25.2.2025 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote - Aluehallitus: Miljoonasäästöjä, henkilöstömuutoksia ja kuntalaisten palvelut puntarissa – mitä päätettiin?

Yhteenveto

  • Hyvinvointialuejohtajan ajankohtaiskatsaus nosti esiin palveluiden kehittämisen ja talouden haasteet
  • Tammikuun kuukausiraportti: kulut kasvussa, säästöpaineet kovat
  • Yhteistoimintaneuvottelujen lopputulos: 138 henkilötyövuotta vähemmän – henkilöstöetuuksiin leikkauksia
  • Henkilöstön vapaa-ajan tapaturmavakuutus päättyy kesällä
  • Toimialuejohtajan virantoimitusvelvollisuus laajenee – palkka nousee ja säästöjä syntyy
  • Kriittinen lausunto hallituksen hankintalakimuutoksista – pelko kustannusten kasvusta ja kilpailun heikkenemisestä
  • Lausunto rahoituslain muutoksesta: tarveperusteisuutta ja yhdenvertaisuutta vaaditaan
  • Tulevat asiat: strategiset painopisteet tiedoksi – konkretiaa luvassa myöhemmin
  • Tiedonhallinnan vastuut päivitettiin vastaamaan uutta organisaatiota

Hyvinvointialuejohtajan ajankohtaiskatsaus nosti esiin palveluiden kehittämisen ja talouden haasteet

Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivosen katsauksen, joka toi esille Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tämänhetkisen tilanteen. Katsauksessa painottuivat palveluiden kehittämistarpeet sekä taloudellisen tilanteen tarkka seuranta. Resurssien uudelleenkohdentaminen nousi keskusteluun, jotta palvelut voidaan turvata kaikille asukkaille. Kokouksessa kirjattiin myös osallistujien poissaoloja ja taukoja, ja erityisesti henkilöstön tilanne puhutti yt-neuvottelutuloksen käsittelyn yhteydessä.

Tammikuun kuukausiraportti: kulut kasvussa, säästöpaineet kovat

Aluehallitus merkitsi tiedoksi tammikuun 2025 kuukausiraportin, jossa toimintatuottojen kasvu (21,3 %) jäi toimintakulujen (6,7 %) ja erityisesti henkilöstökulujen (12 %) nousun varjoon. Vuosikatetavoitteesta jäädään jälkeen, ja tilikauden ylijäämäennuste on vain 15 miljoonaa euroa. Suurimmat ylitykset koskevat lastensuojelun ja työikäisten asiakaspalvelujen ostoja, joissa kustannuspaineet johtuvat sekä hintojen noususta että ennaltaehkäisevien palvelujen puutteesta. Talouden sopeutusohjelman toteutus ja strategisten hankkeiden seuranta jatkuvat tiiviisti.

Yhteistoimintaneuvottelujen lopputulos: 138 henkilötyövuotta vähemmän – henkilöstöetuuksiin leikkauksia

Aluehallitus hyväksyi työnantajan esityksen yhteistoimintaneuvottelujen lopulliseksi tulokseksi. Tavoitteena on 30 miljoonan euron sopeutus vuonna 2025, josta henkilöstökuluista säästetään 9,2 miljoonaa euroa (31 %). Keinovalikoimaan kuuluvat mm. palkattomat vapaat, lomarahavapaiden käyttö, tehtävien täyttämättä jättäminen, kustannusten minimointi sekä henkilöstöetuuksien leikkaukset (E-passi puolitetaan, TYHY-raha poistuu). Henkilöstövaikutukset kohdistuvat 138,5 henkilötyövuoteen; irtisanomisuhan alla on enintään 20 henkilöä, joiden sijoittamista muihin tehtäviin selvitetään. Poliittisten päättäjien palkkioiden leikkausesitys kaatui äänestyksessä.

Henkilöstön vapaa-ajan tapaturmavakuutus päättyy kesällä

Osana sopeutustoimia aluehallitus päätti irtisanoa koko henkilöstön vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen Pohjola Vakuutuksesta. Vakuutus päättyy 30.6.2025. Päätös liittyy säästötoimiin eikä aiheuta välittömiä taloudellisia vaikutuksia, mutta muuttaa henkilöstön vakuutusturvaa jatkossa.

Toimialuejohtajan virantoimitusvelvollisuus laajenee – palkka nousee ja säästöjä syntyy

Ikääntyneiden palvelujen toimialuejohtaja Eija Riepon virantoimitusvelvollisuutta muutettiin niin, että hän ottaa vastuulleen myös perhe- ja sosiaalipalvelujen johtamisen 1.3.2025 alkaen. Palkka tarkistetaan vastaamaan uusia tehtäviä (10 544,71 €/kk), mutta järjestelyn arvioidaan tuovan noin 7 000 euron kuukausittaiset säästöt henkilöstömenoihin osana organisaatiouudistusta.

Kriittinen lausunto hallituksen hankintalakimuutoksista – pelko kustannusten kasvusta ja kilpailun heikkenemisestä

Aluehallitus antoi lausunnon hallituksen esitysluonnokseen hankintalain muutoksista. Lausunnossa kritisoitiin erityisesti sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimuksen (10 %) lisäämistä, koska se lisäisi hallinnollista taakkaa ja kustannuksia sekä vaikeuttaisi yhteisten tukipalveluiden käyttöä esimerkiksi Islabin kanssa. ICT-järjestelmien uudelleenrakentaminen nähtiin kalliina riskinä. Aluehallitus korosti myös siirtymäajan riittämättömyyttä ja vaati potilasturvallisuuden sekä huoltovarmuuden huomioimista lakivalmistelussa.

Lausunto rahoituslain muutoksesta: tarveperusteisuutta ja yhdenvertaisuutta vaaditaan

Aluehallitus hyväksyi lausunnon hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden rahoituslain muuttamiseksi. Lausunnossa vaaditaan mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoituksen osuuden nostoa 1,5 prosenttiin sekä hyte-kertoimen laskentatavan kehittämistä kannustavammaksi. Aluekohtaiset siirtymätasaukset nähdään ongelmallisina; vuosittaiset yli 60 miljoonan euron leikkaukset uhkaavat Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta. Lausunnossa painotetaan tarveperusteista rahoitusta yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi.

Tulevat asiat: strategiset painopisteet tiedoksi – konkretiaa luvassa myöhemmin

Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen esitteli aluehallitukselle tulevien kuukausien keskeisiä kehittämishankkeita sekä rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Hallitus merkitsi katsauksen tiedoksi ilman päätöksiä; konkreettisia talousratkaisuja tai toimenpiteitä linjataan myöhemmin.

Tiedonhallinnan vastuut päivitettiin vastaamaan uutta organisaatiota

Aluehallitus hyväksyi tiedonhallinnan vastuut -asiakirjan päivitykset vastaamaan vuoden 2024–2025 organisaatio- ja nimikemuutoksia julkisen hallinnon tiedonhallintalain vaatimusten mukaisesti. Päivitys varmistaa tietoaineistojen asianmukaisen hallinnan, tietoturvan sekä vastuuhenkilöiden määrittelyn ilman suoria taloudellisia vaikutuksia.