Yhteenveto
- Vuoden 2025 arviointikertomus hyväksyttiin ja suosituksiin vaadittiin vastaukset
- Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje päivitettiin koko alueelle
- Toukokuun talousraportti merkittiin tiedoksi ja lisäsäästöjä vaadittiin elokuun kokoukseen
- Hakemus alijäämän kattamisen määräajan jatkamisesta hyväksyttiin ja lähetetään valtiovarainministeriöön
- Investointisuunnitelmaa muutettiin Heinäveden pelastusaseman rakentamiseen
- 2M-IT Oy:n omistusta pienennetään ja 29 osaketta myydään Päijät-Hämeelle
- Hyvinvointialuealoitteet merkittiin tiedoksi ja vastatut aloitteet päätettiin loppuunkäsitellyiksi
- Maakunnallista tiedotekanavaa koskeva esitys siirrettiin maakuntaliiton käsiteltäväksi
Vuoden 2025 arviointikertomus hyväksyttiin ja suosituksiin vaadittiin vastaukset
Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2025 arviointikertomus Pohjois-Karjalan hyvinvointialueesta.
Esitys: Arviointikertomus hyväksytään ja sen suosituksiin valmistellaan viranhaltijavastaukset.
Päätös: Arviointikertomus vuodelta 2025 hyväksyttiin. Samalla päätettiin, että viranhaltijat laativat vastaukset arviointikertomuksen suosituksiin ja tuovat ne aluehallitukselle seuraavaan kokoukseen 29.9.2026.
Miksi näin päätettiin: Kertomus sisältää suosituksia, ja päätöksellä aikataulutettiin niiden käsittely käytännön vastauksiksi ja jatkotoimiksi hallituksen päätöksenteon tueksi.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje päivitettiin koko alueelle
Kokouksessa päätettiin hyvinvointialuetta koskevasta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön ohjeesta.
Esitys: Hyväksytään liitteen mukainen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, joka konkretisoi aiemmin hyväksyttyjä perusteita.
Päätös: Ohje hyväksyttiin liitteen mukaisesti. Samalla todettiin, että ohje korvaa aiemmin voimassa olleen ohjeistuksen (aiempi ohje oli hyväksytty 26.1.2023).
Keskeiset käsitellyt seikat, jotka ohjeessa määritellään:
Ohjeeseen kirjattiin menettelyt riskien tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin (mm. riskimatriisin käyttö ja priorisointi). Prosessi etenee yksikkötasolta palvelualueen ja toimialueen kautta johtoryhmään, joka muodostaa koko hyvinvointialueen riskikuvan.
Ohjeessa täsmennettiin vastuut ja omistajuus: jokaiselle riskille nimetään omistaja, toimenpiteet ja jäännösriskin käsittely kirjataan, ja raportointiketju määritellään toimialueilta aluejohdolle ja edelleen päätöksentekoon.
Lisäksi ohjeessa kuvattiin riskien hallintatoimet (esim. riskin vähentäminen, jakaminen, hyväksyminen) sekä seuranta ja raportointi osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Ohje kytkettiin myös konserniohjaukseen siten, että tytäryhteisöjen riskienhallinnan tulee olla linjassa hyvinvointialueen ohjeen kanssa.
Toukokuun talousraportti merkittiin tiedoksi ja lisäsäästöjä vaadittiin elokuun kokoukseen
Kokouksessa käsiteltiin toukokuun kuukausiraportti sekä talouden sopeuttamisohjelman toteutuminen.
Esitys: Kuukausiraportti merkitään tiedoksi. Lisäksi esittelijä esitti linjauksen siitä, miten säästötoimia jatketaan ja miten lisäsäästöjä valmistellaan.
Päätös: Kuukausiraportti merkittiin tiedoksi. Hallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen, jonka mukaan:
1) terveydenhuollon toimialueen säästötoimenpiteistä toteutetaan vain ne, jotka eivät heikennä palvelujen saatavuutta, ja
2) kaikkien toimialueiden tulee valmistella lisäsäästötoimenpiteet, jotta alkuperäisessä talousarviossa pysytään, ja tuoda nämä valmistelut elokuun kokoukseen.
Lisäksi päätettiin, että lisäsäästötoimien toteutumista seurataan ja raportoidaan kuukausittain kuukausiraportoinnin yhteydessä, ja tarvittaessa esitetään toimialueille lisää toimenpiteitä.
Merkittävät käsitellyt talousseikat: Raportin mukaan suunnitelluista lisätoimenpiteistä noin 19,8 miljoonaa euroa (noin 99 %) oli arvioitu toteutuvaksi, mutta osa lisätoimista ei ollut vielä varmistunut (raportissa todettiin, että noin 7,9 miljoonaa euroa käsitellyistä lisätoimista ei ole vielä varmoja). Vuoden ennusteeksi kuvattiin noin 7,0 miljoonan euron ylijäämä, mutta se oli samalla noin 10,0 miljoonaa euroa heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa tavoiteltiin. Henkilöstökulujen arvioitiin alittavan budjettia noin 4,8 miljoonalla eurolla, ja sosiaalipalvelujen ostoissa tunnistettiin ylitysriskiä.
Hakemus alijäämän kattamisen määräajan jatkamisesta hyväksyttiin ja lähetetään valtiovarainministeriöön
Kokouksessa päätettiin hakea lisäaikaa kertyneen alijäämän kattamiseen.
Esitys: Hyväksytään hakemus, jolla alijäämän kattamisen määräaikaa haetaan jatkettavaksi vuoden 2029 loppuun, ja toimitetaan hakemus liitteineen valtiovarainministeriöön.
Päätös: Hakemus alijäämän kattamisen määräajan jatkamisesta vuoden 2029 loppuun saakka hyväksyttiin. Päätettiin toimittaa hakemus liitteineen valtiovarainministeriön käsittelyyn viipymättä. Lisäksi päätettiin muuttaa asian ja liitteen otsikot muotoon: Hakemus alijäämän kattamista koskevan määräajan jatkamisesta vuoden 2029 loppuun saakka. Aluejohtajalle annettiin valtuudet tehdä hakemukseen teknisiä korjauksia ja allekirjoittaa hakemus.
Miksi näin päätettiin: Päätöksen taustalla kuvattiin väliaikainen lainsäädäntö (voimassa 1.6.2026–vuoden 2030 loppuun), joka mahdollistaa määräajan jatkamisen, jos se on välttämätöntä lakisääteisten velvoitteiden turvaamiseksi ja jos alijäämä on katettavissa uudessa määräajassa aluevaltuuston hyväksymällä suunnitelmalla.
Keskeiset luvut ja perusteet, joita kokouksessa käsiteltiin: Vuoden 2025 lopussa kumulatiivinen alijäämä oli 57,6 miljoonaa euroa. Rahoitusnäkymien päivityksen (30.4.2026) todettiin heikentävän rahoitusennustetta vuosille 2027–2029 yhteensä noin 74 miljoonaa euroa aiempiin painelaskelmiin verrattuna. Lisäksi siirtymätasauksen todettiin leikkaavan rahoitusta vuosina 2027–2029 yhteensä noin 118 miljoonaa euroa. Hakemuksen taustaksi kirjattiin, että ilman jatkoaikaa paine kohdistuisi välittömiin peruspalvelu- ja henkilöstöleikkauksiin.
Suunnitelmapohja: Kokouksessa todettiin, että aluevaltuusto on hyväksynyt 9.6.2026 alijäämän kattamissuunnitelman vuosille 2027–2029, ja että henkilöstövaikutuksia sisältävät toimenpiteet valmistellaan yhteistoimintamenettelyssä ennen lopullisia päätöksiä.
Investointisuunnitelmaa muutettiin Heinäveden pelastusaseman rakentamiseen
Kokouksessa tehtiin tekninen muutos investointisuunnitelmaan vuosille 2024–2027.
Esitys: Siirretään vuoden 2024 investointimäärärahoja investointeja vastaavista sopimuksista pysyvien vastaavien rakennusinvestointeihin Heinäveden pelastusaseman toteutusta varten.
Päätös: Päätettiin siirtää vuoden 2024 investointimäärärahoja yhteensä 2,0 miljoonaa euroa investointeja vastaavista sopimuksista pysyvien vastaavien rakennusinvestointeihin. Siirto kohdennettiin Heinäveden pelastusaseman hankkeeseen siten, että:
– Heinävedelle aiemmin varattu 1,5 miljoonaa euroa (sopimusluonteisista investoinneista) kohdistetaan rakennusinvestointeihin, ja
– Karvion pelastusasemalle varattu 0,5 miljoonaa euroa siirretään Heinäveden hankkeeseen.
Näin Heinäveden pelastusaseman investointimääräraha kasvaa yhteensä 2,0 miljoonaan euroon, ja Karvion pelastusasemalle varattua 0,5 miljoonan euron investointisummaa ei enää käytetä Karvion hankkeeseen.
Miksi näin päätettiin: Heinäveden pelastusaseman tarveselvitys oli valmistunut ja hanke päätettiin toteuttaa hyvinvointialueen omistukseen, mikä muutti rahoitus- ja omistajuusmallia. Karvion osalta todettiin selvitysten perusteella, että korvaavien tilojen muutostyöt olisivat liian kalliita, joten Karviossa jäädään nykyisiin tiloihin ja määräraha siirrettiin Heinäveden toteutukseen.
2M-IT Oy:n omistusta pienennetään ja 29 osaketta myydään Päijät-Hämeelle
Kokouksessa päätettiin 2M-IT Oy:n omistusjärjestelyistä.
Esitys: Luovutaan enemmistöstä hyvinvointialueen omistamista 2M-IT Oy:n osakkeista ja annetaan osakassopimuksen mukaiset suostumukset omistusjärjestelyihin.
Päätös: Päätettiin myydä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen omistamat 29 osaketta Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle ja jättää itselle 1 osake. Osakekohtaiseksi kauppahinnaksi vahvistettiin osakassopimuksen mukainen arvo 147,54 euroa/osake, jolloin kauppahinta on yhteensä 4 278,66 euroa. Kaupan ehdoiksi kirjattiin, että vuoden 2025 tilinpäätös on vahvistettu ja että yhtiö ei jaa tilikaudelta osinkoa.
Samalla päätettiin antaa osakassopimuksen mukainen suostumus liitteen mukaisille muiden omistajien osakekaupoille ja ilmoittaa, ettei hyvinvointialue käytä osakassopimuksen mukaista lunastusvaatimusta näissä kaupoissa. Aluejohtajalle annettiin oikeus hyväksyä kauppakirjat kauppakirjamallin ehdoilla sekä valtuudet hoitaa päätöksessä kuvatut myynnit ja suostumukset.
Voimaantulo: Päätöksen keskeisten kohtien voimaantulo sidottiin hankintalain muutokseen (HE 2/2026 vp) ja siihen, että lainsäädäntöön tulee 10 % vähimmäisomistusosuusvaatimus porrastetusti (1.7.2027 alkaen ja laajemmin 1.7.2029 jälkeen tietyissä sidosyksikkötilanteissa).
Miksi näin päätettiin: Päätöksen taustalla käsiteltiin hankintalain valmisteltua muutosta, joka tiukentaa sidosyksikköasemaa ja omistusrakennetta. Järjestelyillä varaudutaan siihen, että omistajien määrää ja omistusosuuksia joudutaan muuttamaan vastaamaan tulevia vaatimuksia, ja samalla mahdollistetaan osakassopimuksen edellyttämät suostumukset, jotta omistusjärjestelyt voidaan toteuttaa aikataulussa.
Hyvinvointialuealoitteet merkittiin tiedoksi ja vastatut aloitteet päätettiin loppuunkäsitellyiksi
Kokouksessa koottiin hyvinvointialuealoitteet sekä niihin annetut vastaukset ja toimenpiteet.
Esitys: Aloitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet merkitään tiedoksi ja vastatut aloitteet todetaan loppuunkäsitellyiksi.
Päätös: Aloitteet merkittiin tiedoksi. Hallitus totesi ne aloitteet, joihin on annettu vastaus, loppuun käsitellyiksi.
Keskeiset aloitteet ja mitä niistä todettiin päätöksen yhteydessä:
Asiakasmaksut (puhelut ja vastaanottokäynnit erikoissairaanhoidossa): Aloitteessa esitettiin palvelumaksujen alentamista ja eriyttämistä. Käsittelyssä todettiin, että maksut määräytyvät pääsääntöisesti valtakunnallisten enimmäismaksujen ja tehtyjen päätösten mukaan, eikä eriyttämistä pidetty perusteltuna. Päätöksen yhteydessä todettiin, ettei aloitteen perusteella tehdä erillisiä toimenpiteitä.
Lääkäriin pääsy ja hoitoon pääsyn seuranta: Käsittelyssä todettiin, että lakisääteisen hoitoon pääsyn toteutumista seurataan kuukausittain. Päätöksenä aloite merkittiin tiedoksi ilman erillistä uutta toimenpidepäätöstä.
Neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tuki sekä osaamisohjelma kouluille ja varhaiskasvatukseen: Todettiin, että teema etenee hanketyön kautta (mm. LaNuPe-hanke ja Kirjo-hanke). Päätöksen yhteydessä eteneminen merkittiin tiedoksi.
Sosionomi-nimikkeen käyttöönotto: Todettiin, että käyttöönottoa valmistellaan HR-palveluissa ja tavoitteena on saada käyttöönottosuunnitelma valmiiksi 30.6.2026 mennessä. Asia merkittiin tiedoksi ja valmistelu jatkuu.
Sosiaalityön sijaisuuksien kelpoisuudet: Todettiin, että asia huomioidaan normaalissa toiminnassa, eikä päätetty lisätoimenpiteistä tässä yhteydessä.
Päihteitä salliva / haittoja vähentävä asumispalvelu: Aloitteesta todettiin annetut vastaukset, mutta tässä pykälässä ei päätetty erillisistä uusista toimenpiteistä; asian käsittelyyn liittyi myös etenemistä muun päätöksenteon kautta.
Kimppakyydit ja kuljetusvaihtoehtojen koordinointi: Todettiin, että kuljetusten koordinointia on yhdistetty ja vaihtoehdoista tiedotetaan (mukaan lukien Kelan kyydit ja keskitetty tilaus). Eteneminen merkittiin tiedoksi.
Moniammatillinen psykiatrinen konsultaatiotyöryhmä vaikeasti oireileville: Todettiin, että yhteistyötä on käynnistetty sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kesken ja kehittäminen etenee. Eteneminen merkittiin tiedoksi.
Alkoholittoman ja läpinäkyvän toimintakulttuurin vahvistaminen: Todettiin, että ohjeistusta noudatetaan ja ohjeen päivitys on tarkoitus tehdä vuoden 2026 aikana. Asia merkittiin tiedoksi.
Maakunnallista tiedotekanavaa koskeva esitys siirrettiin maakuntaliiton käsiteltäväksi
Kokouksessa käsiteltiin Joensuun kaupunginhallituksen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen aloite maakunnallisesta tiedotekanavasta, jossa oli esitetty YLE Itä-Suomen kanssa kokeiltavaa radiopohjaista tiedotusmallia.
Esitys: Käsitellään esitys ja linjataan, miten asiaa edistetään.
Päätös: Päätettiin saattaa Joensuun kaupungin esitys maakuntaliittoon käsiteltäväksi ja vedota siihen, että maakuntaliitto edistäisi asiaa omissa verkostoissaan.
Miksi näin päätettiin: Käsittelyssä todettiin, että esitetty malli kytkeytyy YLE:n toimitukselliseen riippumattomuuteen ja eettisiin periaatteisiin, eikä hyvinvointialueen roolia nähty aloitteen käynnistäjänä tai ohjelmasisältöjen ja lähetysjärjestelyjen koordinoijana. Lisäksi todettiin, että hyvinvointialueen nykyiset viestintäresurssit ja työnjako eivät mahdollista uuden maakunnallisen tiedotuskanavan pilotin valmistelua tai koordinointia. Päätöksen linjauksena asia vietiin eteenpäin maakuntaliiton kautta, ei hyvinvointialueen omana hankkeena.
