Yhteenveto
- Palkkaharmonisaation riita siirtyy oikeuteen – jäsenkunnat vastuuseen miljoonista
- Talouden synkkä kuva: Osavuosikatsaus ja kuukausiraportti paljastavat 32 miljoonan alijäämän
- Investoinneissa Joensuun sotepalvelukeskus etenee – 30 miljoonaa omaan taseeseen
- Investointisuunnitelmassa lähes 200 miljoonan euron hankkeet – valtion linjaukset rajoittavat lainanottoa
- Kuntoutuksen apuvälinepalvelut uudistuvat – keskitetty malli ja budjetin painopisteet muuttuvat
- Vammaispalvelulain asuntomuutokset selkeytyvät – korvauskäytännöt yhtenäistyvät
- Lastensuojeluun uusi lyhytaikaisen perhehoidon malli – lapsi perheeseen, ei laitokseen
- Elintapaohjauksen toimintasuunnitelma tähtää sairauksien ehkäisyyn – HYTE-kerroin kannustaa ennaltaehkäisyyn
- Koululaisten näöntutkimuksiin palveluseteli – optometristikäynnit nopeutuvat
- Johtamisjärjestelmää virtaviivaistetaan – vähemmän palvelujohtajia ja -päälliköitä perhe- ja sosiaalipalveluihin
- Laadun omavalvonta: Kotihoidossa parannusta, terveydenhuollossa hoitojonot lyhenevät
- Vaikuttamistoimielinten raportit: nuorten ääni kuuluviin, vanhusneuvosto haluaa omalääkärimallia
- Esite ikääntyneiden palveluista toimipisteisiin – tulosteita tarjolle senioriasiakkaille
- Eroja varajäsenyydestä: Esteellisyyksiin puututaan määrätietoisesti
- Valvontaviranomainen moitti vammaispalveluiden ja lastensuojelun yhteistyötä – kehittämistoimia jo käynnissä
- Sijaisten nimitykset varmistavat hallinnon jatkuvuuden – laaja lista varahenkilöitä nimetty
- Katsaukset: Tulevaisuuden haasteet tiedossa – kehitystyötä jatketaan useilla rintamilla
Palkkaharmonisaation riita siirtyy oikeuteen – jäsenkunnat vastuuseen miljoonista
Aluehallitus päätti käynnistää hallintoriitamenettelyn viittä jäsenkuntaa vastaan entisen Siun soten palkkaharmonisaation kustannuksista. Riidan taustalla on 63,7 miljoonan euron alijäämä vuodelta 2022, josta 24,1 miljoonaa liittyy palkkojen harmonisointiin vuosina 2018–2021. Useat kunnat ovat kieltäytyneet maksamasta niille kohdistettuja laskuja. Hyvinvointialuejohtaja valtuutettiin allekirjoittamaan hallintoriitahakemus sekä antamaan vastaukset hallinto-oikeudelle. Päätös syntyi esteellisyyksien vuoksi supistetulla kokoonpanolla ja merkitsee taloudellisesti merkittävää kiistaa jäsenkuntien kesken.
Talouden synkkä kuva: Osavuosikatsaus ja kuukausiraportti paljastavat 32 miljoonan alijäämän
Aluehallitus käsitteli tuoreimman osavuosikatsauksen ja heinäkuun kuukausiraportin. Hyvinvointialueen alijäämä uhkaa nousta 32 miljoonaan euroon vuoden lopussa, mikä ylittää alkuperäisen talousarvion 17 miljoonalla eurolla. Suurimmat syyt ovat asiakaspalvelujen ostojen ja vuokratyövoiman kasvu sekä valtion rahoitusmallin aiheuttama yli 60 miljoonan euron leikkaus tarveperusteisessa rahoituksessa. Aluehallitus on jo lisännyt 15 miljoonaa lakisääteisten palvelujen turvaamiseen ja käynnistänyt säästöohjelman, jonka tavoitteena on leikata toimintamenoja 10 miljoonalla eurolla. Vuokratyövoiman käyttöä pyritään vähentämään ja ostopalveluja karsitaan, mutta palvelujen ostot jatkavat nousuaan. Strategiset mittarit antavat vaihtelevia tuloksia: asiakastyytyväisyys on hyvä, mutta palvelujen saatavuus ja henkilöstöohjelman toteutus laahaavat.
Investoinneissa Joensuun sotepalvelukeskus etenee – 30 miljoonaa omaan taseeseen
Aluehallitus päätti Joensuun uuden sotepalvelukeskuksen sijoituspaikaksi Sortavalankadun ja Karjalankadun tonttikokonaisuuden. Rakennushankkeen kokonaiskustannukset pysyvät alle 30 miljoonassa eurossa, ja kaavamuutoksen arvioidaan vievän puolitoista vuotta. Kilpailutettua investoria ei ehditä hyödyntää, joten rakennus siirtyy hyvinvointialueen omaan taseeseen ja lainanottovaltuus käytetään kuluvan vuoden aikana. Samalla hyväksyttiin talousarviomuutos: 30 miljoonaa siirretään investointiryhmien välillä pysyviin vastaaviin. Asumispalveluyksiköiden sijainneista päätetään myöhemmin.
Investointisuunnitelmassa lähes 200 miljoonan euron hankkeet – valtion linjaukset rajoittavat lainanottoa
Aluehallitus hyväksyi investointisuunnitelman vuosille 2025–2028 yhteensä 184,1 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2025 investointeihin käytetään aiempien vuosien lainanottovaltuuksia ja kassavaroja, sillä valtioneuvosto ei myönnä uutta lainavaltuutta ensi vuodelle. Suurimmat hankkeet ovat keskussairaalan E-hanke (19,2 milj.) ja Joensuun sotepalvelukeskus (rakennusvalmis arviolta vuonna 2027). Investointisuunnitelma varmistaa palveluiden yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden tuleville vuosille.
Kuntoutuksen apuvälinepalvelut uudistuvat – keskitetty malli ja budjetin painopisteet muuttuvat
Hyvinvointialue hyväksyi uuden lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden palvelusuunnitelman syyskuusta alkaen. Apuvälinekeskuksesta tulee keskitetty toimija koko alueella, mikä tehostaa prosesseja ja parantaa saatavuutta. Budjettia suunnataan aiempaa enemmän apuvälineiden hankintaan ja ylläpitoon muiden toimintojen kustannuksella. Yhteistyötä eri klinikoiden välillä tiivistetään ja viestintää asiakkaille parannetaan.
Vammaispalvelulain asuntomuutokset selkeytyvät – korvauskäytännöt yhtenäistyvät
Uudet ohjeet vammaispalvelulain mukaisten asunnon muutostöiden korvaamisesta astuvat voimaan syyskuussa. Korvaukset perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin ja vain välttämättömät kustannukset hyväksytään; peruskorjauksia tai asumisviihtyvyyttä ei korvata. Rahoituksessa hyödynnetään valtion avustuksia, mutta osa kuluista voi jäädä asiakkaan maksettavaksi.
Lastensuojeluun uusi lyhytaikaisen perhehoidon malli – lapsi perheeseen, ei laitokseen
Kiireellisiin sijoituksiin alle 12-vuotiaille lapsille otetaan käyttöön lyhytaikainen perhehoito enintään kolmeksi kuukaudeksi sijaisperheessä. Hoitopalkkiot nostetaan korkeammiksi kuin pitkäaikaisessa perhehoidossa (83,18 €/pv), jotta perhekeskeinen malli houkuttelisi sijaisperheitä mukaan palveluun. Tavoitteena on vähentää lasten sijoituksia vastaanottokoteihin sekä yhdenmukaistaa toimintatavat koko maakunnassa.
Elintapaohjauksen toimintasuunnitelma tähtää sairauksien ehkäisyyn – HYTE-kerroin kannustaa ennaltaehkäisyyn
Hyväksytty elintapaohjauksen toimintasuunnitelma vuosille 2024–2028 painottaa liikunnan, ravitsemuksen ja unen merkitystä hyvinvoinnissa sekä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä. Liikkumattomuuden kustannukset ylittävät jo nyt sadan miljoonan euron rajan vuosittain Pohjois-Karjalassa. Vuodesta 2026 lähtien valtionrahoituksen HYTE-kerroin palkitsee hyvinvointia edistävästä työstä, mikä lisää ennaltaehkäisevän työn painoarvoa budjetissa.
Koululaisten näöntutkimuksiin palveluseteli – optometristikäynnit nopeutuvat
Syyskuusta lähtien koululaiset voivat saada palvelusetelin (arvo 36 €) optometristin näöntutkimukseen kouluterveydenhuollon suosituksesta. Palvelusetelillä pyritään nopeuttamaan taittovikojen toteamista ja hoitoa sekä parantamaan saavutettavuutta etenkin haja-asutusalueilla. Palveluntuottajille asetetaan tiukat laatu- ja osaamisvaatimukset.
Johtamisjärjestelmää virtaviivaistetaan – vähemmän palvelujohtajia ja -päälliköitä perhe- ja sosiaalipalveluihin
Aluehallitus myönsi täyttöluvat kolmelle uudelle palvelujohtajalle sekä seitsemälle palvelupäällikölle perhe- ja sosiaalipalveluissa vuoden 2025 alusta lähtien. Samalla viisi nykyistä palvelujohtajan virkaa sekä kahdeksan palvelupäällikön virkaa lakkautetaan organisaatiouudistuksen myötä. Uudistus tähtää tehokkaampaan johtamiseen, parempaan asiakaslähtöisyyteen sekä henkilöstön sisäiseen liikkuvuuteen.
Laadun omavalvonta: Kotihoidossa parannusta, terveydenhuollossa hoitojonot lyhenevät
Ensimmäinen osavuosiraportti laadun ja omavalvonnan seurannasta osoittaa kotihoidon saatavuuden parantuneen, vaikka arviointi ei vielä kaikilta osin tapahdu lakisääteisessä ajassa. Lapsiperhepalveluissa määräajat täyttyvät hyvin; erikoissairaanhoidossa hoitoon pääsy on nopeutunut selvästi rekrytointipanostusten ansiosta. Resurssipula näkyy yhä joissakin aikarajojen ylityksissä erityisesti ikäihmisten palveluissa.
Vaikuttamistoimielinten raportit: nuorten ääni kuuluviin, vanhusneuvosto haluaa omalääkärimallia
Lapsi- ja perheasiainneuvosto on ajanut mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä sekä sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa; nuorisovaltuusto kampanjoi kiusaamista vastaan; vanhusneuvosto vaatii omalääkärimallin kokeilua sekä kohtuullisia ateriamaksuja ikäihmisille; vammaisneuvosto nostaa esiin esteettömyyttä ja asiakasmaksuja koskevia epäkohtia. Kaikki vaikuttamistoimielimet vaativat lisää resursseja tärkeimpiin palveluihin.
Esite ikääntyneiden palveluista toimipisteisiin – tulosteita tarjolle senioriasiakkaille
Kristillisdemokraattien ja Liike Nyt -valtuustoryhmien aloitteen pohjalta päätettiin tuottaa tulostettava esite ikääntyneiden palveluista Siun soten toimipisteisiin. Painettuja esitteitä (500 kpl) tullaan jakamaan tapahtumissa syksyllä; palautetta kerätään suoraan ikäihmisiltä palveluiden kehittämiseksi.
Eroja varajäsenyydestä: Esteellisyyksiin puututaan määrätietoisesti
Aluehallitus käsitteli neljän varajäsenen eropyyntöjä (Vuokko Väistö, Esa Lahtela, Hannu Urjanheimo, Paula Puhakka) esteellisyystilanteiden vuoksi sekä esitti aluevaltuustolle uusien varajäsenten nimeämistä heidän tilalleen asianmukaisen päätöksenteon turvaamiseksi.
Valvontaviranomainen moitti vammaispalveluiden ja lastensuojelun yhteistyötä – kehittämistoimia jo käynnissä
Itä-Suomen AVI:n kantelussa todettiin puutteita vammaispalvelujen ja lastensuojelun yhteistyössä Pohjois-Karjalassa. Hyvinvointialue on vastannut kehittämällä säännöllisiä yhteistapaamisia sekä kehittämisaamupäiviä henkilöstölle rajapintatyön vahvistamiseksi. Valvontaviranomainen katsoo toimenpiteet riittäviksi eikä edellytä lisätoimia tällä hetkellä.
Sijaisten nimitykset varmistavat hallinnon jatkuvuuden – laaja lista varahenkilöitä nimetty
Hyvinvointialuejohtajan suorassa alaisuudessa oleville viranhaltijoille nimettiin kattava joukko varahenkilöitä kaikille toimialoille sekä esittelyvastuisille lautakuntiin ja toimielimiin. Päätös perustuu hallintosäännön määräyksiin jatkuvuuden turvaamiseksi poissaolojen aikana.
Katsaukset: Tulevaisuuden haasteet tiedossa – kehitystyötä jatketaan useilla rintamilla
Hyvinvointialuejohtajan katsauksissa käsiteltiin tulevia taloudellisia haasteita, hankkeita sekä kehityskohteita erityisesti budjetoinnin näkökulmasta. Aluehallitus merkitsi katsaukset tiedoksi valmistautuen seuraaviin päätöksiin resurssien kohdentamisesta sosiaali- ja terveyspalveluihin.
