Yhteenveto
- Eronpyynnöt ja henkilöstömuutokset: kansanedustajat ja työssäkäyvät vaihtuvat luottamustehtävissä
- Talous tiukalla: tilinpäätökset osoittavat alijäämiä ja tulevaisuuden säästöpaineita
- Arviointikertomukset: henkilöstön jaksaminen huolettaa, palvelut tuotetaan tehokkaasti mutta riskit kasvavat
- Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut: kohtuullisuutta pienituloisille ja etuja veteraaneille
- Omaishoidon tuki: palkkioiden korotusta ei vielä luvassa – palvelukokonaisuuksia kehitetään
- Vammaispoliittinen ohjelma käynnistyy uuden lain voimaantulon jälkeen
- Kestävän kasvun ohjelma: valtionavustusta haetaan hoitojonojen purkuun ja digipalveluihin
- Organisaatiouudistus siirtyy: johtamisen muutokset voimaan vuoden 2024 alussa
- Palvelustrategia linjaa tulevaisuutta: ennaltaehkäisyyn panostettava – säästöjä haettava palveluverkosta
- ISLABin uudelleenorganisointi: laboratoriopalvelut turvataan hyvinvointiyhtymässä
- Valtuustoaloitteet: pelastustoimi, nuorten ehkäisy, sosiaalinen investointi ja laboratorion asiakaspalvelu esillä
Eronpyynnöt ja henkilöstömuutokset: kansanedustajat ja työssäkäyvät vaihtuvat luottamustehtävissä
Aluevaltuusto myönsi eron Seppo Eskeliselle (SDP) aluevaltuuston jäsenyydestä hänen kansanedustajantyönsä vuoksi. Tilalle nousee Ari Tielinen. Myös Anssi Törmälä vapautettiin aluehallituksen varajäsenyydestä ja henkilöstöjaoston jäsenyydestä, koska kokoukset eivät sovellu työssäkäyville päiväsaikaan – tilalle valittiin Matti Ketonen. Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan jäsenyydessä ja puheenjohtajuudessa tapahtui vaihdos Timo Vornasen siirtyessä kansanedustajaksi; uudeksi puheenjohtajaksi nimettiin Niko Keronen. Päätökset mahdollistavat jatkuvuuden ja aktiivisen osallistumisen, mutta nostavat esiin tarpeen kokousaikojen tarkasteluun, jotta myös työelämässä olevat voivat osallistua demokratiaan.
Talous tiukalla: tilinpäätökset osoittavat alijäämiä ja tulevaisuuden säästöpaineita
Aluevaltuusto hyväksyi sekä lakkautetun Siun soten että hyvinvointialueen omat tilinpäätökset vuodelta 2022. Siun sote päätti viimeisen toimintavuotensa ylijäämäiseen tulokseen (17,5 miljoonaa euroa), pitkälti valtion koronatuen ansiosta. Hyvinvointialueen ensimmäinen tilikausi päättyi nollatulokseen, mutta vuoden 2023 budjetti on 11,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Pääsyynä alijäämiin ovat kasvavat palvelutarpeet, henkilöstöpula sekä ostopalvelujen ja inflaation nostamat kustannukset. Aluevaltuusto painotti talouden tavoiteohjelman valmistelua viiden vuoden aikajänteellä sekä säästöjen löytämistä palveluverkosta – jo vuodelle 2023 kohdennettiin vähintään 1,25 miljoonan euron säästöt.
Arviointikertomukset: henkilöstön jaksaminen huolettaa, palvelut tuotetaan tehokkaasti mutta riskit kasvavat
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksissa korostettiin henkilöstön työhyvinvoinnin heikkenemistä ja kasvavia sairauspoissaoloja. Vaikka Pohjois-Karjalan palvelut järjestetään keskimääräistä kustannustehokkaammin, alueen palvelutarve on maan korkeimpia väestön ikääntymisen vuoksi. Palveluiden laatu ja saatavuus uhkaavat kärsiä ilman riittäviä henkilöstöresursseja ja rakenteellisia uudistuksia. Tarkastuslautakunta suositti jatkamaan yhteistyötä valtion kanssa rahoituksen varmistamiseksi sekä kehittämään toimintatapoja vastaamaan kasvaviin tarpeisiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut: kohtuullisuutta pienituloisille ja etuja veteraaneille
Aluevaltuusto hyväksyi uudet asiakasmaksuperusteet vuoden 2023 alusta. Maksukatto on 692 euroa vuodessa, jonka jälkeen lisämaksuja ei peritä. Maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen on mahdollista toimeentulon vaarantuessa. Sotainvalidit ja rintamaveteraanit saavat maksuttomia palveluja kotihoidossa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa – hyvinvointialue saa näistä korvaukset Valtiokonttorilta. Lyhytaikaisen laitoshoidon maksu laskee maksukaton täytyttyä merkittävästi. Päätöksillä pyritään pitämään palvelut saavutettavina kaikille, erityisesti taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville.
Omaishoidon tuki: palkkioiden korotusta ei vielä luvassa – palvelukokonaisuuksia kehitetään
Keskustan valtuustoaloitteeseen vastattiin, ettei omaishoidon tuen palkkioita voida merkittävästi korottaa nykyisessä taloustilanteessa ilman leikkauksia muista palveluista. Vuoden 2023 määrärahoihin tehtiin kuitenkin lisäys maltillisen asiakaskasvun mahdollistamiseksi ja tukipalvelujen parantamiseksi. Ennaltaehkäisevän tuen kehittämistä jatketaan erityisesti iäkkäiden kotona asumisen tukemiseksi, mutta päällekkäisyyksiä kotihoidon kanssa vältetään. Asiakas- ja toteuttamissuunnitelmat sekä omatyöntekijöiden nimeäminen ovat kehittämiskohteina.
Vammaispoliittinen ohjelma käynnistyy uuden lain voimaantulon jälkeen
SDP:n aloitteeseen vastattiin myönteisesti: vammaispoliittisen ohjelman laatiminen aloitetaan syksyllä 2023 uuden vammaispalvelulain astuessa voimaan. Ohjelma valmistuu kesään 2024 mennessä yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa, tavoitteena vahvistaa vammaisten oikeuksia YK:n sopimuksen hengessä. Rahoitus pyritään järjestämään hankerahoituksen kautta.
Kestävän kasvun ohjelma: valtionavustusta haetaan hoitojonojen purkuun ja digipalveluihin
Aluevaltuusto hyväksyi Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvän hankesuunnitelman ja päätti hakea valtionavustusta vuosille 2023–2025. Hankkeen painopisteitä ovat hoitoon pääsyn nopeuttaminen (erityisesti nuorten mielenterveys), ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, digitaalisten ratkaisujen laajentaminen sekä tiedolla johtamisen kehittäminen kustannusvaikuttavuuden tueksi. Rahoitus käytetään suoraan palvelujen kehittämiseen ja henkilöstön koulutukseen.
Organisaatiouudistus siirtyy: johtamisen muutokset voimaan vuoden 2024 alussa
Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistuksen aikataulua päätettiin siirtää vuoden 2024 alkuun paremman valmistelun mahdollistamiseksi. Ulkopuolinen arviointi nykyisestä johtamisesta on käynnissä, tavoitteena tehokkaampi toimeenpano sosiaali- ja terveyspalvelujen strategialle sekä hallintosäännön päivittäminen.
Palvelustrategia linjaa tulevaisuutta: ennaltaehkäisyyn panostettava – säästöjä haettava palveluverkosta
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen uusi palvelustrategia hyväksyttiin yksimielisesti vuosille 2023–2038. Painopisteinä ovat palvelujen saatavuuden parantaminen, digitalisaation hyödyntäminen sekä ennaltaehkäisevä työ erityisesti ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaamiseksi. Strategian toteutus vaatii investointien priorisointia sekä vähintään 1,25 miljoonan euron säästöjä jo vuodelle 2023 palveluverkon supistamisen kautta.
ISLABin uudelleenorganisointi: laboratoriopalvelut turvataan hyvinvointiyhtymässä
ISLAB-liikelaitoskuntayhtymän toiminta organisoitiin uudelleen sote-uudistuksen myötä: liikelaitoskuntayhtymä purettiin vuoden vaihteessa 2022–2023 ja toiminta siirrettiin hyvinvointiyhtymälle kolmivaiheisen liiketoimintasiirron kautta. Tilikauden ylijäämä (n. 643 000 €) ehdotettiin investointivarauksiin laitehankintoja varten. Henkilöstömäärä kasvoi vakinaisten osalta; asiakaspalvelua sekä henkilöstöhallintoa kehitettiin edelleen ruuhkien vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
Valtuustoaloitteet: pelastustoimi, nuorten ehkäisy, sosiaalinen investointi ja laboratorion asiakaspalvelu esillä
Kokouksessa jätettiin neljä uutta aloitetta:
- Pelastusasemien ympärivuorokautisen lähtövalmiuden parantaminen maakunnassa.
- Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille nuorille.
- Sosiaalisen investoinnin käyttöönotto talousarvioprosessissa.
- Asiakaspalvelun kehittäminen keskussairaalan laboratorion walk-in-toimipisteessä ruuhkien tasaamiseksi.
