Yhteenveto
- Kuinka talousarviomuutokset vaikuttavat hyvinvointialueen rahankäyttöön?
- Miten strateginen uudistusohjelma muuttaa henkilöstön asemaa?
- Miten ensi vuoden budjetti ja investoinnit näkyvät palveluissa?
- Miten poistosuunnitelma ohjaa hyvinvointialueen omaisuuden hallintaa?
- Miten asiakasmaksut muuttuvat vuonna 2024?
- Miten pelastustoimen ja ensihoidon palvelut kehittyvät seuraavina vuosina?
- Miten henkilöstöä palkitaan vuonna 2024?
- Jatkuvatko nykyiset ikäihmisten asumispalvelujen palvelusetelihinnat?
- Miksi Pohjois-Karjala osallistuu tutkimushankkeeseen ilman omavastuuosuutta?
- Miksi Siun säätiön säännöt päivitetään?
- Miksi Keski-Suomen päivystyksen poikkeuslupaa puollettiin?
- Miksi veteraanien erillispalveluseteli hylättiin?
- Kuka edustaa Pohjois-Karjalaa ISLAB-yhtymässä?
- Miksi määräaikaiset virkanimitykset kumottiin?
- Kuka hoitaa hankintajohtajan tehtävät virkavapaan aikana?
- Kuka korvaa eroavat vihreiden luottamushenkilöt?
- Miten perusterveydenhuollon palveluverkon kehittäminen etenee?
- Millaisia toimia luvataan terveysasemien takaisinsoittojärjestelmän parantamiseksi?
- Saako sosiaalinen investointi jalansijaa budjetoinnissa?
- Jatkuuko alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy?
- Siirtyykö ensihoito pelastuslaitokselta terveydenhuoltoon?
- Tuleeko päätöksenteosta läpinäkyvämpää vaikutusten ennakkoarvioinnilla?
- Miksi Sakupe Oy:n osakkeita lunastettiin lisää?
- Miksi Simo Rauma jätti aluehallituksen varajäsenyyden?
- Mitkä asiakirjat annettiin tiedoksi ilman uusia päätöksiä?
Kuinka talousarviomuutokset vaikuttavat hyvinvointialueen rahankäyttöön?
Aluehallitus hyväksyi esityksen vuoden 2023 talousarviomuutoksista ja esittää niitä aluevaltuustolle. Muutosten taustalla ovat erityisesti valtion rahoitusmuutokset, kuten 43,8 miljoonan euron kertakorvaus ja aiemmat rahoitusleikkaukset. Merkittäviä lisäkuluja aiheuttavat muun muassa hoivapalveluyritysten yli 18 miljoonan euron hintakorotukset sekä pelastuslaitoksen työaikakustannukset. Talousarvion vuosikate muuttuu -8,9 miljoonaan euroon ja pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty 5,7 miljoonalla eurolla. Päätöksellä pyritään tasapainottamaan alueen taloutta ja varmistamaan lakisääteiset palvelut.
Miten strateginen uudistusohjelma muuttaa henkilöstön asemaa?
Aluehallitus käynnistää yhteistoimintalain mukaisen menettelyn strategisen uudistusohjelman toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa neuvottelujen aloittamista henkilöstöjärjestöjen kanssa, jotta työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa muutoksiin. Vaikka irtisanomisia ei suunnitella, toiminnalliset muutokset voivat johtaa tehtävämuutoksiin tai palvelussuhteen ehtojen tarkistuksiin. Ohjelma kattaa vuodet 2024–2027 ja tähtää koko palvelurakenteen uudistamiseen sekä talouden tasapainoon.
Miten ensi vuoden budjetti ja investoinnit näkyvät palveluissa?
Vuoden 2024 talousarvio valmistellaan noin 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 128,9 miljoonaa euroa ja toimintakuluja jopa 904,7 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus on noin 780,1 miljoonaa euroa. Investointivaltuutta on myönnetty 139 miljoonaa euroa erityisesti sote-infrastruktuurin kehittämiseen. Palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen panostetaan erityisesti erikoissairaanhoidossa sekä ikääntyneiden ja sosiaalipalveluissa.
Miten poistosuunnitelma ohjaa hyvinvointialueen omaisuuden hallintaa?
Aluehallitus hyväksyi uuden poistosuunnitelman vuoden 2024 alusta lähtien. Poistoajat eri hyödykkeille määräytyvät niiden taloudellisen käyttöiän mukaan: esimerkiksi rakennusten poistoajat vaihtelevat 12–30 vuoden välillä ja tietokoneohjelmistojen lisenssit 2–12 vuotta. Uudistus perustuu valtiovarainministeriön asetukseen ja selkeyttää pysyvien vastaavien käsittelyä kirjanpidossa.
Miten asiakasmaksut muuttuvat vuonna 2024?
Asiakasmaksujen maksukatto nousee 762 euroon vuodessa (aiemmin 692 €). Lyhytaikaisen laitoshoidon maksu on jatkossa 54,60 €/vrk, mutta maksukaton ylittyessä se laskee 25,10 €/vrk. Alle 18-vuotiailta ei peritä maksuja yli seitsemän laitoshoitopäivän jälkeen vuodessa. Kotihoidon kuukausimaksujen perintä yhtenäistetään palvelujen siirtymäpäivinä. Sotaveteraanit ja -invalidit säilyttävät maksuttoman palvelunsa todistuksilla.
Miten pelastustoimen ja ensihoidon palvelut kehittyvät seuraavina vuosina?
Pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille 2024–2027 painottaa lähipalveluiden saatavuutta, henkilöstön osaamisen vahvistamista sekä toimintavalmiuden kehittämistä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Kaluston uudistaminen on haaste investointivelan vuoksi. Ensihoidon palvelutasopäätös varmistaa yhdenvertaisen ensihoidon koko alueella riskianalyysiin perustuen; henkilöstön koulutusvaatimuksia tiukennetaan ja yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tiivistetään.
Miten henkilöstöä palkitaan vuonna 2024?
Kaikille työntekijöille otetaan vapaa-ajan tapaturmavakuutus Pohjola Vakuutuksesta alkaen vuoden 2024 alusta. Vakuutus kattaa kaikki työntekijät maailmanlaajuisesti ilman rajoituksia, vuosimaksun ollessa noin 420 000 euroa. Se sisältyy henkilöstön palkitsemiskokonaisuuteen eikä vaadi uutta kilpailutusta.
Jatkuvatko nykyiset ikäihmisten asumispalvelujen palvelusetelihinnat?
Palvelusetelien arvot pysyvät ennallaan joulukuun loppuun asti johtuen henkilöstömitoituksen siirtymäajan jatkumisesta (0,65 mitoitus). Ympärivuorokautisen asumisen seteli on edelleen 149,50 €/vrk ja lyhytaikainen asuminen 162,50 €/vrk. Muutokset tehdään vasta myöhemmin mahdollisten lakimuutosten perusteella.
Miksi Pohjois-Karjala osallistuu tutkimushankkeeseen ilman omavastuuosuutta?
Aluehallitus päätti osallistua Itä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushankkeeseen, joka selvittää paljon palveluita käyttävien hoitoketjujen vaikuttavuutta ja kustannuksia EU:n elpymisvälineen tuella (RRP). Hyvinvointialueelta ei vaadita omarahoitusosuutta; tavoitteena on kehittää monisairaiden potilaiden hoitoa tutkimuspohjaisesti.
Miksi Siun säätiön säännöt päivitetään?
Säätiön nimi ja tarkoitus muutetaan vastaamaan hyvinvointialueuudistusta: uusi nimi on "Pohjois-Karjalan hyvinvointisäätiö Siun säätiö sr". Myös hallinnon rakenteita päivitetään vastaamaan nykyistä organisaatiota Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymällä tavalla.
Miksi Keski-Suomen päivystyksen poikkeuslupaa puollettiin?
Pohjois-Karjalan aluehallitus puolsi Keski-Suomen hyvinvointialueen hakemusta ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen jatkamiseksi Jokilaakson sairaalassa vuoden 2025 loppuun asti. Taustalla ovat Jämsän terveydenhuollon järjestämisen muutokset sekä tarve varmistaa hoidon jatkuvuus ennen ulkoistussopimuksen päättymistä.
Miksi veteraanien erillispalveluseteli hylättiin?
Aluehallitus ei ottanut käyttöön veteraaneille suunnattua erillistä palveluseteliä (120 €/vuosi), koska kohderyhmä saa jo nykyiset palvelut normaalien kriteerien mukaan eikä erilliselle määrärahalle ole varausta vuoden 2024 budjetissa. Selvitetään kuitenkin toimeksiantosuhteisia sopimusmalleja veteraanien tukemiseksi osana lakisääteisiä palveluja.
Kuka edustaa Pohjois-Karjalaa ISLAB-yhtymässä?
Aluehallitus nimesi kolme edustajaa ISLAB hyvinvointiyhtymän kokoukseen: Merja Mäkisalo-Ropponen (puheenjohtaja), Juha Mustonen (aluehallitus) sekä Kirsi Leivonen (hyvinvointialuejohtaja) tai hänen sijaisensa. Kokouksessa päätetään muun muassa ISLABin taloussuunnitelmasta ja pääoman korosta vuodelle 2023.
Miksi määräaikaiset virkanimitykset kumottiin?
Otto-oikeutta käyttäen kumottiin määräaikaiset nimitykset palvelujohtajan, työhyvinvointipäällikön ja työsuojelupäällikön virkoihin. Syynä oli organisaatiouudistuksen keskeneräisyys sekä epävarmuus talousarviosta – päätökset palautettiin valmisteluun, jotta henkilöstöratkaisut voidaan tehdä vakaalla pohjalla.
Kuka hoitaa hankintajohtajan tehtävät virkavapaan aikana?
Talousjohtaja sai valtuudet järjestää hankintajohtajan sijaisuuden ajalle 1.1.–31.8.2024 johtajan opinto- ja vuosilomien vuoksi. Hankinta- ja logistiikkapalvelut siirtyvät konsernipalveluihin vuoden alussa, joten sijaisuusjärjestelyt ovat välttämättömät toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Kuka korvaa eroavat vihreiden luottamushenkilöt?
Wilma Poutanen myönnettiin ero vihreiden ensimmäisen varavaltuutetun tehtävästä henkilökohtaisista syistä; hänen tilalleen nousee Ninni Saarinen toisena varavaltuutettuna. Sari Koskiselle myönnettiin ero valtuutetun tehtävästä sekä osallisuusvaliokunnan varajäsenyydestä työkuorman vuoksi; hänen seuraajansa valitsee aluevaltuusto ryhmän esityksestä.
Miten perusterveydenhuollon palveluverkon kehittäminen etenee?
Valtuustoaloitteeseen perusterveydenhuollon vahvistamisesta vastattiin korostamalla strategian mukaista perustason palvelujen parantamista ikääntyvän väestön tarpeisiin sekä kustannusvaikuttavuuden lisäämistä resurssien puitteissa. Palvelustrategian toimeenpano jatkuu oikeusteitse vireillä olevista valituksista huolimatta.
Millaisia toimia luvataan terveysasemien takaisinsoittojärjestelmän parantamiseksi?
Aloitteeseen vastattiin tiedolla ruuhka-ajoista (maanantai- ja perjantaiaamut), henkilöstöpulasta erityisesti Joensuussa sekä koulutuksesta hoidon tarpeen arvioinnissa. Kehittämistoimia ovat resurssien parempi kohdentaminen, sähköisten asiointikanavien lisääminen sekä työryhmän perustaminen toiminnan kehittämiseksi vuonna 2024.
Saako sosiaalinen investointi jalansijaa budjetoinnissa?
Aluehallitus hyväksyi vastauksen sosiaalisen investoinnin käyttöönotosta: ihmisiin investoiminen nähdään tärkeänä osana strategista suunnittelua ja budjetointia tulevaisuudessa – tavoitteena ennaltaehkäisevät toimet, joilla voidaan parantaa elämänlaatua ja ehkäistä syrjäytymistä.
Jatkuuko alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy?
Aloitteeseen nuorten maksuttoman ehkäisyn jatkamisesta suhtauduttiin myönteisesti: nykyinen malli on vähentänyt teiniraskauksia merkittävästi Pohjois-Karjalassa. Vuotuinen kustannus on noin 140 000 euroa; jatko edellyttää lisärahoitusta tai valtionavustusta vuodelle 2024.
Siirtyykö ensihoito pelastuslaitokselta terveydenhuoltoon?
Aloite ensihoidon järjestämisvastuun siirtämisestä terveydenhuoltoon todettiin loppuun käsitellyksi ilman erillistä selvitysryhmää – nykyinen yhteistyömalli pelastustoimen kanssa jatkuu toistaiseksi mutta kehittämistyötä johtamisvastuiden selkeyttämiseksi jatketaan.
Tuleeko päätöksenteosta läpinäkyvämpää vaikutusten ennakkoarvioinnilla?
Systemaattisen vaikutusten ennakkoarvioinnin ohjeistus otetaan valmisteluun vuodelle 2024: tavoitteena on arvioida päätösten vaikutukset eri väestöryhmille entistä paremmin ennen lopullisia ratkaisuja – myös taloudelliset vaikutukset huomioidaan aiempaa tarkemmin.
Miksi Sakupe Oy:n osakkeita lunastettiin lisää?
Aluehallitus käyttää lunastusoikeutta Sakupe Oy:n osakkeisiin (280 kpl) Ylä-Savon sote-kuntayhtymän purkauduttua – näin omistusosuus nostetaan yli hallitusohjelmassa vaaditun kymmenen prosentin rajan (10,25 %), mikä varmistaa yhtiön sidosyksikköaseman jatkossakin julkisissa hankinnoissa.
Miksi Simo Rauma jätti aluehallituksen varajäsenyyden?
Rauma menetti vaalikelpoisuutensa tultuaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen työntekijäksi elokuussa; hänen tilalleen valitaan uusi varajäsen aluevaltuustossa lain mukaisesti.
Mitkä asiakirjat annettiin tiedoksi ilman uusia päätöksiä?
Aluehallitus merkitsi tiedoksi useita yksityisten terveys- ja sosiaalipalveluiden uusia toimilupia (mm. HoitohelmiS Oy, Ruunaan Metsäkoti Oy) sekä lautakuntien pöytäkirjat hyvinvoinnin edistämisestä, turvallisuudesta ja tulevaisuuden suunnittelusta – näillä voi olla vaikutusta kilpailuun ja palvelutarjontaan alueella tulevaisuudessa.
