Yhteenveto
- Pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalvelujen osavuosikatsaus osoittaa talouspaineita ja tehtävämäärien laskua
- Palvelutason arviointi paljastaa henkilöstöpulan vaikutukset avunsaantiin
- Valmiussuunnitelman operatiivinen osa käsiteltiin salaisena turvallisuuden takaamiseksi
- Valtakunnallinen selvitys peräänkuuluttaa lisää pelastajia ja parempaa varautumista
Pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalvelujen osavuosikatsaus osoittaa talouspaineita ja tehtävämäärien laskua
Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta käsitteli pelastuslaitoksen ja ensihoitopalveluiden osavuosikatsausta vuoden 2025 ensimmäiseltä neljännekseltä. Katsauksen mukaan pelastustoimella oli 468 lakisääteistä hälytystehtävää ja 158 palveluintegraatiota tukevaa tehtävää. Ensihoidossa hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä kertyi 7 135, mikä on noin viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Turvallisuuskoulutuksiin osallistui lähes 4 000 henkilöä.
Taloudellisesti ulkoiset toimintatuotot olivat 0,55 miljoonaa euroa (10,6 % budjetista) ja toimintakulut 7,33 miljoonaa euroa (21,7 % budjetista). Toimintakate uhkaa jäädä alijäämäiseksi noin -0,2 miljoonaa euroa johtuen erityisesti hälytys- ja haittarahasopimuksista aiheutuvista takautuvista maksuista. Pelastusasemahankkeiden osalta Heinäveden, Karvion ja Valtimon rakentamissopimusneuvottelut jatkuvat vuonna 2025. Strategisen uudistusohjelman toimenpiteistä suurin osa etenee suunnitellusti, mutta taloudellisia säästöjä tavoitellaan edelleen noin puolen miljoonan euron edestä.
Lautakunta hyväksyi esityksen osavuosikatsauksen merkitsemisestä tiedoksi korostaen toiminnan ja talouden läpinäkyvää seurantaa sekä jatkuvaa kehittämistyötä.
Palvelutason arviointi paljastaa henkilöstöpulan vaikutukset avunsaantiin
Lautakunta käsitteli pelastustoimen palvelutason toteutumista vuodelta 2024 oman valvontaraportin pohjalta. Arvioinnissa todettiin, että pelastuslaitos on pääosin pystynyt hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä, mutta henkilöstöpula etenkin Joensuun alueella on aiheuttanut viivästyksiä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajoissa. Keskimäärin toimintavalmiusaikatavoitteet toteutuivat kiireellisissä hälytystehtävissä 84-prosenttisesti, mutta Joensuussa ja Liperissä jäi kolme aluetta tavoitteiden ulkopuolelle.
Taloudellisesti pelastustoimen nettokustannukset olivat vuonna 2023 noin 103 euroa asukasta kohden – alle valtakunnallisen keskiarvon. Hyvinvointialueen talousennusteen käännyttyä alijäämäiseksi pelastustoimeen kohdistettiin 0,26 miljoonan euron säästötoimet lähinnä henkilöstömenoihin.
Lautakunta hyväksyi raportin tiedoksi ja valtuutti pelastusjohtajan täydentämään selvitystä sisäministeriön ohjeiden mukaisesti. Selvitys toimitetaan sisäministeriölle huhtikuun loppuun mennessä.
Valmiussuunnitelman operatiivinen osa käsiteltiin salaisena turvallisuuden takaamiseksi
Kokouksessa käytiin läpi hyvinvointialueen valmiussuunnitelman operatiivinen osa salaisena asiana Julkisuuslain perusteella. Asia käsiteltiin erillisellä esityslistalla eikä siitä annettu julkisia tietoja, jotta alueen turvallisuus- ja varautumistoimet voidaan toteuttaa tehokkaasti ja luottamuksellisesti.
Valtakunnallinen selvitys peräänkuuluttaa lisää pelastajia ja parempaa varautumista
Sisäministeriön vuosittainen selvitys pelastustoimen palveluista ja taloudesta vuodelta 2023 nosti esiin alueelliset erot toimintavalmiusajoissa sekä osaavan henkilöstön saatavuuden haasteet. Väestönsuojelussa havaittiin puutteita, mutta onnettomuuksien ehkäisyssä onnistuttiin vähentämään hälytystehtävien määrää.
Selvityksen pohjalta lautakunta hyväksyi useita toimenpiteitä: pelastajien lisätarpeen arviointi ja rekrytoinnin tehostaminen, kansallisten ICT-palveluiden kehittäminen sekä väestönsuojeluun liittyvien varautumistoimien vahvistaminen. Tavoitteena on parantaa pelastustoimen suorituskykyä vastaamaan uuden ajan turvallisuusuhkia.
