Yhteenveto
- Lautakunnan tehtävät ja vastuut vahvistettu
- Pelastuslaitos ja turvallisuuspalvelut – osavuosikatsaus 2/2025
- Pelastustoimi ja turvallisuuden investointisuunnitelma vuosille 2026–2029
- Pelastuslaitos ja turvallisuuspalvelut – vuoden 2026 talousarvion painopisteet
- Pelastustoimen valvontakäynti – henkilöstöresurssit kriittisessä tilassa
Lautakunnan tehtävät ja vastuut vahvistettu
Kokouksessa käytiin läpi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan tehtävien määrittely. Päätöksen mukaan lautakunta merkitsee tehtävänsä tiedoksi. Lautakunta toimii alueellisen riskinarvion yhteensovittajana, pelastustoimen palvelutasopäätösten valmistelijana sekä varautumisen ja turvallisuuden suunnittelun toimeenpanijana. Lautakunta vastaa pelastustoimen ja ensihoitopalveluiden palvelutason toteutumisesta, kehittämissuunnitelmien seurannasta sekä pelastuslaitoksen talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelusta aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle. Lisäksi lautakunta päättää tarvittaessa pakkokeinoista, kuten uhkasakoista, hyväksyy pelastustoimen suunnitelmat ja koordinoi alueellista varautumista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, mukaan lukien kuntien varautumisen tukeminen ja yhteistoimintasopimukset. Päätös pohjautuu hallintosäännön pykälään 13.
Pelastuslaitos ja turvallisuuspalvelut – osavuosikatsaus 2/2025
Pelastuslaitoksen toimintatuotot olivat 2,82 miljoonaa euroa (46,51 % budjetoidusta) ja toimintakulut 22,60 miljoonaa euroa (58,51 % budjetoidusta). Toimintakate uhkaa muodostua noin -129 000 euroa alijäämäiseksi johtuen erityisesti ensihoitopalvelun ulkoisten toimintatuottojen vähenemisestä. Strategiset tavoitteet ovat toteutuneet lähes suunnitellusti, mutta pelastusviranomaisvalvonnan ja ensihoitopalvelun C-luokan tehtävissä jäätiin tavoitteista. Hälytystehtävien määrä laski 4 % edellisvuodesta ollen 1837 kappaletta; tulipaloissa menehtyi yksi henkilö ja loukkaantui neljä. Omaisuusvahingot olivat noin 2,2 miljoonaa euroa. Ensihoitotehtävissä oli merkittävä 10 % vähennys (17 078 tehtävää), mutta palvelutaso on pääosin toteutunut palvelutasopäätöksen mukaisesti lukuun ottamatta Joensuun Rantakylän ja Penttilän riskiruutuja resurssivajeen vuoksi. Viranomaisvalvonnassa saavutettiin tavoitteita erikoiskohteissa (86 %) ja muussa valvonnassa (111 %). Turvallisuuskoulutuksia järjestettiin 212 kappaletta yli 9 140 osallistujalle. Väestönsuojelun yhteensovittaminen etenee suunnitellusti. Turvallisuuspalveluiden talous toteutui budjetin mukaisesti, varautumiskoulutusta lisättiin ja tilannekeskuksen toiminta vakiintuu erityisesti kyberturvallisuuden seurannassa.
Pelastustoimi ja turvallisuuden investointisuunnitelma vuosille 2026–2029
Lautakunta hyväksyi investointiohjelman vuosille 2026–2029. Vuodelle 2026 varataan yhteensä noin 1,62 miljoonaa euroa: Ylämyllyn pelastusaseman siirtoon 0,235 miljoonaa euroa, laitteisiin ja kalustoon 1,25 miljoonaa euroa sekä sopimuksiin liittyviin investointeihin 0,132 miljoonaa euroa. Ensihoidon ambulanssikalustoon ja hoitovälineisiin kohdennetaan noin 1,1 miljoonaa euroa. Vuosina 2027–2029 investoinnit kasvavat: pelastustoimen laitteisiin ja kalustoon yhteensä noin 5,7 miljoonaa euroa, ensihoitopalvelujen laitteisiin noin 4,8 miljoonaa euroa sekä pelastusasemahankkeisiin yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa. Rakennushankkeisiin kuuluvat Ilomantsin ja Reijolan pelastusasemien uudisrakennukset sekä Uuron aseman uudelleenjärjestelyt. Viranomaisverkon päätelaiteiden uusintaan on varattu noin 0,47 miljoonaa euroa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien onnettomuuksien materiaalihankintojen rahoitus on esitetty -0,5 miljoonaksi euroksi.
Pelastuslaitos ja turvallisuuspalvelut – vuoden 2026 talousarvion painopisteet
Vuoden 2026 talousarviossa painotetaan pelastustoimen ja ensihoitopalveluiden perusvalmiuden ylläpitämistä palvelutasopäätösten mukaisesti sekä pienten pelastusasemien toiminnan kehittämistä talousarvion puitteissa. Kehittämissuunnitelmiin osoitetaan resursseja vuosille 2027–2029. Väestönsuojelun kriittiset varautumissuunnitelmat pyritään pitämään ajantasaisina, mutta henkilöstövähennysten vuoksi nykyistä lakisääteistä suunnitelmavalmiutta ei pystytä ylläpitämään entisellä tasolla. Maakunnallisen varautumisen organisaatio säilytetään, mutta kuntien valmiusryhmien tuki vähennetään minimitasolle ja yhteistyöaluehallintoviraston harjoituksiin rajataan asiantuntija-apuun tai yhteyshenkilöihin. Talousarvio laaditaan noin 25 miljoonan euron ylijäämäiseksi; rahoitusvuoden arvioitu rahoitus on 878,5 miljoonaa euroa (+41 milj. € vuoteen 2025 verrattuna). Rahoituksen laskelmissa huomioidaan -77,8 miljoonan euron vähennys tehtävämuutosten vuoksi sekä -198,6 miljoonan euron vähennys jälkikäteistarkistuksen perusteella.
Pelastustoimen valvontakäynti – henkilöstöresurssit kriittisessä tilassa
Lautakunta merkitsi tiedoksi Itä-Suomen aluehallintoviraston tekemän valvontakäynnin muistiot kesäkuulta. Henkilöstöresurssien todettiin olevan kriittisessä tilassa: pelastustoiminnassa vajausta noin kaksi henkilötyövuotta (htv), varautumisessa kaksi htv ja riskienhallinnassa kaksi htv. Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien henkilöstöpula aiheuttaa viivästyksiä toiminnan käynnistämisessä etenkin haja-asutusalueilla. Onnettomuuksien ehkäisyssä resurssivaje näkyy toiminnan vähenemisenä palvelujen laadun kustannuksella. Tahallisten tai tuottamuksellisten tulipalojen ilmoitus poliisille on toteutunut vain puolessa tapauksista vuonna 2024 (51 %), mikä ei täytä lakisääteistä velvoitetta. Palontutkintojen määrä kasvaa; palontutkijoiden määrää pitäisi lisätä erityisesti haja-asutusalueilla.
