Yhteenveto
- Talouden alijäämä kasvaa – mistä rahat palveluihin?
- Sosiaalinen luotto käyttöön – helpotusta arjen ahdinkoon?
- Neuvolatoiminnan ja lasten suun terveydenhuollon suunnitelmat – riittääkö osaajia?
- Johtajavirkojen täyttölupamenettely jatkuu – miksi hidastetaan rekrytointia?
- Talousarvio 2024: Nollatulos pakko saavuttaa – miten se tehdään?
- Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys: Ongelmina kiire, hoitoon pääsy ja henkilöstön jaksaminen
- Ympäristöterveydenhuollon johtajan virka auki uudelleen – miksi sopivaa ei löydy?
- Jäsenmuutoksia valiokuntiin – vaikuttaako demokratiaan?
- Kokousaikataulu tiivistyy – päätöksiä useammin pöytään
- Valtuuston päätökset toimeen: Eroanomuksia, maksujen valmistelua ja uusia ohjelmia
- Tiedoksi uusia yksityisiä terveyspalveluja alueelle
- Tulevaisuuden haasteet jo pöydällä – mitä luvassa?
Talouden alijäämä kasvaa – mistä rahat palveluihin?
Aluehallitus sai karuja lukuja toukokuun talousraportista: vuoden 2023 ennustettu alijäämä on jopa 20 miljoonaa euroa. Syynä erityisesti yksityisen hoiva-asumisen hintojen nousu, joka kasvattaa menoja ikäihmisten palveluissa vähintään 18 miljoonalla eurolla. Palvelujen ostot ylittävät budjetin yli 60 miljoonalla eurolla. Valtion erillisavustus tuo tukea 10,6 miljoonaa euroa, josta kolmasosa käytettävissä nyt. Henkilöstökulut kasvavat vientialojen palkankorotusten takia yli 6 miljoonalla eurolla, mutta muilta osin jäädään alle budjetin. Talouden tavoiteohjelman toteutumisaste on 95 %, mutta palveluverkkoon liittyvät säästöt (2,25 milj. €) poistettiin ohjelmasta strategian valmistelun ajaksi. Seuranta jatkuu tiukasti ja mahdollisia lisätoimia harkitaan.
Sosiaalinen luotto käyttöön – helpotusta arjen ahdinkoon?
Aluehallitus päätti ottaa käyttöön sosiaalisen luototuksen 1.8.2023 alkaen. Pienituloiset voivat hakea lainaa 500–8000 euroa, takaisinmaksuaika enintään seitsemän vuotta. Lainapääomaksi varattiin 208 000 euroa. Tavoitteena ehkäistä ylivelkaantumista ja syrjäytymistä sekä tukea työllisyyttä ja lapsiperheitä. Soveltamisohjeet vahvistettiin ja seuranta käynnistetään heti alusta lähtien.
Neuvolatoiminnan ja lasten suun terveydenhuollon suunnitelmat – riittääkö osaajia?
Hyväksyttiin toimintasuunnitelma neuvoloille ja alle kouluikäisten lasten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle vuosille 2023–2025. Tavoitteena varhainen tuki, terveyserojen kaventaminen ja ylipainon torjunta. Henkilöstömitoitukset tarkennettiin: äitiysneuvolassa yksi terveydenhoitaja per 76 asiakasta, lastenneuvolassa per 320 lasta. Suunnitelmassa painotetaan ennaltaehkäisyä, sähköisiä palveluita ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa – mutta henkilöstön riittävyys huolettaa.
Johtajavirkojen täyttölupamenettely jatkuu – miksi hidastetaan rekrytointia?
Päällikkö- ja johtajavirkojen täyttölupamenettelyä jatketaan vuoden loppuun asti. Rekrytointia rajoitetaan, kunnes organisaatiorakenteen tarkastelu valmistuu. Tavoitteena hallittu kehitys ja talouden tasapainottaminen.
Talousarvio 2024: Nollatulos pakko saavuttaa – miten se tehdään?
Ensi vuoden talousarvion valmistelussa tähtäimessä nollatulos vuodelle 2024 ja kumulatiivisen alijäämän kattaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. Valtion lisärahoitus oletetaan kasvavaksi portaittain vuoteen 2027 asti. Aikataulu on tiukka: investointisuunnitelmat elokuussa, kehykset syys-lokakuussa ja lopullinen budjetti joulukuussa valtuustolle.
Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys: Ongelmina kiire, hoitoon pääsy ja henkilöstön jaksaminen
Selvityksen mukaan yhteydenotot vähenivät hieman, mutta ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut ja lastensuojelu ovat edelleen kuormittuneita. Terveydenhuollossa hoitojonot silmätaudeissa ja ortopediassa ylittävät lakisääteiset rajat. Päätettiin lisätä resursseja koulutukseen ja henkilöstön jaksamisen tukemiseen sekä kehittää asiakaslähtöisiä toimintamalleja.
Ympäristöterveydenhuollon johtajan virka auki uudelleen – miksi sopivaa ei löydy?
Viran täyttö epäonnistui ensimmäisellä kierroksella; vain kaksi hakijaa haastateltiin ja toinen perui hakemuksensa. Nyt haku avattiin uudestaan elokuun alkuun asti, aiemmat hakijat huomioidaan automaattisesti. Haastatteluryhmänä jatkaa sama kokoonpano.
Jäsenmuutoksia valiokuntiin – vaikuttaako demokratiaan?
Niko Keronen pyysi eroa osallisuusvaliokunnasta siirtyessään toiseen lautakuntaan; Anssi Törmälä erosi henkilöstöjaostosta työelämän esteiden vuoksi – hänen tilalleen valittiin Matti Ketonen. Törmälän ero nosti esiin huolen kokouskäytäntöjen esteellisyydestä työssäkäyville: nykyinen päiväkokousmalli voi heikentää demokratiaa ja osallisuutta.
Kokousaikataulu tiivistyy – päätöksiä useammin pöytään
Lokakuun kokous siirrettiin päällekkäisyyksien vuoksi päivällä eteenpäin (13.10.). Syksyllä kokoustahti tihenee kolmen viikon välein (poikkeuksena marraskuu), jotta päätöksiä saadaan nopeammin arjen haasteisiin.
Valtuuston päätökset toimeen: Eroanomuksia, maksujen valmistelua ja uusia ohjelmia
Aluehallitus pani täytäntöön kesän aluevaltuuston päätökset: hyväksyttiin tilinpäätökset vuodelta 2022 ilman lisätoimia, palautettiin asiakasmaksujen uudistaminen valmisteluun syksyksi sekä aloitettiin vammaispoliittisen ohjelman laadinta. Eroanomukset käsiteltiin asianosaisille tiedoksi.
Tiedoksi uusia yksityisiä terveyspalveluja alueelle
Valvira ja aluehallintovirasto myönsivät toimiluvat kuudelle uudelle yksityiselle terveysalan yritykselle Pohjois-Karjalassa, mikä lisää kilpailua ja vaihtoehtoja sote-palveluihin.
Tulevaisuuden haasteet jo pöydällä – mitä luvassa?
Hyvinvointialuejohtajan katsauksessa nostettiin esiin tulevat investoinnit ja resurssitarpeet palveluiden kehittämiseksi; taloudelliset paineet vaativat jatkossa tarkkaa budjetointia sekä mahdollisia säästöjä palvelualueilla.
