Yhteenveto
- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
- Perhekeskuksen toimintasuunnitelma 2026–2029
- Neuvolatoiminta ja alle kouluikäisten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2026–2029
- Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
- Vammaispalveluiden kuulumiset
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
Esitys: Käsiteltiin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–2029. Suunnitelma kokoaa hyvinvointialueen ja yhteistyötahojen keskeiset toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi, painottaen ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea sekä palveluketjujen yhteensovittamista.
Päätös: Suunnitelma hyväksyttiin valmistelun pohjaksi ja etenemisen “tienviitaksi” aluevaltuuston tulevaa käsittelyä varten. Samalla linjattiin, että suunnitelma toimitetaan aluevaltuuston vahvistettavaksi, ja hyväksyntä toimi perustana ohjauksen, seurannan ja toimeenpanon rakenteiden jatkovalmistelulle.
Merkittävät käsitellyt seikat, jotka olivat päätöksen ytimessä:
Suunnitelmassa korostettiin perhekeskustoimintaa ja neljän alueellisen perhekeskusverkoston (pohjoinen, eteläinen, läntinen, keskinen) kautta tehtävää yhteensovittamista: tarkoituksena on, että lapsiperheiden tuki ja palveluihin ohjaus muodostuvat selkeiksi kokonaisuuksiksi eri toimijoiden yhteistyönä.
Valmistelussa painottui LaNuPe-kärkihanke (lasten, nuorten ja perheiden palvelujen systeeminen uudistaminen), jossa tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja siirtää painopistettä korjaavista toimista varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn, sekä tunnistaa tilanteet, joissa kuormitus ja palvelutarpeet kasautuvat samalle perheelle.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa esiin nostettiin perustason vahvistaminen (mm. MIELI-yksikön toiminta ja terapiatakuun toimeenpano) sekä hoitopolkujen yhtenäistäminen. Lisäksi ehkäisevää päihdetyötä ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä käsiteltiin osana kokonaisuutta: ELVA-toimintamallin todettiin tulevan mukaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinointiin vuonna 2026, ja kokonaisuuteen sisällytettiin riskinarviointia ja lapsille ja nuorille suunnattuja välineitä.
Digitaalisista ratkaisuista suunnitelmaan sisältyi sähköisiä hyvinvointi- ja tukipalveluja (mm. miunhyvinvointi.fi) sekä digitaalista asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistä, jotta palveluihin pääsy ja ohjautuminen voidaan toteuttaa sujuvammin.
Talous ja seuranta: Käsittelyssä todettiin taloudellisesti vaativa toimeenpanoympäristö sekä tarve pitkäjänteiselle rahoituksen ja toimenpiteiden seurannalle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-kerroin huomioitiin vuoden 2026 alusta kannustimena ja seurannan osana. Suunnitelman toteutumista ja mittareita linjattiin seurattavan, ja suunnitelman tarkistaminen kytkettiin vähintään nelivuotiseen tarkastelurytmiin.
Perhekeskuksen toimintasuunnitelma 2026–2029
Esitys: Käsiteltiin perhekeskuksen toimintasuunnitelman luonnoksen valmistelua ja sen esittelyä. Taustalla on perhekeskustoiminnan valtakunnallinen linjaus ja tarve koota eri toimijoiden (kunnat, hyvinvointialue, järjestöt, seurakunnat) yhteiset käytännöt samaan kokonaisuuteen.
Päätös: Päätettiin, että perhekeskuksen toimintasuunnitelman luonnos esitellään neuvostolle ja tämän jälkeen viedään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaan huhtikuussa 2026 käsiteltäväksi.
Merkittävät käsitellyt seikat, jotka ohjasivat etenemispäätöstä:
Toimintasuunnitelman periaatteiksi kirjattiin lapsen edun ensisijaisuus ja lapsen oikeuksien huomioiminen, lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys sekä yhteensovittavan johtamisen vahvistaminen. Suunnitelmassa kuvattiin yhteinen tavoite ja mittarit sekä yhteiset toimintatavat, joilla eri organisaatioiden työ nivoutuu samaan palvelukokonaisuuteen.
Organisaatiosta ja vastuista todettiin, että toimintaa johdetaan maakunnallisella ohjausryhmällä sekä alueellisilla rakenteilla (mm. perhekeskustiimit ja koordinaattorit), ja kunnissa sekä hyvinvointialueella nimettävien koordinaattoreiden tehtävänä on verkostojen yhteensovittaminen ja alueittainen kehittäminen.
Talous: Toimintasuunnitelmalle ei esitetty erillistä rahoitusta. Resursoinnin todettiin perustuvan kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen normaaleihin budjetteihin. Käsittelyssä nostettiin esiin lapsibudjetointikäytännön käyttöönotto sekä vapaaehtoistoiminnan ja sidosryhmien panoksen hyödyntäminen osana kokonaisuutta.
Seuranta: Seurannan todettiin etenevän vuosittain maakunnallisessa ohjausryhmässä ja lautakuntakäsittelyissä, ja indikaattoreiden päivityksiä linjattiin tehtäväksi vuosikelloihin kytkeytyen (mm. 2027 ja 2029 tarkastelut).
Neuvolatoiminta ja alle kouluikäisten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2026–2029
Esitys: Käsiteltiin alueellinen toimintasuunnitelma, joka koskee neuvolapalveluja ja alle kouluikäisten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa vuosille 2026–2029. Kokonaisuus perustuu terveydenhuoltolakiin sekä neuvolatoimintaa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeviin säädöksiin, ja se kokoaa käytännöt tarkastuksista, kutsumisesta, tuen tarpeiden tunnistamisesta ja monialaisesta yhteistyöstä.
Päätös: Toimintasuunnitelma hyväksyttiin ja päätettiin liittää se osaksi alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa.
Merkittävät käsitellyt seikat päätöksen sisällössä:
Suunnitelman tavoitteeksi kirjattiin ennaltaehkäisevien palvelujen yhdenvertainen toteutuminen koko alueella ja lapsi- ja perhelähtöinen työote. Käsittelyssä olivat mukana neuvolatoiminnan käytännöt (mm. terveystarkastukset, laajennetut tarkastukset ja varhaisen tuen työmenetelmät) sekä alle kouluikäisten suun terveyden ehkäisy (mm. karieksen ehkäisy ja varhainen tuki).
Palvelukokonaisuuteen sisältyi myös ehkäisyneuvolatoiminnan linjaukset, mukaan lukien maksuton ehkäisy alle 21-vuotiaille sekä käytännöt ehkäisyn aloitukseen, seurantaan ja valikoitujen ehkäisymenetelmien toteuttamiseen.
Monialaisessa yhteistyössä huomioitiin yhteistyö varhaiskasvatuksen, kuntoutuksen ja erikoissairaanhoidon kanssa sekä lähisuhdeväkivallan riskien tunnistamiseen liittyvät toimintamallit (kuten MARAK-yhteistyö mainittiin kokonaisuuden yhteydessä). Lisäksi suunnitelmaan sisällytettiin digitaalisia ja etäasioinnin toimintatapoja, kuten etävastaanottoja ja digipalveluja; Joensuussa Suvikadun avovastaanoton todettiin toimivan neljänä päivänä viikossa suunnitelman kuvauksen mukaisesti.
Talous ja resursoinnin ohjaus: Käsittelyssä todettiin, että rahoituksen ja seurannan kytkentä tapahtuu HYTE-kertoimen ja indikaattorien kautta vuoden 2026 alusta. Suunnitelmassa kuvattiin myös tavoite laajentaa yhdistelmäneuvolatyö kaikkiin äitiys- ja lastenneuvoloihin vuoteen 2027 mennessä.
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
Esitys: Käsiteltiin alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman 2026–2029 luonnosta. Suunnitelman laatiminen perustuu lainsäädäntövelvoitteeseen, jonka mukaan hyvinvointialueen on laadittava alueellinen suunnitelma opiskeluhuollon palvelujen järjestämisestä ja liitettävä se osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.
Päätös: Annetussa aineistossa ei kuvattu lopullista hyväksymispäätöstä. Kokouksessa todettiin suunnitelman olevan luonnosvaiheessa ja etenevän lausuntokierrokselle sekä myöhemmin aluevaltuuston päätöksentekoon.
Merkittävät käsitellyt seikat:
Suunnitelman peruslinjauksina kuvattiin yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä työote sekä yksilökohtainen monialainen tuki. Lähipalveluperiaate korostui: kuraattori- ja psykologipalvelujen sekä terveydenhuollon palvelujen tavoitteeksi kirjattiin hyvä saavutettavuus, pääsääntöisesti oppilaitosten arjessa.
Resursoinnista ja toteutuksesta todettiin, että mitoituksia ja henkilöstön saatavuutta kuvataan suunnitelmassa, ja että palveluja voidaan täydentää ostopalveluilla tilanteissa, joissa vakanssit eivät täyty tai lisäkapasiteetille on tarvetta. Varsinaiset laajemmat rahoitusta koskevat ratkaisut jäivät lopullisen hyväksymisen yhteyteen, eikä aineistossa kuvattu tässä vaiheessa erillistä uutta rahoituspäätöstä.
Vammaispalveluiden kuulumiset
Esitys: Käsiteltiin vammaispalvelujen ajankohtaisia kuulumisia ja meneillään olevia muutoksia.
Päätös: Pykälässä ei tehty sitovia päätöksiä. Kyse oli tilannekatsauksesta.
Merkittävät esiin nostetut asiat:
Heinäveden Kuusentuvan päivätoimintayksikön toiminnan todettiin päättyvän lokakuun lopussa. Käsittelyssä tuotiin esiin, että suuri osa yksikön asiakkaista on 65 vuotta täyttäneitä ja että muutos liittyy asiakasrakenteeseen ja palvelujen uudelleen järjestämiseen.
Lisäksi todettiin kahden asiakkaan siirtyvän Liperin Toimelan päivätoimintaan osana palvelujen järjestelyjä.
Tietojärjestelmäasioissa esiteltiin LifeCare-asiakastietojärjestelmän käyttöönoton etenemistä sekä se, että järjestelmän myötä asiakkaiden on tarkoitus päästä lukemaan itseään koskevia kirjauksia Kannasta. Samassa yhteydessä todettiin, että toimintamallissa noudatetaan THL:n asiakasprosessia.
