Yhteenveto
- Pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille 2026–2029
- Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille 2026–2029
- Pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalveluiden osavuosikatsaus 3/2025
- Pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalveluiden talousarvio vuodelle 2026
- Pelastustoimen ja väestönsuojelun investointisuunnitelma vuosille 2027–2030
- Aluehallintoviraston arvio Pohjois-Karjalan pelastustoimen palveluista vuonna 2024
Pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille 2026–2029
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella hyväksyttiin pelastustoimen palvelutasopäätös, jonka tavoitteena on parantaa pelastuspalveluiden kattavuutta, nopeuttaa toimintaa ja varmistaa yhdenvertainen saatavuus koko alueella. Päätöksen mukaan pelastusasemia lisätään ja niiden seudullista kattavuutta parannetaan erityisesti päivystävien asemien määrää kasvattamalla sekä pienten asemien toiminnan turvaamiseksi. Onnettomuuksien ehkäisyssä keskitytään riskiperusteiseen valvontaan, erityisesti kohteisiin joissa henkilöturvallisuusriski on suuri. Valvontamäärät jäävät kuitenkin resurssipuutteiden vuoksi alle valtakunnallisen keskiarvon.
Pelastustoiminnan nopeutta pyritään lisäämään turvallisuuskoulutuksella, päivystysjärjestelmän uudistuksella ja kaluston modernisoinnilla. Henkilöstömäärää on kasvatettu, mutta kaluston uudistaminen on viivästynyt taloudellisista syistä. Väestöhälyttinjärjestelmää ylläpidetään kattavasti ja väestönsuojelusuunnitelmat ovat pääosin ajan tasalla, vaikka henkilöstöresurssit ovat niukat. Investointisuunnitelma tähtää kaluston ja infrastruktuurin uudistamiseen, mutta taloudelliset rajoitteet voivat rajoittaa investointien toteutumista tulevaisuudessa.
Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille 2026–2029
Lautakunta vahvisti ensihoitopalvelun järjestämistavan, sisällön ja tavoitteet vuosille 2026–2029. Päätös perustuu riskianalyysiin ja määrittelee tarkat tavoitteet palvelujen saatavuudesta sekä hoitoon pääsyn viiveistä. Ensihoitopalvelu järjestetään yhteistyössä pelastuslaitoksen ja terveyspalveluiden kanssa kattaen perus- ja hoitotason ensihoidon, ensivasteen, etäarvioinnin ja kenttäjohtamisen. Elottomat potilaat pyritään tavoittamaan alle 90 sekunnissa hälytyksestä, ja kiireellisiin tehtäviin lähtöviiveeksi asetetaan alle 90 sekuntia.
Päätöksessä hyödynnetään paikkatietoaineistoja tehtävien kohdentamisessa ja huomioidaan ilmastonmuutoksen sekä teknologian kehityksen vaikutukset palvelujen järjestämiseen. Ensihoitajille asetettiin tiukemmat kelpoisuusvaatimukset: vähintään vuoden kokemus sekä säännöllinen täydennyskoulutus lääkehoidossa ja muissa osaamisalueissa. Yhteistyötä viranomaisten välillä vahvistetaan suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Palveluja voidaan jatkossa joustavasti päivittää muuttuvien olosuhteiden mukaan.
Pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalveluiden osavuosikatsaus 3/2025
Osavuosikatsauksessa todettiin talousarvion toteutuneen pääosin suunnitellusti, mutta ensihoitopalveluiden ulkoiset toimintatuotot ovat laskeneet, mikä aiheuttaa noin 417 000 euron alijäämän. Toimintatuotot olivat 3,83 miljoonaa euroa (63 % budjetoidusta) ja toimintakulut 23,05 miljoonaa euroa (76 % budjetista). Pelastustoiminnan tehtävämäärät ovat vähentyneet hieman edellisvuoteen verrattuna. Tulipaloissa kuoli yksi henkilö ja loukkaantui seitsemän; omaisuusvahingot olivat noin 3 miljoonaa euroa.
Ensihoitotehtävien määrä laski 4,5 %, virtuaaliyksikön tehtävät vähenivät 13 %. Viranomaisvalvonnassa erikoiskohdevalvonta jäi alle tavoitteen (80 %), muu valvonta ylitti tavoitteen (110 %). Väestönsuojelun suunnittelu etenee yhteistyössä muiden pelastuslaitosten kanssa. Tilannekeskuksen toiminta vakiintui sisältäen viikoittaisen tilannekuvan sekä kyberturvallisuuskatsauksen.
Valmiussuunnittelussa käynnistettiin uudet organisaatiorakenteet ja pandemiasuunnitelma valmistuu loppuvuoteen mennessä. Osavuosikatsaus merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalveluiden talousarvio vuodelle 2026
Talousarvio hyväksyttiin esityksen mukaisesti: toimintatuotoiksi arvioidaan 5,54 miljoonaa euroa (+0,9 % vuoden 2025 budjettiin), toimintamenojen arvioidaan nousevan 6,7 %:lla eli noin 36,1 miljoonaan euroon johtuen palkankorotuksista, ostopalveluiden kallistumisesta sekä henkilöstökulujen kasvusta valtion avustusten siirtyessä hyvinvointialueelle. Toimintakate on suunniteltu alijäämäiseksi (-30,5 miljoonaa euroa).
Talousarviossa painotetaan pelastustoiminnan ja ensihoidon lähipalvelujen ylläpitoa asemilta käsin sekä palveluverkon kehittämistä ja palvelutason säilyttämistä. Vuonna 2026 käynnistetään palveluverkkoa koskeva kehittämissuunnitelma sekä jalkautetaan palvelutasopäätöksen toimenpiteitä kuten päivystävän paloaseman perustaminen sekä ikäihmisten asumisen turvallisuuden parantaminen.
Väestönsuojelun suunnittelua jatketaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa osallistumalla valtakunnallisiin valmiusharjoituksiin sekä paikallispuolustusharjoituksiin.
Pelastustoimen ja väestönsuojelun investointisuunnitelma vuosille 2027–2030
Hyväksytty investointiohjelma sisältää merkittäviä rakennus- ja laiteinvestointeja: Uuron pelastusasema (4,5 milj. € v. 2027), Noljakan ajoneuvokatos (100 000 € v. 2027), Ilomantsin uusi pelastusasema (3 milj. € v. 2028), Reijolan uusi asema (1,8 milj. € v. 2029), Enon asema (3 milj. € v. 2029) sekä Noljakan peruskorjaus (700 000 € v. 2029). Väestönsuojeluun varataan noin 0,9 miljoonaa euroa.
Kalustoinvestointeihin sisältyy raskaita ajoneuvoja (6,7 milj. €), maastoajoneuvoja (200 000 €), pelastusaluksia (1,5 milj. € v. 2028), muuta kalustoa ja CBRNE-materiaaleja (280 000 €), ensihoitovälineitä ja ambulansseja (6,5 milj. €) sekä lääkintälaitteita ym. (3,6 milj. €). Lisäksi investoidaan viesti- ja kenttäjohtamisjärjestelmiin (400 000 €) sekä leasing-ajoneuvojen uudistamiseen (360 000 €). Päätös tukee pelastustoimen kaluston päivittämistä sekä rakennusten modernisointia.
Aluehallintoviraston arvio Pohjois-Karjalan pelastustoimen palveluista vuonna 2024
Aluehallintoviraston julkaisema arvio osoittaa, että pelastustoimi vastaa pääosin alueen riskeihin mutta ei kaikilta osin täytä lainsäädännön vaatimuksia resurssipuutteiden vuoksi. Palontutkinnan taso II ei ole täysin toteutunut; palontutkijoiden määrää on lisätty mutta erityiskaluston puute vaikeuttaa tutkintaa.
Pelastusryhmän toimintavalmiusajat ovat pitkät verrattuna valtakunnallisiin tavoitteisiin etenkin pienillä asemilla savusukellus- ja pintapelastuskyky vaihtelee henkilöstön kelpoisuuksien mukaan heikentäen yhdenvertaisuutta.
Investointisuunnitelmaan sisältyy välttämättömiä hankkeita kaluston ja välineiden päivittämiseksi sekä infran parantamiseksi vuosille 2026–2030. Väestönsuojelun suunnitelmat ovat pääosin kunnossa mutta henkilöstöresurssit riittämättömät.
Yhteistyö viranomaisten kanssa toimii mutta resursseja ei ole riittävästi kattamaan kaikkia riskikohteita tai tekemään riskiperusteisia valvontasuunnitelmia täysimääräisesti.
Arvioitu lisärahoitustarve vuodelle 2024 on noin 0,8 miljoonaa euroa välttämättömien kehittämistoimien toteuttamiseen palvelujen laadun parantamiseksi.
