voimavarojen kohdentamisesta yli alueiden rajojen. Salassa pidettävä liite kuvattiin valmistelluksi yhteistyöalueen yhteisessä työssä ja arvioiduksi sosiaali- ja terveysministeriössä.