Yhteenveto
- Perhekeskuksen toimintasuunnitelman 2026–2029 eteneminen lautakuntakäsittelyyn
- Neuvolatoiminnan ja alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon kehittämissuunnitelma 2026–2029 hyväksyttiin
- Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029 linjattiin osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnittelua
Perhekeskuksen toimintasuunnitelman 2026–2029 eteneminen lautakuntakäsittelyyn
Kokouksessa käsiteltiin Pohjois-Karjalan perhekeskuksen toimintasuunnitelman 2026–2029 luonnosta, jonka tavoitteena on koota lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi ja sopia yhteiset tavoitteet, vastuut sekä seuranta usean toimijan (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt, seurakunnat ja muut kumppanit) kesken.
Päätös: Toimintasuunnitelman luonnos päätettiin viedä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaan käsittelyyn huhtikuussa 2026. Lisäksi päätettiin, että maakunnallinen ohjausryhmä vastaa luonnoksen jatkovalmistelun etenemisestä ja sen pohjalta tuotetaan lautakunnalle lopullinen päätösehdotus. Suunnitelman toimeenpano ja seuranta kirjattiin käynnistyväksi suunnitelmakauden 2026–2029 mukaisesti.
Päätöksen kannalta keskeistä oli, että toimintamalli nojaa yhteisövaikuttavuuden periaatteisiin (yhteinen tavoite, jaetut mittarit, toisiaan edistävät toiminnot, jatkuva vuoropuhelu ja taustatukirakenne) ja että toteutumista seurataan sovituilla indikaattoreilla. Seurannan linjattiin etenevän ohjausryhmässä ja lautakuntatasolla, ja lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreita päivitetään vuosina 2027 ja 2029.
Talous ja resurssit: Perhekeskustoiminnalle ei päätetty erillisrahoitusta. Toimenpiteet toteutetaan toimijoiden normaaleissa budjeteissa ja talousarvioissa. Kokouksessa todettiin myös, että lasten budjetointia edistetään osana kokonaisuutta, ja lisäpanoksia voi tulla kumppaneilta ja vapaaehtoistoiminnasta, mutta päätös ei sisältänyt erillistä rahapäätöstä.
Neuvolatoiminnan ja alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon kehittämissuunnitelma 2026–2029 hyväksyttiin
Kokouksessa käsiteltiin neuvolapalvelujen sekä alle kouluikäisten lasten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa vuosille 2026–2029. Käsittelyssä painottuivat palvelujen yhdenmukaisuus koko alueella, varhainen tuki sekä toimintatapojen yhtenäistäminen perhekeskusyhteistyöhön.
Päätös: Alueellinen neuvolatoiminnan sekä alle kouluikäisten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta- ja kehittämissuunnitelma 2026–2029 päätettiin hyväksyä. Samalla päätettiin liittää suunnitelma osaksi alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa. Kokouksessa todettiin, että vastuut, toimeenpanon käytännöt ja tiedonkulun periaatteet täsmennetään sote-keskusten ja vastuualueiden sisäisissä ohjeissa sekä edellä mainituissa suunnitelmakokonaisuuksissa.
Päätöksessä painoi erityisesti se, että suunnitelma perustuu neuvolatoimintaa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa ohjaaviin velvoitteisiin (mm. terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaiset vaatimukset), ja että toimintaa seurataan prosessi- ja hyvinvointi-indikaattoreilla. Käsittelyssä nostettiin esiin myös rahoitukseen vaikuttava HYTE-kerroin ja se, että ennaltaehkäisevän työn toteutumista on pystyttävä näyttämään mittareilla.
Keskeisinä linjauksina suunnitelmaan kirjattiin muun muassa:
Yhdistelmäneuvolatyön laajentaminen: tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2027 mennessä kaikissa äitiys- ja lastenneuvoloissa siirrytään yhdistelmäneuvolatyöhön palvelujen saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden parantamiseksi.
Digipalvelut ja matalan kynnyksen kanavat: neuvolan chat- ja digikanavia sekä etäpalveluja (esim. raskauden aikaisen diabeteksen etävastaanotto) päätettiin edistää osana palvelukokonaisuutta. Lisäksi kehittämiskohteiksi kirjattiin avovastaanottojen ja etäasioinnin laajentaminen sekä perheiden tuki esimerkiksi perhevalmennuksissa.
Väkivallan ja kaltoinkohtelun varhainen tunnistaminen: neuvoloihin kirjattiin käyttöön otettaviksi systemaattiset kysely- ja toimintamallit sekä MARAK-yhteistyö silloin, kun perheessä on lähisuhdeväkivallan riski.
Moniammatillinen tuki ja yhteinen toimintamalli: Lapset puheeksi -mallin (LP) laaja käyttöönotto nostettiin yhdeksi yhteiseksi työkaluksi neuvoloissa ja suun terveydenhuollossa, ja yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa vahvistetaan tiedonsiirron ja lomakekäytäntöjen avulla.
Talous ja resurssit: Suunnitelman toteuttamiseen ei päätetty erillistä rahoituskehystä, vaan toimet linjattiin tehtäväksi osana normaalia toimintaa ja resursointia. Henkilöstön saatavuus ja mitoitus nousivat käsittelyssä esiin erityisesti yhdistelmäneuvolatyöhön siirtymisen ja palvelukanavien kehittämisen näkökulmasta.
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029 linjattiin osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnittelua
Kokouksessa käsiteltiin alueellista opiskeluhuoltosuunnitelmaa vuosille 2026–2029. Käsittelyssä korostuivat lakisääteiset velvoitteet, opiskeluhuollon yhteinen johtaminen, palvelujen saatavuus sekä käytännön yhteistyörakenteet koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välillä.
Päätös: Päätöstekstin mukaisesti alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029 hyväksytään ja liitetään osaksi alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Samalla vahvistettiin toteuttamisen ja seurannan rakenteet ja vastuut siten, että opiskeluhuolto toteutetaan suunnitelman tavoitteiden, toimenpiteiden ja seurantamittareiden mukaisesti sekä lain velvoitteet huomioiden (mm. alueellisen suunnitelman laatimisvelvoite ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimukset).
Merkittävinä käsiteltyinä seikkoina päätöksen taustalla olivat:
Yhteiset rakenteet ja vastuut: Suunnitelmassa määriteltiin yhteistyön ja koordinaation malli, jossa alueellinen yhteistyöryhmä sekä oppilaitos- ja järjestäjäkohtaiset rakenteet vastaavat toimeenpanosta. Perhekeskustoiminnan rooli kirjattiin osaksi kokonaisuuden yhteensovittamista.
Henkilöstömitoitus ja saatavuus: Käsittelyssä huomioitiin lakiperusteiset mitoitukset psykologi- ja kuraattoripalveluille (kuraattori enintään 670 opiskelijaa kohden ja psykologi enintään 780 opiskelijaa kohden). Suunnitelmaan kirjattiin, että palvelujen turvaamiseksi voidaan käyttää ostopalveluja erityisesti tilanteissa, joissa omia vakansseja ei saada täytettyä.
Seuranta ja mittarit: Toteutumisen seurantaan kirjattiin indikaattorit ja arviointipisteet, joissa hyödynnetään muun muassa kouluterveyskyselyjen tuloksia. Seurantaa kohdistetaan erityisesti palveluihin pääsyyn, yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutumiseen sekä sovittuihin hyvinvointiteemoihin (esimerkiksi mielenterveyden kuormitus, kiusaamisen ehkäisy ja ehkäisevä päihdetyö).
Tilat, lähipalvelut ja etäratkaisut: Palvelujen ensisijaiseksi toteutuspaikaksi kirjattiin oppilaitokset, koulutuksen järjestäjän tiloja hyödyntäen, ja saavutettavuutta päätettiin tukea myös etä- ja digipalveluilla silloin kun se on tarkoituksenmukaista.
Talous: Päätöksessä ei osoitettu erillistä uutta rahoituspäätöstä, mutta kirjattiin toimintatapa, jossa henkilöstövajetta voidaan paikata ostopalveluilla palvelujen saatavuuden turvaamiseksi mitoitusvelvoitteiden puitteissa.
