Yhteenveto
- Ensihoidon virtuaaliyksikkö säästää miljoonia ja nopeuttaa apua
- Pelastuslaitoksen toimintaraportti paljasti alueellisia palvelutason puutteita
- Pelastustoimen investointiohjelma vuosille 2026–2029 sai siunauksen
- Lausunto kansalliseen pelastustoiminnan suunnitteluohjeeseen korosti riskilähtöistä varautumista
- Palvelupäällikön virka täytetään – henkilöstökulut eivät kasva
Ensihoidon virtuaaliyksikkö säästää miljoonia ja nopeuttaa apua
Kokouksessa käytiin läpi ensihoidon virtuaaliyksikön ensimmäisen toimintavuoden tuloksia ja taloudellista vaikutusta. Virtuaaliyksikkö on hoitanut puhelimitse yli 3 300 kiireetöntä D-tehtävää vuodessa, mikä on laskenut perinteisten ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuuden 28,5 prosenttiin. Tämä on parantanut tavoitettavuusaikoja ja vähentänyt kenttäyksiköiden tarvetta. Talouslaskelmien mukaan yksikkö voi tuottaa lähes 1,7 miljoonan euron säästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vaihtoehtoon, jossa olisi jouduttu lisäämään kenttäyksiköitä. Virtuaaliyksikön jatkosta päätetään seuraavan vuoden aikana, mutta rahoitus vuosille 2024–2025 varmistetaan valtion kehittämisvaroista. Kokous merkitsi tiedoksi virtuaaliyksikön myönteiset vaikutukset ja kehittämistarpeet, kun Kelakorvausten poistuminen vuonna 2026 luo painetta toiminnan kustannustehokkuudelle.
Pelastuslaitoksen toimintaraportti paljasti alueellisia palvelutason puutteita
Elokuun toimintaraportin perusteella pelastustoimen lakisääteiset tehtävät ovat hieman vähentyneet edellisvuodesta, erityisesti tarkastus- ja ensivastetehtävissä. Talouden toteuma on pysynyt tavoitteissa: toimintatuottoja kertyi elokuun loppuun mennessä 3,58 miljoonaa euroa (57,5 %) ja kulut olivat 23,69 miljoonaa euroa (64,2 %). Ensihoitopalveluiden tuotot jäävät kuitenkin noin puoli miljoonaa euroa budjetoidusta. Palvelutasotavoitteet toteutuivat pääosin, mutta Ylämyllyn, Nurmeksen ja Joensuun Rantakylän sekä Lehmon alueilla havaittiin puutteita palveluiden saatavuudessa. Kokous merkitsi raportin tiedoksi ja totesi resurssien kohdentamisen tarpeen näille alueille.
Pelastustoimen investointiohjelma vuosille 2026–2029 sai siunauksen
Lautakunta hyväksyi esityksen laajasta investointiohjelmasta, joka viedään edelleen aluehallituksen ja -valtuuston päätettäväksi. Ohjelmassa varataan yhteensä yli 12 miljoonaa euroa pelastusajoneuvoihin, ensihoidon ambulansseihin ja hoitovälineisiin sekä kahden uuden pelastusaseman rakentamiseen Ylämyllylle ja Lehmolle. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy viestijärjestelmien uudistaminen ja asemien ensikalustaminen. Lainoitusta suunnitellaan käytettäväksi lähes 3,3 miljoonaa euroa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Investoinnit perustuvat vanhentuneen kaluston korvaamistarpeeseen sekä väestönsuojelun ja kenttäjohtamisen kehittämiseen.
Lausunto kansalliseen pelastustoiminnan suunnitteluohjeeseen korosti riskilähtöistä varautumista
Sisäministeriön lausuntopyyntö uudesta toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta herätti keskustelua suunnittelun valtakunnallistamisesta sekä poikkeusoloihin varautumisesta. Lautakunta päätti antaa lausunnon, jossa tuodaan esiin tarve valtakunnallisesti yhtenäiseen malliin sekä huomioidaan Pohjois-Karjalan erityisriskit ja resurssitarpeet. Lausunto painotti myös suuronnettomuuksien hallintaa ja siviilivalmiuden kehittämistä.
Palvelupäällikön virka täytetään – henkilöstökulut eivät kasva
Lautakunta kävi tiukan keskustelun pelastuslaitoksen palvelupäällikön viran täyttämisestä läntiselle asemaryhmälle. Osa jäsenistä esitti viran jättämistä täyttämättä sisäisin järjestelyin tai asian pöydällepanoa lisäselvityksiä varten. Äänestyksen jälkeen lautakunta kuitenkin päätti täyttää viran pelastusjohtajan esityksen mukaisesti (5–4). Päätös perusteltiin sillä, että virka on välttämätön tehokkaan johtamisen ja lakisääteisen varautumisen turvaamiseksi – erityisesti kun Itä-Suomen AVI:n tarkastuksessa oli todettu resurssivaje siviilivalmiusyksikössä. Uusi virka ei lisää henkilöstökuluja, sillä samalla lakkautetaan aiempi palopäällikön virka.
