Yhteenveto
- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
- Perhekeskuksen toimintasuunnitelma 2026–2029
- Neuvolatoiminta ja alle kouluikäisten lasten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2026–2029
- Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
- Alueellinen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2025–2028
- Strategiajohtajan katsaus
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
Asiassa käsiteltiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2026–2029 luonnosta. Aineiston mukaan suunnitelma on tarkoitettu pitkäjänteiseksi ohjaus- ja seuranta-asiakirjaksi, jota hyödynnetään hyvinvointialueen kehittämistyössä ja talousarviovalmistelussa sekä monialaisessa yhteistyössä (mm. perhekeskustoiminta ja LANUPE-kokonaisuus).
Suunnitelmaluonnoksessa korostuivat palvelutarpeen muutokset (mm. väestökehitys ja alueelliset erot), painopisteen siirtäminen raskaista ja viimesijaisista palveluista varhaiseen tukeen sekä toiminnan mittaaminen ja seuranta (mukaan lukien HYTE-kertoimeen liittyvä indikaattoriseuranta). Konkreettisina kokonaisuuksina kuvattiin mm. perhekeskusverkostot, Perhepuhelin-palvelu, mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuudet, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamallit sekä digitaalisten palvelukanavien kehittäminen.
Päätöstä suunnitelman hyväksymisestä tai sen lähettämisestä eteenpäin päätöksentekoon ei tässä aineistossa ole esitetty erillisenä pöytäkirjapäätöksenä. Materiaalissa todetaan, että kyse on luonnoksesta ja että lopullinen hyväksyminen tapahtuu aluevaltuuston käsittelyssä.
Perhekeskuksen toimintasuunnitelma 2026–2029
Lautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevan Pohjois-Karjalan perhekeskuksen toimintasuunnitelman vuosille 2026–2029.
Päätöksen taustalla oli perhekeskuksen rooli lasten, nuorten ja perheiden monialaisena palveluverkostona sekä tarve yhteensovittaa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien tekemää työtä yhteisiin tavoitteisiin. Suunnitelman valmistelusta vastasi maakunnallinen ohjausryhmä, ja suunnitelma oli esitelty ennen käsittelyä mm. vammaisneuvostossa, lapsi- ja perheasiainneuvostossa sekä maakunnallisessa nuorisovaltuustossa.
Hyväksytty suunnitelma nojaa yhteisövaikuttavuuden periaatteisiin (yhteinen tavoite, jaetut mittarit, toisiaan tukevat toimet, jatkuva vuoropuhelu ja taustatukirakenne). Suunnitelmassa määriteltiin myös perhekeskustoiminnan rakenteet ja vastuut: maakunnallinen ohjausryhmä, alueelliset johtoryhmät (Pohjoinen, Eteläinen, Läntinen, Keskinen) sekä kuntien perhekeskustiimit ja koordinaattorien roolit.
Talouslinjauksena todettiin, ettei perhekeskustoimintaan ole erillisrahoitusta, vaan resurssit huomioidaan kunkin toimijan omassa talousarviossa. Suunnitelmassa edellytetään lapsibudjetoinnin huomioimista talousarviotyössä.
Seurannasta linjattiin, että toteutumista arvioidaan vuosittain maakunnallisessa ohjausryhmässä ja lautakunnassa kerran valtuustokaudella. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattoreita päivitetään vuosina 2027 ja 2029.
Neuvolatoiminta ja alle kouluikäisten lasten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2026–2029
Lautakunta päätti hyväksyä alueellisen toimintasuunnitelman “Neuvolatoiminta ja alle kouluikäisten lasten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2026–2029”. Päätöksessä linjattiin, että suunnitelma otetaan käyttöön osana alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa, ja sitä toteutetaan suunnitelman mukaisesti sekä päivitetään tarpeen mukaan.
Päätökseen sisältyi myös alueellinen linjaus yhdistelmäneuvolatyöhön siirtymisestä: koko alueella siirrytään yhdistelmäneuvolatyöhön äitiys- ja lastenneuvoloissa, ja muutoksen käytännön toteutuksen tavoitteeksi asetettiin vuosi 2027.
Merkittävinä päätöstä ohjanneina seikkoina kuvattiin lainsäädännön velvoitteet (mm. terveydenhuoltolaki ja neuvolatoimintaa sekä ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus), moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen perhekeskusmallissa (mm. Lapset puheeksi -toimintamalli, konsultaatiokäytännöt ja yhteistyö sosiaalipalvelujen kanssa) sekä varhaisen tuen ja ehkäisyn painotus (mm. kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja tarvittaessa MARAK-yhteistyö).
Suunnitelmassa painotettiin myös palvelujen saavutettavuutta monikanavaisesti (keskitetty puhelinpalvelu, digipalvelut kuten chat ja etävastaanotot sekä avovastaanotot). Lisäksi aineistossa kuvattiin valmistautuminen uuteen yhteiseen asiakas- ja potilastietojärjestelmään vuonna 2027 sekä kirjaamisen ja raportoinnin yhdenmukaistaminen.
Seurantaa varten kuvattiin mittareita ja raportointia (mm. rokotuskattavuus, terveystarkastuksista pois jääneiden tavoittaminen ja tuki sekä muut prosessi- ja tulosindikaattorit), ja seurannan kytkeytymistä HYTE-kertoimen mukaiseen ohjaukseen.
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029
Asiassa käsiteltiin alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman 2026–2029 luonnosta. Aineiston mukaan suunnitelma on tarkoitettu liitettäväksi osaksi alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ja se valmistellaan aluevaltuuston käsittelyä varten. Tässä aineistossa ei ole esitetty erillistä, kokouksessa tehtyä pöytäkirjapäätöstä suunnitelman hyväksymisestä.
Luonnoksessa kuvattiin opiskeluhuollon johtamisen ja yhteistyön rakenteet: hyvinvointialueen koollekutsuma alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä (kokoontuminen noin neljä kertaa vuodessa), koulutuksen järjestäjäkohtaiset ohjausryhmät sekä oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät. Lisäksi korostettiin perhekeskusyhteistyötä ja yhteisövaikuttavuuden periaatteita.
Suunnitelmaluonnoksessa esitettiin palvelujen järjestämistä ja saatavuutta kuvaavia mitoitustavoitteita, kuten psykologipalveluissa enintään 780 opiskelijaa/psykologi ja kuraattoripalveluissa enintään 670 opiskelijaa/kuraattori, sekä terveydenhoitaja- ja koululääkärityön mitoituksia. Aineiston mukaan palvelujen turvaamisessa voidaan käyttää myös ostopalveluja, jos vakansseja ei saada täytettyä.
Seurannassa kuvattiin mm. kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen, omavalvonta sekä mittarit, joilla seurataan tavoitteiden toteutumista vuosina 2027 ja 2029.
Alueellinen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2025–2028
Lautakunta hyväksyi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen alueellisen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman 2025–2028, mukaan lukien suunnitelman päätavoitteet, toimenpiteet ja mittarit.
Päätöksessä vahvistettiin toimeenpanon ja jalkauttamisen vastuita: koordinaatiovastuu määriteltiin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn asiantuntijatehtävälle, ja toimenpiteitä toteutetaan toimialueilla sekä yhdyspinnoissa. Lisäksi päätettiin, että suunnitelman toteutuksen seuranta ja tilanneraportointi kytketään lautakunnan käsittelyyn ja aluehallitukselle viestintään, ja lautakunnalle tuodaan vuosittain tilannekatsaus.
Merkittävinä päätöstä taustoittaneina seikkoina olivat ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen vahvistaminen, monialaisen yhteistyön rakenteet (mm. MARAK-riskinarvioinnin jalkauttaminen, palvelupolkujen kuvaaminen sekä ohjaus- ja työryhmät kuten Lähesty-, MARAK- ja LASTA-ryhmät) sekä tiedonkeruun ja raportoinnin kehittäminen. Aineistossa kuvattiin APTJ-tilastoinnin käyttöönottoa ja Power BI -raportointia tilannekuvan kokoamiseksi.
Talouslinjauksena todettiin, ettei tässä asiassa päätetty erillisistä määrärahoista tai rahoituksesta. Mahdolliset lisäresursoinnit ja budjetointi käsitellään erikseen myöhemmissä talouskäsittelyissä.
Strategiajohtajan katsaus
Strategiajohtajan katsaus merkittiin tiedoksi. Aineiston mukaan katsaus oli yleiskatsaus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajankohtaisiin asioihin eikä siihen sisältynyt erillisiä uusia toimeenpanopäätöksiä, määrärahojen muutoksia tai yksilöityjä toimenpidepäätöksiä.
