Yhteenveto
- Työaikakorvausten maksupäivä aikaistuu – paikallinen sopimus hyväksyttiin
- Jononpurun lisätyöhön kiinteät tuntikorvaukset – uusi sopimus kannustaa vapaaehtoisuuteen
- Korva-, nenä- ja kurkkutautien päivystyskorvaukset nousevat määräajaksi
- Tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset SOTE- ja HYVTES-sopimuksiin – lähes 340 000 euroa lisää palkkoihin
- Palvelujohtajien määrä vähenee – kolme uutta johtovirkaa perhe- ja sosiaalipalveluihin
- Seitsemän palvelupäällikön virkaa perustetaan – yksi virka lakkautetaan
- Sosiaaliohjaajan virka perustetaan – sosiaalityöntekijän virka lakkautetaan terveydenhuollon sosiaalityössä
- Haitta- ja hälytysrahasopimus irtisanottiin – tulkintaongelmat ja taloustilanne taustalla
- Toimivaltaa siirretään henkilöstöjohtajalle – nopeuttaa riitatilanteiden sopimista
- Yhteistyöryhmien työnantajan edustajat nimettiin – osallistumismahdollisuudet vahvistuvat
Työaikakorvausten maksupäivä aikaistuu – paikallinen sopimus hyväksyttiin
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstöjaosto hyväksyi paikallisen virka- ja työehtosopimuksen, joka määrittää työaikakorvausten maksamisen alkamisajankohdan. Uuden käytännön mukaan korotetut työaikakorvaukset maksetaan jatkossa joko kalenteriviikon alusta tai työaikajakson alusta, mikä tuo työntekijöille selkeyttä ja taloudellista ennakoitavuutta. Sopimus kattaa kaikki HYVTES- ja SOTE-sopimuksen piirissä olevat työntekijät sekä viranhaltijat ja astui voimaan 1.6.2024. Sopimus ei aiheuta lisäkustannuksia hyvinvointialueelle ja mahdollistaa sujuvamman palkankorotusprosessin ilman viiveitä.
Jononpurun lisätyöhön kiinteät tuntikorvaukset – uusi sopimus kannustaa vapaaehtoisuuteen
Henkilöstöjaosto hyväksyi paikallisen sopimuksen jononpurkuun liittyvästä lisätyöstä. Sopimus asettaa kiinteät tuntiperusteiset korvaukset (45–60 €/h) eri tehtäväryhmille, mutta rajoittaa muiden lisä-, yli- tai yötyökorvausten maksamista samasta työstä. Lisätyö perustuu täysin vapaaehtoisuuteen eikä tunneilla täytetä normaaleja työvuoroja. Sopimus on voimassa toistaiseksi, mutta vuosittainen tarkastelu mahdollistaa muutokset tarpeen mukaan. Ratkaisu vastaa palveluiden saatavuuden haasteisiin ja tukee hoitotakuun toteutumista ilman palkkamäärärahojen ylittämistä.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien päivystyskorvaukset nousevat määräajaksi
Hyvinvointialueen henkilöstöjaosto hyväksyi määräaikaisen sopimuksen, jolla korotetaan korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärien vapaamuotoisen päivystyksen tuntikorvauksia. Arkipäivisin päivystyskorvaus on jatkossa vähintään 25 % tuntipalkasta ja viikonloppuisin 36 %, mikä on selkeä parannus aiempaan verrattuna. Sopimus on voimassa syyskauden 2024 ajan (1.9.–28.2.2025) ja sen kustannusvaikutukseksi arvioidaan noin 20 000 euroa vuodessa. Taustalla on tavoite varmistaa päivystysjärjestelyn tasavertaisuus sekä kustannustehokkuus ennen laajempaa järjestelmän uudelleentarkastelua.
Tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset SOTE- ja HYVTES-sopimuksiin – lähes 340 000 euroa lisää palkkoihin
SOTE-sopimuksen hinnoitteluuudistus sekä paikallisten erien jakaminen tuovat yhteensä lähes 300 000 euron lisäyksen tehtäväkohtaisiin palkkoihin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Lisäksi HYVTES-sopimuksen mukaiset korotukset nostavat palkkoja noin 40 000 eurolla. Korotukset maksetaan takautuvasti elokuussa, ja uudet palkkataulukot otetaan käyttöön heti elokuun alusta uusille sopimuksille. Kohdennuksessa painottuvat tehtäväkohtaiset palkat, mutta myös henkilökohtaisia lisiä lisätään pieneltä osin.
Palvelujohtajien määrä vähenee – kolme uutta johtovirkaa perhe- ja sosiaalipalveluihin
Organisaatiouudistuksen myötä henkilöstöjaosto päätti perustaa kolme uutta palvelujohtajan virkaa perhe-, vammais- ja yhteisiin palveluihin 1.1.2025 alkaen. Samalla nykyiset viisi palvelujohtajan virkaa lakkautetaan, mikä tehostaa johtamista ja mahdollistaa jopa henkilöstökustannusten alentamisen. Uudet virat täytetään ilmoittautumismenettelyllä nykyisen henkilöstön keskuudesta, eikä ratkaisu lisää henkilöstökuluja.
Seitsemän palvelupäällikön virkaa perustetaan – yksi virka lakkautetaan
Perhe- ja sosiaalipalvelujen uudessa organisaatiossa palvelupäälliköiden määrä vähenee kahdeksasta seitsemään, kun seitsemän uutta palvelupäällikön virkaa perustetaan vuoden 2025 alusta. Järjestelyllä sopeutetaan johtamisrakennetta vastaamaan kolmea uutta palvelualuetta (perhepalvelut, vammaispalvelut, yhteiset palvelut). Uudet virat täytetään pääosin nykyisillä palvelupäälliköillä ilmoittautumismenettelyllä ilman lisäkuluja.
Sosiaaliohjaajan virka perustetaan – sosiaalityöntekijän virka lakkautetaan terveydenhuollon sosiaalityössä
Henkilöstöjaosto päätti perustaa uuden sosiaaliohjaajan viran terveydenhuollon sosiaalityöhön työikäisten palveluissa syyskuun alusta alkaen. Samalla yksi sosiaalityöntekijän virka lakkautetaan eläköitymisen myötä. Muutos ei lisää henkilöstökustannuksia vaan mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön: osa tehtävistä voidaan hoitaa sosionomin pätevyydellä ilman tarvetta sosiaalityöntekijän koulutukselle.
Haitta- ja hälytysrahasopimus irtisanottiin – tulkintaongelmat ja taloustilanne taustalla
Aiemmin tänä vuonna hyväksytty paikallinen haitta- ja hälytysrahasopimus HYVTES- ja SOTE-sopimusalalle päätettiin irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla marraskuun loppuun mennessä. Ratkaisun taustalla ovat sopimuksen käytännön soveltamista vaikeuttaneet tulkintaerimielisyydet sekä hyvinvointialueen heikko talous. Työnantaja aikoo käynnistää uudet neuvottelut ammattijärjestöjen kanssa paremmin toimivan sopimuksen aikaansaamiseksi.
Toimivaltaa siirretään henkilöstöjohtajalle – nopeuttaa riitatilanteiden sopimista
Henkilöstöjohtaja Pirjo Manninen sai oikeuden vahvistaa yksittäisiä enintään 20 000 euron arvoisia palvelussuhderiitoihin liittyviä sopimuksia koskien palvelujohtajia tai heidän alaistaan henkilöstöä. Päätökset tuodaan tiedoksi henkilöstöjaostolle, mikä lisää joustavuutta mutta säilyttää valvonnan ylimmän johdon tasolla.
Yhteistyöryhmien työnantajan edustajat nimettiin – osallistumismahdollisuudet vahvistuvat
Toimialuekohtaisiin yhteistyöryhmiin nimettiin työnantajan edustajat sekä varahenkilöt liitteen mukaisesti. HR-kumppanit voivat osallistua kokouksiin, jotka järjestetään neljä kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan useammin. Yhteistyöryhmät tuovat asioiden käsittelyn lähemmäs työntekijää ja mahdollistavat tehokkaamman vuorovaikutuksen eri sidosryhmien välillä.
