Yhteenveto
- Tilintarkastajan väliraportti pysyy salassa – Mikä on talouden todellinen tila?
- Talouden tasapaino ja vastuuvapaus – Riittääkö hyvinvointialueen rahkeet?
- Virkavastuu arvioinnissa – Johtaako valvonta parempaan hallintoon?
- Arviointikertomuksen valmistelu ja kevään kokousaikataulu – Miten valvonnan laatu varmistetaan?
- Sidonnaisuusrekisteri julki – Paljastuuko esteellisyyksiä?
- Lautakunnan jäsenten seurantahavainnot – Toteutuuko jatkuva valvonta?
- Tiedoksi annettavat asiat – Lastensuojelun viiveet ja rahoituksen ennakoitavuus puhuttavat
Tilintarkastajan väliraportti pysyy salassa – Mikä on talouden todellinen tila?
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tarkastuslautakunta merkitsi tilintarkastajan väliraportin tiedoksi ja päätti pitää sen sisällön salaisena lain nojalla. Tilintarkastaja Ulla-Maija Tuomela BDO Audiator Oy:stä esitteli raportin, joka liittyy koko hyvinvointialueen rahankäytön ja hallinnon tarkastukseen. Päätös perustui viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24.1 §:n 15. kohtaan, jonka mukaan tällaiset asiakirjat eivät ole julkisia. Salassapito suojaa arkaluontoista tietoa, mutta samalla estää kansalaisia saamasta suoraa tietoa siitä, miten yhteisiä varoja käytetään – vastuullisuus toteutuu siis vain viranomaisten sisällä.
Talouden tasapaino ja vastuuvapaus – Riittääkö hyvinvointialueen rahkeet?
Lautakunta perehtyi hyvinvointialuelain vaatimuksiin taloussuunnitelmasta ja alijäämän kattamisesta. Lain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa viimeistään kahden vuoden kuluttua tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä asettaa kovat paineet palvelujen järjestämiselle ilman velkaantumista. Tilintarkastaja esitteli keskeiset havainnot, joita aluevaltuusto hyödyntää myöhemmin tilinpäätöksen hyväksymisessä ja vastuuvapauden myöntämisessä. Lautakunta ei tehnyt vielä suosituksia tai toimenpiteitä, vaan tyytyi merkitsemään keskustelun tiedoksi. Kansalaisille tämä tarkoittaa, että tulevat päätökset voivat vaikuttaa sekä palveluihin että verotukseen – talouden tasapaino on jatkuvan tarkkailun alla.
Virkavastuu arvioinnissa – Johtaako valvonta parempaan hallintoon?
Tarkastuslautakunta kävi läpi virkavastuun arvioinnin osana vuoden 2024 työohjelmaa. Keskustelussa korostettiin arvioinnin vaikutusta organisaation toimintaan ja mahdollisia kehityskohteita virkavastuun toteuttamisessa. Päätöksenä oli päivittää työohjelmaa niin, että arviointi saadaan vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Tämä kertoo siitä, että lautakunta pyrkii kehittämään valvontaa ja lisäämään vastuullisuutta – mutta kansalaiset joutuvat edelleen odottamaan konkreettisia parannuksia hallinnon avoimuuteen ja vastuisiin.
Arviointikertomuksen valmistelu ja kevään kokousaikataulu – Miten valvonnan laatu varmistetaan?
Arviointikertomuksen valmistelu etenee lautakunnan ohjauksessa, joka haluaa varmistaa olennaisten asioiden päätymisen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Kertomus on keskeinen väline hyvinvointialueen toiminnan läpinäkyvyydessä: sen perusteella aluevaltuusto arvioi sekä johtamista että palvelujen laatua. Samassa yhteydessä lyötiin lukkoon kevään 2025 kokousaikataulut, jotta valmistelu etenee suunnitellusti eikä asioita jätetä viime tippaan. Kansalaisille tämä tarkoittaa, että valvonta jatkuu systemaattisesti ja raportointi tulee ajallaan julkiseksi.
Sidonnaisuusrekisteri julki – Paljastuuko esteellisyyksiä?
Lautakunta merkitsi tiedoksi sidonnaisuusrekisterin tilanteen ja päätti tuoda vuoden 2024 ilmoitukset aluevaltuuston tietoon hallintosäännön mukaisesti. Ilmoitusvelvolliset päivittävät sidonnaisuutensa Miunpalvelut-järjestelmään, ja tiedot julkaistaan verkkosivuilla. Vuosittainen muistutus takaa, että tiedot pysyvät ajan tasalla. Tämä lisää avoimuutta ja ehkäisee eturistiriitoja – kansalaiset voivat seurata luottamushenkilöiden sidonnaisuuksia ja vaatia läpinäkyvyyttä päätöksentekoon.
Lautakunnan jäsenten seurantahavainnot – Toteutuuko jatkuva valvonta?
Lautakunta merkitsi jäsenten havainnot seurantavastuista tiedoksi. Jäsenet seuraavat muiden toimielinten pöytäkirjoja ja raportoivat havainnoistaan kokouksissa – näin varmistetaan, ettei yksikään epäkohta jää huomaamatta arviointikertomusta laadittaessa. Tämä käytäntö tukee jatkuvaa valvontaa, mutta varsinaiset toimenpiteet tehdään vasta arviointikertomuksen yhteydessä.
Tiedoksi annettavat asiat – Lastensuojelun viiveet ja rahoituksen ennakoitavuus puhuttavat
Lautakunta merkitsi tiedoksi useita ajankohtaisia asioita: THL:n mukaan lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneissa on vakavia viiveitä, vaikka sosiaalityöntekijöiden määrä kehittyy oikeaan suuntaan. Lisäksi THL ilmoitti tehostavansa hyvinvointialueiden rahoituksen ennakoitavuutta julkaisemalla sairastavuustiedot jo keväällä. Itä-Suomen AVI puolestaan huomautti Siun soten rekrytointikäytännöistä lastensuojelussa. Nämä tiedot osoittavat, että palvelujen laatu ja resurssien riittävyys ovat jatkuvasti tapetilla – kansalaiset voivat odottaa keskustelua sekä parannuksia lähitulevaisuudessa.
