Yhteenveto
- Osavuosikatsaus paljastaa talouden haasteet ja sopeutuksen tarpeen
- Henkilöstön kasvu ja poissaolot nostivat kustannuksia – uusi ohjelma tulossa
- Eläinlääkintämaksut nousevat – leikkausten hinnat ennallaan
- Omaishoidon palvelujen keskittäminen jää odottamaan resursseja
- Ikäneuvoloiden kehittäminen muistisairauksien ehkäisyssä jää tulevaisuuteen
- Synnytyssairaala halutaan Suomen parhaaksi – resurssipula jarruttaa kehitystä
- Mielenterveysverkosto, palveluverkko ja takaisinsoittojärjestelmä valtuustoaloitteina valmisteluun
Osavuosikatsaus paljastaa talouden haasteet ja sopeutuksen tarpeen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vuoden 2023 ensimmäinen osavuosikatsaus osoittaa karun todellisuuden: talous on syvästi alijäämäinen, ja arvioitu miinus on jo 18,5 miljoonaa euroa. Suurimmat syyt löytyvät yksityisten palveluntuottajien hintojen rajuista nousuista – pelkästään ikäihmisten palveluissa lisälaskua kertyy vähintään 18 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvavat edelleen, mutta sairauspoissaolojen väheneminen antaa pientä toivoa.
Valtuusto hyväksyi osavuosikatsauksen ja päätti jatkaa tiukkaa talouden tavoiteohjelmaa, jonka tavoitteena on jopa 26 miljoonan euron säästöt vuoteen 2027 mennessä. Seurantaa tehostetaan: uusi taloustyöryhmä perustetaan valvomaan tilannetta ja etsimään keinoja riskien torjumiseksi. Palveluverkkosuunnitelmaa odotetaan kesäkuun loppuun mennessä – sillä voi olla ratkaiseva vaikutus tuleviin päätöksiin. Strategiset mittarit otetaan käyttöön, mutta rahareikiin pitää löytää nopeasti kestäviä ratkaisuja.
Henkilöstön kasvu ja poissaolot nostivat kustannuksia – uusi ohjelma tulossa
Vuoden 2022 henkilöstökertomus kertoo Siun soten työntekijämäärän kasvaneen lähes 7 800:aan, erityisesti ikäihmisten palveluissa. Työvoimakustannukset nousivat yli 386 miljoonaan euroon, kasvua edellisvuoteen peräti 6,3 %. Palkkaharmonisointi lisäsi vuosikuluja kahdella miljoonalla eurolla.
Työkykyperäiset poissaolot räjähtivät koronan vuoksi – nousua 31 %. Tämä lisäsi sijaistarvetta ja paisutti palkkakuluja entisestään. Valtuusto hyväksyi kertomuksen ja päätti panostaa jatkossa rekrytoinnin tehostamiseen sekä työhyvinvoinnin parantamiseen. Uusi henkilöstöohjelma on luvassa tukemaan strategisia tavoitteita ja henkilöstön jaksamista.
Eläinlääkintämaksut nousevat – leikkausten hinnat ennallaan
Eläinlääkintäpalveluiden asiakasmaksut nousevat heinäkuun alusta lähtien. Esimerkiksi pieneläimen peruskäynti maksaa jatkossa 6 euroa ja toimenpidekäynti 12 euroa. Leikkausten ja röntgenien hinnat nousevat, mutta kissojen steriloinnin ja koirien kastraation maksut pysyvät ennallaan – näin halutaan turvata näiden toimenpiteiden saavutettavuus omistajille.
Maksujen korotuksilla paikataan eläinlääkintähuollon kustannuksia sekä mahdollistetaan avustavan henkilöstön palkkaaminen ja työvälineiden ylläpito. Päätös tehtiin yksimielisesti ja se pohjautuu sekä kansalliseen lainsäädäntöön että alueellisiin suosituksiin.
Omaishoidon palvelujen keskittäminen jää odottamaan resursseja
SDP:n aloite omaishoidon palvelujen kokoamisesta erilliseksi keskukseksi sai vastauksen: nykyinen järjestelmä toimii osittain yhtenäistetysti, mutta kattava keskittäminen vaatisi lisää henkilöstö- ja talousresursseja. Joensuussa toimii jo kaikkien ikäluokkien omaishoito- ja perhehoitokeskus, joka palvelee asiakkaita laajasti.
Valtuusto totesi aloitteen loppuun käsitellyksi, mutta lupasi jatkaa keskustelua omaishoidon kehittämisestä eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus ovat tavoitteina, mutta ilman lisärahaa muutoksia ei tehdä.
Ikäneuvoloiden kehittäminen muistisairauksien ehkäisyssä jää tulevaisuuteen
Keskustan valtuustoryhmän esitys ikäneuvolatoiminnan laajentamisesta muistisairauksien ehkäisyyn nostettiin esiin, mutta toimenpiteisiin ei vielä ryhdytä. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen ottaa asia valmisteluun vuoden 2024 budjetissa niukalla enemmistöllä (30–27). Ikäneuvolatoiminta kuitenkin jatkuu nykyisellään kolmen työntekijän voimin, ja aloite luvattiin huomioida tulevassa palvelustrategiassa sekä palveluverkon uudistuksessa.
Pohjois-Karjalassa sitoudutaan edelleen ennaltaehkäisevään työhön ikääntyvän väestön hyväksi, mutta lisäpanostukset jäävät tulevaisuuden varaan.
Synnytyssairaala halutaan Suomen parhaaksi – resurssipula jarruttaa kehitystä
Aloite Pohjois-Karjalan keskussairaalan nostamisesta Suomen parhaaksi synnytyssairaalaksi sai myönteisen vastaanoton: synnytyspalvelujen kehittäminen tunnustetaan tärkeäksi. Haasteena ovat kuitenkin lääkärien ja hoitajien puute. Synnytysvalmennus säilytetään läsnätoteutuksena toisin kuin monilla muilla alueilla, mikä saa kiitosta.
Palautekanavat asiakkaille on avattu ja palautetta kerätään aktiivisesti. Kohdennettu kysely synnyttäjille harkitaan myöhemmin palautekanavan vakiinnuttua. Valtuusto totesi asian loppuun käsitellyksi – kehitystyö jatkuu resurssien sallimissa rajoissa.
Mielenterveysverkosto, palveluverkko ja takaisinsoittojärjestelmä valtuustoaloitteina valmisteluun
Kokouksessa merkittiin tiedoksi kolme uutta valtuustoaloitetta: liittyminen Mielenturvaa-verkostoon mielenterveyspalvelujen parantamiseksi, perusterveydenhuollon palveluverkon kehittäminen sekä terveyskeskusten takaisinsoittojärjestelmän parantaminen. Kaikki aloitteet siirrettiin aluehallituksen valmisteltaviksi.
Nämä avaukset osoittavat tarvetta nopeisiin parannuksiin niin mielenterveys-, perusterveydenhuolto- kuin asiakaspalvelun sujuvuudessakin – asukkaat odottavat tekoja eikä vain puhetta.
