26.5.2026 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote - Aluehallitus: Talous kiristää otetta: tasapainotusohjelma euroineen tulossa ja alijäämälle haetaan lisäaikaa vuoteen 2029

Yhteenveto

  • Kuukausiraportti 4/2026 merkittiin tiedoksi ja täyttöluvat keskitettiin hyvinvointialuejohtajalle
  • Henkilöstökertomus 2025 vietiin tiedoksi myös valtuustolle
  • Tilinpäätös 2025 etenee hyväksyttäväksi ja tilivelvollisille esitetään vastuuvapautta
  • Talousarviomuutokset 2026 hyväksyttiin ja alijäämän kattamissuunnitelman laskelmat vietiin ministeriön vaatimaan muotoon
  • Alijäämän kattamissuunnitelma 2027–2029 hyväksyttiin ja hakemus lisäajasta päätettiin toimittaa ministeriölle
  • Luottamushenkilöiden palkkiosääntö päivitettiin lakimuutosten mukaiseksi
  • Konserniohjeen päivitys hyväksyttiin omistajaohjauksen ja riskienhallinnan vahvistamiseksi
  • Eläinlääkintähuollon asiakasmaksut esitetään voimaan 1.7.2026 ja aiemmat maksut korvataan
  • Valtuustoaloitteiden tilanteesta koottu luettelo vietiin valtuustolle tiedoksi
  • Oikaisuvaatimus ylilääkärin virkavapaasta hylättiin potilasturvallisuuteen ja henkilöstötilanteeseen vedoten
  • Geneerisiä taitoja koskeva valtuustoaloite todettiin loppuun käsitellyksi ja vastaus annettiin valtuustolle
  • Perhehoidon kehittämisohjelmaa koskeva valtuustoaloite todettiin loppuun käsitellyksi ja ohjelmalle linjattiin aikataulu
  • Kiertävää sairaala- ja hoivamuusikkoa koskeva valtuustoaloite päätettiin loppuun käsitellyksi ilman toimeenpanoa vuonna 2026
  • Löytöeläinten hoidon kehittämistä koskeva valtuustoaloite todettiin loppuun käsitellyksi ja jatkotoimia ohjattiin hankintoihin
  • Ammatinharjoittajamallia koskeva valtuustoaloite kytkettiin JATKUMO-hankkeeseen ja päätettiin loppuun käsitellyksi
  • LVV:n yhdenvertaisuusselvitys ja valtionavustuksen 2023–2025 käyttöraportti merkittiin tiedoksi ilman otto-oikeuden käyttöä

Kuukausiraportti 4/2026 merkittiin tiedoksi ja täyttöluvat keskitettiin hyvinvointialuejohtajalle

Kokouksessa käsiteltiin huhtikuun 2026 kuukausiraportti, joka seuraa talousarvion toteumaa, sitovia tavoitteita sekä sopeuttamis- ja tuottavuustoimien etenemistä. Aluehallitus merkitsi raportin tiedoksi.

Päätökseen liitettiin kaksi täsmennystä. Ensinnäkin sovittiin, että 16.6.2026 kokouksessa esitellään täydennetty talouden tasapainotusohjelma, jossa esitetään sekä toimenpiteet että euromäärät talousarviossa pysymiseksi. Täsmennyksen taustalla olivat raportin taloussignaalit: huhtikuun tietojen perusteella vuosikate-ennuste jäi selvästi vuoden 2026 tavoitteesta (tavoite vähintään 37,9 miljoonaa euroa, ennuste noin 23,9 miljoonaa euroa) ja tulosennusteen arvioitiin olevan noin 14 miljoonaa euroa talousarviota heikompi.

Toiseksi aluehallitus päätti Eeva-Liisa Auvisen esityksestä (Erik Reinikan kannattamana), että virkojen ja toimien täyttölupien myöntäminen keskitetään hyvinvointialuejohtajalle 28.5.2026 lukien. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti osana esittelijän täydennettyä ehdotusta.

Raportissa käsiteltiin myös palvelujen ja henkilöstön mittareita: asiakaskokemuksen NPS oli huhtikuussa 77,2 (tavoite vähintään 75), palvelujen saatavuus lainsäädännön mukaisessa aikataulussa oli 88,8 % (maaliskuussa 90,6 %), ja henkilöstön lähtövaihtuvuus 3,3 % (tavoite enintään 6 %). Tuottavuusohjelman toimenpiteistä arvioitiin toteutuvan enintään noin 19,3 miljoonaa euroa (noin 97 %) ja lisäsäästötoimenpiteistä enintään noin 9,7 miljoonaa euroa (noin 97 %).

Henkilöstökertomus 2025 vietiin tiedoksi myös valtuustolle

Aluehallitus merkitsi vuoden 2025 henkilöstökertomuksen tiedoksi ja antoi sen edelleen tiedoksi aluevaltuustolle. Päätökseen kirjattiin, että kertomus merkitään tiedoksi kiitoksilla.

Kertomus kokoaa tilinpäätösvalmistelun yhteydessä henkilöstön keskeiset tunnusluvut ja vuoden 2025 tapahtumat. Esillä olivat muun muassa henkilöstömäärä (8 029 työntekijää, joista noin 87 % vakituisia), henkilöstökulut (474,5 miljoonaa euroa), vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus (6,9 %) sekä eläköityneet (210 henkilöä). Työkykyperäisiä poissaoloja kertyi 152 023 kalenteripäivää, mikä oli noin 3 % vähemmän kuin vuonna 2024.

Kertomuksessa kuvattiin myös vuoden 2025 talouden sopeuttamiseen liittyneet yhteistoimintaneuvottelut (alkuvuonna 30 miljoonan euron säästötavoite ja syksyllä 20 miljoonan euron säästötavoite). Henkilöstövaikutuksiksi arvioitiin noin 465 henkilötyövuotta, ja palvelussuhteita päättyi irtisanomisina arviolta noin 40.

Tilinpäätös 2025 etenee hyväksyttäväksi ja tilivelvollisille esitetään vastuuvapautta

Tilinpäätöksen käsittelyssä päätökseksi kirjattiin esitys tilinpäätöksen 2025 hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tilikaudelta 2025.

Tilinpäätöksen mukaan tilikausi 2025 päättyi 11 660 809 euron ylijäämään. Samalla tuotiin esiin, että taseessa oli aiemmilta tilikausilta (2023–2024) kertynyttä alijäämää -57 594 564 euroa (huomioiden poistot ja rahastot), ja vuosien 2023–2024 yhteinen alijäämä oli -70 096 016 euroa. Käsittelyssä korostui myös alijäämän kattamisen aikataulu ja talouden sopeuttamisen tarve tuleville vuosille.

Lisäksi käsiteltiin valtiovarainministeriön 30.10.2025 myöntämä 2,6 miljoonan euron lisärahoitus, jonka ehtona oli lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisen turvaaminen ja rakenteisiin sekä palveluketjuihin kohdistuvat muutostarpeet.

Talousarviomuutokset 2026 hyväksyttiin ja alijäämän kattamissuunnitelman laskelmat vietiin ministeriön vaatimaan muotoon

Aluehallitus hyväksyi liitteen mukaiset talousarviomuutokset vuodelle 2026 sekä liitteeseen sisältyvät tuloslaskelmat, joita käytetään valtiovarainministeriölle toimitettavan alijäämän kattamissuunnitelman pohjana.

Taustalla oli valtionrahoituksen kokonaisuus ja sen tarkentuminen: vuoden 2026 laskennallinen valtion rahoitus oli valmistelussa noin 933,7 miljoonaa euroa, mutta siirtymätasaus pienensi rahoitusta noin 55,0 miljoonalla eurolla. Yleiskatteelliseksi rahoitukseksi muodostui noin 878,7 miljoonaa euroa, ja talousarviokokonaisuuteen huomioitiin lisäksi noin 2,0 miljoonan euron lisäys (joka liittyy iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen teknologiaratkaisuihin kytkeytyneen sopeutustavoitteen peruuntumiseen ja siirtyy rahoituksessa vuoden 2027 puolelle). Päätöstekstin mukaan valtionrahoitus 2026 on TA26:ssa muokattu 880,663 miljoonaan euroon.

Päätöksessä korostui myös se, että alijäämän kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä ei ole nykyreunaehdoilla mahdollista vaarantamatta lakisääteisiä tehtäviä, minkä vuoksi valmistellaan ja yhteensovitetaan ministeriölle lähetettävää hakemusta kattamisajan jatkamisesta ja siihen vaadittuja laskelmia (2026–2029).

Alijäämän kattamissuunnitelma 2027–2029 hyväksyttiin ja hakemus lisäajasta päätettiin toimittaa ministeriölle

Aluehallitus hyväksyi liitteenä olevan alijäämän kattamissuunnitelman vuosille 2027–2029 sekä hakemuksen alijäämän kattamiskauden jatkamisesta vuoden 2029 loppuun. Päätöksen mukaan suunnitelmaa käytetään talouden tasapainottamisohjelmana. Lisäksi aluehallitus valtuutti käsittelemään ja lähettämään alijäämän kattamissuunnitelman tarvittavine liitteineen valtiovarainministeriöön kesäkuussa 2026.

Suunnitelman säästötavoite on yhteensä 75,0 miljoonaa euroa vuosille 2027–2029: vuodelle 2027 15,0 miljoonaa euroa, vuodelle 2028 25,0 miljoonaa euroa ja vuodelle 2029 35,0 miljoonaa euroa. Suunnitelma jäsentää toimet kokonaisuuksiin, kuten rakenteiden keventämiseen, hoito- ja palveluketjujen sujuvoittamiseen, palvelujen integraatioon, voimavarojen uudelleen kohdentamiseen sekä muihin tasapainottamistoimiin (mukaan lukien kiinteistöjärjestelyt ja rahoitusjärjestelyt).

Päätöksen keskeisenä perusteena kuvattiin valtionrahoituksen heikentymistä ja lainsäädäntöön liittyvää muutostarvetta (HE 189/2025 vp), jonka nojalla ministeriö voi myöntää lisäaikaa alijäämän kattamiseen tietyin edellytyksin.

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö päivitettiin lakimuutosten mukaiseksi

Aluehallitus hyväksyi luottamushenkilöiden palkkiosäännön päivitetyn version liitteen mukaisesti. Päivityksen taustalla olivat lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat muun muassa palkkioiden ja korvausten perusteita sekä valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen liittyviä rahoitusrajoja. Kokouksessa todettiin, että lakimuutoksen seurauksena vuoden 2026 rahoitusta leikattiin noin 160 000 euroa.

Päätöksellä täsmennettiin erityisesti seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin liittyvää palkitsemista: ulkopuoliset tilaisuudet nimettiin seminaareiksi ja seminaaripalkkio määriteltiin samansuuruiseksi kuin kyseisen toimielimen kokouspalkkio, eikä useamman päivän tilaisuudesta makseta erillisiä palkkioita usealta päivältä.

Palkkiosäännössä vahvistettiin myös kokouspalkkioiden tasot (esimerkiksi aluevaltuusto 200 euroa, aluehallitus 200 euroa, lautakunnat/jaostot/valiokunnat 160 euroa, toimikunnat 120 euroa, nuorisovaltuusto 90 euroa) sekä puheenjohtajan 50 %:lla korotettu kokouspalkkio. Lisäksi päätettiin vuosipalkkioista (esimerkiksi aluehallituksen puheenjohtaja 8 000 euroa, aluehallituksen varapuheenjohtajat 3 600 euroa, aluehallituksen jäsenet 1 500 euroa) ja osa-aikaisen aluehallituksen puheenjohtajan mahdollisuudesta (enintään 50 %), jossa kokonaiskuukausipalkka on 3 000 euroa ja se sisältää ansionmenetyskorvauksen ilman erillistä selvitystä, mutta ilman oikeutta vuosipalkkioon.

Ansionmenetyksen enimmäiskorvaukseksi määriteltiin 40 euroa tunnilta, enintään 8 tuntia kalenterivuorokaudessa, ja matkakustannukset korvataan HYVTES:n mukaisesti. Korvaushakemuksiin asetettiin kahden kuukauden määräaika.

Konserniohjeen päivitys hyväksyttiin omistajaohjauksen ja riskienhallinnan vahvistamiseksi

Aluehallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen konserniohjeen päivityksen liitteen mukaisesti. Päivitys tehtiin, koska aiempi ohje (hyväksytty 14.12.2022) ei päätöstekstin mukaan kaikilta osin vastannut hallintosäännön ja lainsäädännön vaatimuksia, ja tarkastuslautakunnan arvioissa oli nostettu esiin konserniohjauksen kehittämistarpeita.

Päivityksessä tarkennettiin konserniohjauksen rooleja ja vastuita, tytäryhteisöjen raportointia sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuutta. Ohjeeseen kirjattiin myös varautumisen ja jatkuvuussuunnittelun periaatteita koko konsernissa, tietosuojaa ja tietoturvaa koskevia vastuita sekä ennakkokäsityksen pyytämisen menettelyä merkittäviin päätöksiin. Lisäksi ohjeistusta täsmennettiin palvelusopimusten, hankintojen sekä tilintarkastuksen ja vakuuttamisen käytäntöjen osalta.

Eläinlääkintähuollon asiakasmaksut esitetään voimaan 1.7.2026 ja aiemmat maksut korvataan

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että ympäristöterveydenhuollon eläinlääkintähuollon asiakasmaksujen tarkennukset hyväksytään liitteen mukaisesti ja että maksut tulevat voimaan 1.7.2026. Päätökseen sisältyi myös, että aiemmassa “Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 1.1.2026” -asiakirjassa olleet eläinlääkintähuollon maksut korvataan nyt päätettävillä maksuilla voimaantulopäivän tarkennuksineen.

Taustalla oli 1.1.2026 voimaan tullut eläinlääkintähuoltolaki (285/2023), jonka mukaan palveluista peritään kohtuullinen asiakasmaksu järjestämisvastuuseen kuuluvissa palveluissa ja täydentävät palvelut voidaan hinnoitella erikseen markkinaperusteisesti.

Päätöksen mukaan maksuluokat 1–4 (järjestämisvastuuseen kuuluvat käynnit) ovat peruskäynti 7 euroa, toimenpidekäynti 15 euroa, uusintakäynti 8 euroa ja päivystyskäynti 35 euroa. Maksuluokat 5–9 (täydentävät palvelut) ovat 19 euroa, 37 euroa, 73 euroa, 110 euroa ja 146 euroa palvelun vaativuuden mukaan. Lisäksi päätöksessä kuvattiin tuntihinnoiteltavia lisämaksuja (eläinlääkärin toimenpiteet 73 euroa/tunti, eläintenhoitajan toimenpiteet 45 euroa/tunti, hoitajamaksu päivystyksessä 70 euroa/tunti) sekä mahdolliset laitemaksuluokat 10, 20 ja 30 euroa, joiden täsmälliset sisällöt on tarkoitus määritellä myöhemmin.

Päätöksen mukaan, jos samalla käynnillä tehdään sekä järjestämisvastuuseen kuuluvia että täydentäviä palveluja, maksu määräytyy korkeimman maksuluokan mukaan ja per eläin per käynti peritään vain yksi maksuluokka.

Valtuustoaloitteiden tilanteesta koottu luettelo vietiin valtuustolle tiedoksi

Aluehallitus hyväksyi esityksen, jonka mukaan aluevaltuustolle toimitetaan liitteen mukainen luettelo valtuustoaloitteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä tiedoksi. Käsittely perustui hallintosäännön velvoitteeseen raportoida vuosittain kesäkuun loppuun mennessä aloitteiden käsittelytilanne, tehdyt toimenpiteet sekä ne aloitteet, jotka on katsottu loppuun käsitellyiksi.

Luettelossa kuvattiin aloitteittain, missä asioissa on tehty konkreettisia toimia (esimerkiksi ikääntyneiden palvelujen oikea-aikaisuuden parantamiseen liitetty “kotoa kotiin” -kokonaisuus ja kuntoutumissairaalapaikkaa odottamisen kustannuslaskenta) ja missä asioissa valmistelu on vielä kesken (esimerkiksi nuorten hoivaajien tukeminen ja haittoja vähentävä asumispalvelu). Mukana oli myös aloitteita, joiden osalta todettiin, ettei toimeenpanoa tehdä nykytilanteessa (esimerkiksi kiertävä sairaala- ja hoivamuusikko kesäksi 2026).

Oikaisuvaatimus ylilääkärin virkavapaasta hylättiin potilasturvallisuuteen ja henkilöstötilanteeseen vedoten

Aluehallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen ja piti voimassa lähiesihenkilön 23.4.2026 tekemän päätöksen, jolla ylilääkäri A:n hakemaa harkinnanvaraista virkavapaata ajalle 4.1.2027–31.3.2028 ei myönnetty.

Päätöksen keskeiseksi perusteeksi kirjattiin, että harkinnanvarainen virkavapaa voidaan myöntää vain, jos se ei olennaisesti heikennä palvelutuotantoa ja jos sijaisjärjestelyt ovat turvattavissa. Anestesia- ja tehohoitopalveluissa kuvattiin olevan 18 erikoislääkärin virkapohja, joista 16 oli täytetty, ja kevään 2026 rekrytointi ei ollut tuottanut tulosta. Lisäksi todettiin, että tehohoidon ja leikkaussalin resurssit muodostavat yhteisen poolin, jolloin pitkä sijaisjärjestely virkavapaan ajalle ei ollut varmistettavissa. Näillä perusteilla oikaisuvaatimus hylättiin.

Geneerisiä taitoja koskeva valtuustoaloite todettiin loppuun käsitellyksi ja vastaus annettiin valtuustolle

Aluehallitus hyväksyi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen, totesi aloitteen loppuun käsitellyksi ja toimitti vastauksen aluevaltuustolle. Aloitteessa esitettiin pilotointihanketta lasten ja nuorten geneeristen taitojen vahvistamiseksi yhteistyössä esimerkiksi varhaiskasvatuksen, neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kanssa.

Päätöksen perusteluissa todettiin ilmiön olevan tunnistettu, mutta toimeenpanon painopisteen olevan kuntien ja muiden toimijoiden rakenteissa. Vastauksessa korostettiin olemassa olevia yhteistyöfoorumeita (kuten perhekeskusverkostoa sekä sivistystoimen ja palvelujen yhteistyörakenteita) ja sitä, että hyvinvointialue toimii kumppanina. Päätökseen ei sisältynyt uutta rahoitussitoumusta erilliselle pilotille.

Perhehoidon kehittämisohjelmaa koskeva valtuustoaloite todettiin loppuun käsitellyksi ja ohjelmalle linjattiin aikataulu

Aluehallitus hyväksyi liitteenä olevan vastauksen perhehoidon strategiaa/kehittämisohjelmaa koskevaan valtuustoaloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Vastauksessa todettiin, että perhehoidon kehittämisohjelma valmistellaan vuoden 2026 aikana ja toteutetaan vuosina 2027–2030 osana strategiatyötä. Käsittelyssä painottuivat aikataulujen ja määrällisten tavoitteiden tarkentaminen sekä käytännön edellytykset, kuten perhehoitajien rekrytointi ja valmennus, asiakasohjaus sekä digitaalisten työvälineiden puutteet paikkatilanteen seurannassa, sopimushallinnassa ja ohjauksessa. Päätöksen mukaan ohjelman etenemistä on tarkoitus seurata säännöllisesti mittareilla (kuten käyttöaste, saatavuus, perhehoitajien määrä sekä kokemukset).

Kiertävää sairaala- ja hoivamuusikkoa koskeva valtuustoaloite päätettiin loppuun käsitellyksi ilman toimeenpanoa vuonna 2026

Aluehallitus hyväksyi aluevaltuustolle annettavan vastauksen aloitteeseen ja esitti, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Vastauksessa todettiin, että aloitteen tavoite (musiikin hyödyntäminen hoitoympäristöissä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön tukena) on periaatetasolla myönteinen, mutta talousarviossa 2026 ei ole varattu määrärahaa kiertävän sairaala- ja hoivamuusikon palkkaamiseen kesäksi 2026. Tämän vuoksi toimeenpanoa ei päätetty käynnistää vuoden 2026 rahoituksella.

Löytöeläinten hoidon kehittämistä koskeva valtuustoaloite todettiin loppuun käsitellyksi ja jatkotoimia ohjattiin hankintoihin

Aluehallitus päätti antaa aluevaltuustolle vastauksen valtuustoaloitteeseen ja esitti, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Aloite koski löytöeläinten hoidon laadun varmistamista ja kehittämistä sekä palveluverkkoa ja sopimuksia.

Vastauksen taustaksi tuotiin esiin nykyinen palveluverkko (kuusi hoitopaikkaa Joensuussa, Liperissä, Juuassa kahdessa paikassa, Lieksassa ja Nurmeksessa; Ilomantsin hoitopaikka lakkautettu 2025) sekä käytännön ongelmat: pitkät kuljetusmatkat, tilojen puutteet (myös sääolosuhteisiin liittyen) ja rajallinen osaaminen muiden kuin kissojen ja koirien hoidossa. Vastauksessa painotettiin tulevia kilpailutuksia ja laadullisten kriteerien tiukentamista sopimusten päättyessä sekä varautumista tilanteisiin, joissa sopivaa palveluntuottajaa ei löydy. Lisäksi todettiin palveluntarjoajien määrän rajallisuuden ja rahoituksen asettavan reunaehtoja palvelun laajentamiselle.

Ammatinharjoittajamallia koskeva valtuustoaloite kytkettiin JATKUMO-hankkeeseen ja päätettiin loppuun käsitellyksi

Aluehallitus hyväksyi aluevaltuustolle annettavan vastauksen aloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitettiin ammatinharjoittajalääkäreiden hyödyntämistä omalääkäri- ja omahoitajamallin tukena sekä vuokratyövoiman vähentämiseksi.

Vastauksessa todettiin, että kokonaisuutta edistetään jo JATKUMO-hankkeessa (hyväksytty tulevaisuuslautakunnassa 25.3.2026), jonka tavoitteena on hoidon jatkuvuuden vahvistaminen ja vuokralääkäririippuvuuden vähentäminen. Hankkeessa on suunniteltu ammatinharjoittajamallin pilotointia. Taloudellisina raameina tuotiin esiin valtionavustushakemus vuosille 2026–2027 yhteensä 2 084 914 euroa, josta ammatinharjoittajamallin pilotointiin on suunniteltu 709 453 euroa (lopullinen laajuus tarkentuu rahoituspäätöksen mukaan).

LVV:n yhdenvertaisuusselvitys ja valtionavustuksen 2023–2025 käyttöraportti merkittiin tiedoksi ilman otto-oikeuden käyttöä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi LVV:n järjestämislain mukaisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta toteutumisesta vuonna 2025 sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen raportin toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen saadun valtionavustuksen käytöstä vuosina 2023–2025. Samalla päätettiin, ettei otto-oikeutta viranhaltija- tai toimielinpäätöksiin käytetä.

LVV:n selvityksessä kuvattiin muun muassa organisaatio- ja johtamisrakenteiden uudistamista (vuodesta 2026 alkaen viisi toimialuetta) sekä palvelujen saatavuuteen ja laatuun liittyviä havaintoja: erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyssä haasteita joillakin erikoisaloilla, muistutuksiin vastaamisessa puutteita, lastensuojelun sijaishuollon ja asiakassuunnitelmien tilanteen parantumista (helmikuussa 2025 lainmukaiselle tasolle), sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja iäkkäiden palvelujen omavalvontaan ja henkilöstöön liittyviä kehittämistarpeita.

Valtionavustuksen käyttöraportissa käsiteltiin 10 683 248 euron avustuksen kohdentumista vuosina 2023–2025. Avustusta raportoitiin käytetyn muun muassa toimintamallien yhtenäistämiseen, palveluketjujen ja tiedolla johtamisen kehittämiseen, digitaalisiin ja etäpalveluihin, palveluverkko- ja toimitilaselvityksiin, tukipalvelujen kehittämiseen, henkilöstön riittävyyden ja osaamisen vahvistamiseen sekä osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen. Päätöstekstin mukaan raporttiin sisältyi tilintarkastajan lausunto ja raportti toimitettiin valtiovarainministeriölle 31.5.2026.