Yhteenveto
- Aluevaltuuston päätösten toimeenpano
- Tietotilinpäätös vuodelta 2025
- Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka
- Luottamushenkilöiden tietosuoja- ja tietoturvaohjeet
- Omaishoidon tuen soveltamisohje
- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
- Neuvolatoiminnan ja alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2026–2029
- Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
- Hakemus vuoden 2027 lainanottovaltuuden muuttamiseksi
- Valtuustoaloite nuorten hoivaajien tukemisesta
- Haittoja vähentävän asumispalvelun järjestäminen
- Vastaus valtuustoaloitteeseen tilapäismajoituksen ja päiväkeskuksen välisistä kuljetuksista
- Tiedoksi annettavat asiat ja otto-oikeuden käyttämättä jättäminen
Aluevaltuuston päätösten toimeenpano
Päätösehdotuksena oli todeta, että aluevaltuuston 7.5.2025 tekemät päätökset ovat syntyneet oikeassa järjestyksessä ja kuuluvat valtuuston toimivaltaan, eikä niiden laillisuudesta ole syytä tehdä uutta arviota. Tämän perusteella esitettiin, että päätökset pannaan täytäntöön ja samalla määritellään, mitä konkreettisia toimeenpanotoimia käynnistetään ja kenelle vastuut osoitetaan.
Päätöksenä toimeenpano hyväksyttiin. Toimeenpanossa todettiin, että useat päätöskohdat (1–6, 8, 10, 17–24) eivät edellytä tässä vaiheessa erillisiä toimeenpanotoimia tämän pykälän nojalla.
Investointisuunnitelman 2026–2029 päivitys etenee niin, että hallinto päivittää suunnitelmaa huomioiden sosiaali- ja terveysministeriöstä, sisäministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä saadut pöytäkirjanotteet ja ohjeet. Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimuksen päivittäminen jatkuu, ja työssä tukeudutaan myös muiden yhteistyöalueen hyvinvointialueiden pöytäkirjanotteisiin.
Strategisten kiinteistöjen ostamista koskevat päätökset (Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun kaupungit) toimeenpannaan pöytäkirjanotteiden mukaisesti. Käytännön toimenpiteistä ja kokonaisuuden koordinoinnista vastaa konsernipalvelujen toimialuejohtaja kunkin kaupungin osalta.
Lisäksi valtuustossa jätetyt aloitteet ohjattiin valmisteluun vastuuhenkilöille: mielenterveyden edistämisen koordinaattorin nimeämistä ja MIVA-menetelmän käyttöönottoa sekä selviämisaseman tarveselvitystä valmistellaan terveyspalveluissa, ja synnytyssairaalan tulevaisuutta koskeva aloite ohjattiin hyvinvointialuejohtajan valmisteltavaksi.
Tietotilinpäätös vuodelta 2025
Esityksenä oli merkitä hyvinvointialueen tietotilinpäätös vuodelta 2025 tiedoksi. Tietotilinpäätös kokoaa yhteen, missä kunnossa tietojen hallinta, tietosuoja ja tietoturva ovat, ja se liittyy rekisterinpitäjän velvollisuuteen pystyä osoittamaan (GDPR:n osoitusvelvollisuus), että henkilötietoja käsitellään lain mukaisesti.
Päätöksenä tietotilinpäätös hyväksyttiin ja merkittiin tiedoksi. Päätökseen ei liitetty tässä yhteydessä erillisiä määräraha- tai resursointimuutoksia, vaan kyse oli tilannekuvan ja dokumentaation hyväksymisestä osana valvontaa ja seurantaa.
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka
Esityksenä oli hyväksyä hyvinvointialueen päivitetty tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka. Käsittelyssä esittelijä muutti päätösehdotusta siten, että politiikan hyväksymisen lisäksi se annetaan tiedoksi aluevaltuustolle.
Päätöksenä hyväksyttiin päivitetty tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka ja päätettiin antaa se tiedoksi aluevaltuustolle. Päivityksen taustalla oli tarve ajantasaistaa ohjaus vastaamaan EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR), kansallista sääntelyä sekä käytännön toimintaympäristön muutoksia. Politiikka määrittelee koko organisaatiota koskevat periaatteet ja vaatimukset kaikissa tiedonkäsittelyn muodoissa (myös manuaalinen ja suullinen tiedonkäsittely) sekä linjaa riskiperusteisen toimintatavan, kuten tietosuojan vaikutustenarvioinnin (DPIA) käytön tilanteissa, joissa käsittely voi aiheuttaa korkean riskin rekisteröidylle.
Käsittelyssä korostuivat myös sopimus- ja vastuurakenteet (rekisterinpitäjä ja käsittelijät), tiedonsiirtojen hallinta sekä dokumentointivaatimukset. Politiikkaan sisällytettiin myös huomioita teknologian ja sääntelyn kehityksestä, kuten tekoälyjärjestelmien käytön periaatteista, kun ne liittyvät tiedon käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Luottamushenkilöiden tietosuoja- ja tietoturvaohjeet
Esityksenä oli hyväksyä luottamushenkilöille erillinen, tarkentava tietosuoja- ja tietoturvaohjeistus. Taustalla oli se, että luottamushenkilöiden työssä käsitellään arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja, ja heidän toimintatapansa liittyvät suoraan rekisterinpitäjän velvoitteiden toteuttamiseen.
Päätöksenä ohjeistus hyväksyttiin. Samalla päätettiin, että hyväksytyt ohjeet toimitetaan tiedoksi valtuutetuille ja toimielinten jäsenille sähköisessä kokousympäristössä pöytäkirjaotteena. Päätökseen ei liitetty erillistä rahoituspäätöstä, vaan kyse oli ohjeiden käyttöönotosta ja jakelusta.
Omaishoidon tuen soveltamisohje
Esityksenä oli hyväksyä omaishoidon tuen soveltamisohje ja ottaa se käyttöön 1.6.2026 alkaen. Lisäksi esitettiin, että sosiaalipalvelujen toimialuejohtajalle annetaan valtuus tehdä ohjeeseen teknisiä muutoksia ja päivityksiä, jos lainsäädäntö tai asetukset sitä edellyttävät.
Päätöksenä soveltamisohje hyväksyttiin liitteen mukaisena, se päätettiin ottaa käyttöön 1.6.2026 alkaen, ja toimialuejohtajalle annettiin valtuutus teknisiin, lainsäädäntöön perustuviin päivityksiin.
Käsittelyssä keskeistä oli, että omaishoidon tuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen palvelu. Ohjeella täsmennetään käytäntöjä, joilla hakemuksia käsitellään määrärahojen puitteissa, ja miten toimitaan tilanteissa, joissa määräraha ei riitä (mahdollisuus kielteiseen päätökseen sekä ohjaus muihin palveluihin).
Merkittävä muutos oli hoitopalkkion maksamisen aloitusajankohta: palkkion maksaminen linjattiin alkamaan hakemuksen vireilletulopäivästä. Lisäksi ohjeeseen lisättiin ja tarkennettiin lakisääteisen vapaan järjestämistä: vapaan toteutustapojen rajoitteet eivät estä muiden sosiaalipalvelujen samanaikaista käyttöä, ja vapaan muotoa voidaan vaihtaa, jos se ei tue perhettä.
Palvelusetelin käytöstä täsmennettiin periaatteet: vuonna 2026 palvelusetelin arvo on 126 euroa per seteli, ja yksi seteli vastaa yhtä vapaavuorokautta. Seteli kohdennetaan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaisiin tukipalveluihin kotiin tai kotiympäristöön (esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, asiointi- sekä osallisuutta tukevat palvelut). Elintarvikkeita palveluseteli ei kata.
Lisäksi todettiin, että THL-ohjauksen mukaisesti palkkioluokka 4 poistuu uusilta asiakkailta, mutta nykyisten asiakkaiden tuki jatkuu heidän nykyisellä luokallaan. Kustannusseurantaa tehdään kuukausittain, ja määrärahojen riittävyys ohjaa myöntämistä.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
Päätöksenä todettiin, että aluevaltuusto on hyväksynyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2026–2029. Suunnitelma on linjaus, joka ohjaa palvelujen kehittämistä ja talousarvion suunnittelua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä ennaltaehkäisevien toimien vahvistamiseksi. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.
Käsiteltyinä keskeisinä sisältöinä olivat perhekeskustoiminnan vahvistaminen neljän alueellisen perhekeskuksen kautta, monialaisen tuen rakenteet (mm. Perhepuhelin-neuvonta ja alkuarviointi, perustason mielenterveyspalvelujen MIELI-yksikön toiminta) sekä ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamallit (mm. ELVA-toimintamalli). Suunnitelman toteutumisen seurantaa päätettiin vahvistaa hyödyntäen yhteisövaikuttavuuden viitekehystä ja perhekeskusrakenteita.
Neuvolatoiminnan ja alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2026–2029
Esityksenä oli hyväksyä alueellinen toimintasuunnitelma neuvolatoiminnalle ja alle kouluikäisten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle vuosille 2026–2029. Suunnitelma perustuu terveydenhuoltolakiin ja neuvola- sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon asetuksiin, ja sen tavoitteena on yhtenäistää toimintaa koko alueella osana perhekeskustoimintaa.
Päätöksenä toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Käsittelyssä painottuivat varhaisen tuen käytännöt, moniammatillinen yhteistyö, tiedonvaihdon lainmukaisuus sekä palvelujen saavutettavuus myös etä- ja digipalvelujen avulla (mm. chat, keskitetty puhelinpalvelu, etäpalvelut). Suunnitelmaan kytkettiin seuranta ja mittarit, kuten rokotuskattavuus ja terveystarkastusten toteutuminen. Rahoituksesta todettiin, että kokonaisuus liittyy HYTE-kertoimeen, mutta tässä päätöksessä ei tehty yksittäistä euromääräistä määrärahalisäystä tai -vähennystä.
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
Päätöksenä todettiin, että aluevaltuusto on hyväksynyt alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman 2026–2029 ja liittänyt sen osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelma perustuu lainsäädäntöön, joka velvoittaa laatimaan suunnitelman vaalikausittain ja määrittelemään yhteistyörakenteet hyvinvointialueen, kuntien ja koulutuksen järjestäjien kesken.
Käsittelyssä nostettiin esiin suunnitelman käytännön rakenne: alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, ohjausryhmät sekä oppilaitoskohtaiset ryhmät. Suunnitelmaan kirjattiin seuranta, mittarit ja toimenpiteet, sekä opiskeluhuollon palvelujen mitoitusperusteita (kuten kuraattori- ja psykologipalvelujen sekä kouluterveydenhuollon mitoituksia) ja mahdollisuus käyttää ostopalveluja tarpeen mukaan. Tavoitteena on toteuttaa sekä yhteisöllinen että yksilökohtainen opiskeluhuolto suunnitelmallisesti ja yhdenvertaisesti eri puolilla aluetta.
Hakemus vuoden 2027 lainanottovaltuuden muuttamiseksi
Esityksenä oli hyväksyä hakemus vuoden 2027 lainanottovaltuuden muuttamisesta ja valtuuttaa aluejohtaja nimeämään edustajat valmisteluryhmään, tekemään hakemukseen teknisiä korjauksia sekä allekirjoittamaan hakemuksen ennen sen lähettämistä.
Päätöksenä hakemuksen jättäminen hyväksyttiin. Samalla aluejohtajalle annettiin valtuudet valmisteluryhmän edustajien nimeämiseen sekä hakemuksen teknisiin täsmennyksiin ja allekirjoittamiseen.
Hakemuksessa esitettiin vuoden 2027 lainanottovaltuuden muutosta 50,0 miljoonalla eurolla. Tästä 5,5 miljoonaa euroa kohdistuu investointeja vastaavien sopimusten rahoittamiseen. Taustalla todettiin, että vuoden 2027 alkuperäinen lainanottovaltuus on noin 14,0 miljoonaa euroa ja sillä voidaan kattaa lähinnä kriittisiä kiinteistöjen huoltotoimia sekä laite-, kalusto- ja ICT-investointeja, mutta ei strategisten rakennushankkeiden käynnistämistä.
Lisävaltuuden investointikohteiksi yksilöitiin rakennushankkeita ja varautumista: ikääntyneiden asumisyksikkö Kitee 17,5 M€, Lieksa 8,8 M€ ja Liperi 8,8 M€, työikäisten ympärivuorokautinen asumisyksikkö 5,6 M€, Uuron pelastusasema ja harjoitusalue 6,8 M€ sekä varautumisinvestoinnit 2,5 M€. Perusteluina käsiteltiin mm. palvelutarpeen kasvu, nykyisten tilojen riittämättömyys, oman tuotannon ja ostopalvelujen vertailu sekä varautumisen vaatimukset muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Käsittelyssä tuotiin esiin myös, että valtiovarainministeriö voi lainanottovaltuuden muutoksen yhteydessä käynnistää arviointimenettelyn ja asettaa ehtoja, mikä huomioidaan hakemuksen valmistelussa.
Valtuustoaloite nuorten hoivaajien tukemisesta
Esityksenä oli antaa aluevaltuustolle vastaus valtuustoaloitteeseen ja esittää, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa vaadittiin nuorten hoivaajien tunnistamisen ja tuen toimintamallia sekä henkilöstön osaamisen vahvistamista, mukaan lukien mahdolliset koulutukset ja järjestöyhteistyön vahvistaminen.
Päätöksenä vastaus hyväksyttiin ja aloite päätettiin todeta loppuun käsitellyksi. Päätöksen taustalla käsiteltiin, että palvelutarpeen arvioinnissa perhetilanne kartoitetaan perhepalveluissa kokonaisuutena ja että nuorten hoivaajien tunnistamista viedään käytäntöihin eri toimialoilla. Esimerkkinä käsiteltiin erikoissairaanhoidon käytäntöjä, joissa syöpäkeskuksessa on kehitetty perhelähtöisiä toimintatapoja, ja aihetta on tarkoitus jalkauttaa laajemmin eri erikoisaloille. Päätökseen ei liitetty uutta erillistä määrärahaa.
Haittoja vähentävän asumispalvelun järjestäminen
Esityksenä oli antaa aluevaltuustolle liitteen mukainen vastaus valtuustoaloitteeseen haittoja vähentävän asumisen järjestämisestä sekä saman sisältöinen vastaus hyvinvointialuealoitteeseen, ja esittää, että aloitteet todetaan loppuun käsitellyiksi. Aloitteissa vaadittiin päihdehaittoja vähentävän asumispalvelun järjestämistä sosiaalihuoltolain mukaisesti osaksi päihdepalvelujen kokonaisuutta.
Päätöksenä vastaukset hyväksyttiin ja aloitteet päätettiin todeta loppuun käsitellyiksi. Vastauksessa käsiteltiin, että tilapäistä asumista ja tuettua asumista järjestetään jo päihteet sallivina ja haittoja vähentävinä palveluina. Raskaampia asumispalveluja voidaan järjestää ostopalveluina muualta Suomesta, mutta tämä voi käytännössä edellyttää asiakkaan muuttamista pois kotiseudulta.
Lisäksi käsiteltiin, että laajemman, oman haittoja vähentävän asumisyksikön perustaminen ei ole tällä hetkellä toiminnan suunnitelmissa, koska se vaatisi merkittäviä lisäresursseja ja kiinteistöratkaisuja. Vastaus sisälsi kustannustietoja valmistelun pohjaksi: esimerkiksi 5+5-paikkainen yksikkö arvioitiin noin 40 000–45 000 euroon kuukaudessa (noin 480 000–540 000 euroa vuodessa), ja yksittäisen ostopalvelun hinnaksi arvioitiin 205–295 euroa vuorokaudessa (noin 75 000–105 000 euroa vuodessa asiakasta kohden). Yhteistyötä Joensuun kaupungin kanssa Asunto ensin -mallin suuntaan kuvattiin jatkuvaksi, mutta sopivan kiinteistön löytymisen todettiin olevan haaste.
Vastaus valtuustoaloitteeseen tilapäismajoituksen ja päiväkeskuksen välisistä kuljetuksista
Esityksenä oli hyväksyä täydennetty vastaus valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin yhteistyötä kuljetusten järjestämiseksi tilapäismajoituksen ja päiväkeskuksen välillä, sekä todeta aloite loppuun käsitellyksi. Asiaa oli aiemmin palautettu valmisteluun lisäselvityksiä varten.
Päätöksenä liitteen mukainen vastaus hyväksyttiin ja aloite päätettiin todeta loppuun käsitellyksi. Vastauksessa linjattiin, että tilapäismajoituksen ja päiväkeskuksen välinen kuljetus ei ole lakisääteinen velvoite eikä siihen ole osoitettu määrärahaa. Käsittelyssä painotettiin tilapäismajoituksen luonnetta lyhytaikaisena palveluna sekä sitä, että asiakkaiden tukemisen painopisteenä on pysyvämpien asumisratkaisujen edistäminen Asunto ensin -periaatteen mukaisesti yhteistyössä kaupungin kanssa ja sosiaaliohjauksen keinoin.
Vastauksessa kuvattiin myös palvelujen sijainnit (tilapäismajoitus Siilaisentie 17, päiväkeskus Antinkuja 2 Joensuussa) ja todettiin, että asiakkaat hyödyntävät liikkumiseen vaihtelevasti julkista liikennettä ja muuta tukea. Päätöksessä ei tehty budjettimuutoksia eikä päätetty kuljetuspalvelun perustamisesta.
Tiedoksi annettavat asiat ja otto-oikeuden käyttämättä jättäminen
Esityksenä oli merkitä tiedoksi kokoukselle toimitetut asiakirjat sekä päättää, ettei otto-oikeutta käytetä viranhaltija- tai toimielinpäätöksiin.
Päätöksenä asiat merkittiin tiedoksi ja päätettiin olla käyttämättä otto-oikeutta. Tiedoksi tuotiin muun muassa lupa- ja valvontaviranomaisen päätöksiä yksityisten palveluntuottajien ja palveluyksiköiden rekisteröinneistä (Tervassalon raittiuden tuki ry, Tatu Jämsén Oy, Lääkäripalvelu Valkeakylä ja VVMed Oy), luettelo alueen viranhaltijapäätöksistä tietyltä ajanjaksolta sekä toimielinten pöytäkirjoja (mm. turvallisuuden ja varautumisen lautakunta sekä tarkastuslautakunta). Päätös tarkoitti, että näihin tiedoksi saatettuihin päätöksiin ei tässä yhteydessä puututtu hallinnollisella otto-menettelyllä.
