Yhteenveto
- Talouden suunta: Miten Tohmajärvi pärjää ja mitä on luvassa?
- Työllisyyden uudet mahdollisuudet: Miksi TNO-hankkeeseen lähdettiin mukaan?
- Työttömyysluvut: Onko suunta vihdoin parempi?
- Vaikuttamistoimielimet: Miten kuntalaiset saavat paremmin äänensä kuuluviin?
- Asuntotyöryhmä jatkaa – mitä asuntopolitiikassa tapahtuu?
- Metsätyöryhmän työn tulokset ja jatko: Miten kunnan metsiä hallitaan?
- Rakentaminen rannoilla: Miksi poikkeamislupa myönnettiin Saarioon?
- Kuntakonsernin ohjaus: Mitä päätettiin konserniyhtiöistä?
- Kunnanjohtajan tilannekatsaus: Mihin pitää varautua?
- Viranhaltijapäätökset: Miten arjen päätökset etenevät?
- Lautakuntien päätökset: Miksi hallitus ei puuttunut lautakuntien ratkaisuihin?
- Lausuntopyynnöt: Mitä valtio kysyy kunnalta?
- Teollisuustontti eurolla – mitä hyötyä siitä kunnalle on?
- Sähköverkko Itä-Suomessa unohduksissa – vaatiiko Tohmajärvi isompaa panosta Fingridiltä?
Talouden suunta: Miten Tohmajärvi pärjää ja mitä on luvassa?
Tohmajärven kunnanhallitus hyväksyi vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon osavuosiraportin. Kunnan talous on edennyt budjetin mukaisesti: tilikauden tulos oli 810 334 euroa, mikä ylittää talousarvion tavoitteet. Verotulojen kertyminen on ollut vahvaa, erityisesti tuloverojen osalta, ja valtionosuudet ovat toteutuneet suunnitellusti. Toimintatuottoja kertyi 5,5 miljoonaa euroa ja toimintakulut pysyivät alle 50 prosentissa koko vuoden arvioista. Korkokulut kuitenkin uhkaavat ylittää budjetoidun määrän.
Tulevaisuudessa suurin haaste on verorahoituksen ennakoitu 1,5 miljoonan euron supistus ensi vuonna. Kunnanjohtaja korosti aktiivisen taloudenpidon ja työllisyystoimien merkitystä. Kunnanhallitus esittää raportin edelleen valtuuston käsittelyyn tavoitteena turvata palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi jatkossakin.
Työllisyyden uudet mahdollisuudet: Miksi TNO-hankkeeseen lähdettiin mukaan?
Kunnanhallitus päätti osallistua Pohjois-Karjalan ESR+ -rahoitteiseen TNO-ryhmähankkeeseen vuosiksi 2024–2026. Kunnan vuosittainen rahoitusosuus on noin 3906 euroa. Hanke tähtää kynnyksettömien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupisteiden perustamiseen sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen koko maakunnassa. Taustalla on TE-palveluiden siirtyminen kuntien vastuulle vuonna 2025.
Joensuun kaupunki koordinoi hanketta, johon osallistuvat kaikki Pohjois-Karjalan kunnat sekä useat oppilaitokset. Tavoitteena on rakentaa jokaiselle kunnalle omiin tarpeisiin räätälöity työllisyyttä tukeva palvelukokonaisuus. Päätös varmistaa Tohmajärven mukanaolon tärkeässä kehityshankkeessa – ilman useiden kuntien osallistumista koko hanke olisi vaarassa.
Työttömyysluvut: Onko suunta vihdoin parempi?
Heinäkuussa Tohmajärvellä oli 263 työtöntä työnhakijaa, joista lomautettuja oli 21. Työttömien määrä väheni yhdeksällä verrattuna edellisvuoteen, ja työttömyysaste laski 15,6 prosentista 15,1 prosenttiin – nyt ollaan maakunnan keskiarvossa, mikä on poikkeuksellista Tohmajärvelle. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 21 ja yli 50-vuotiaita 132. Pitkäaikaistyöttömiä oli 76.
Kunnanhallitus merkitsi katsauksen tiedoksi ja näkee tilanteen parantumisen erityisenä signaalina onnistuneesta työllisyystyöstä.
Vaikuttamistoimielimet: Miten kuntalaiset saavat paremmin äänensä kuuluviin?
Kunnanhallitus päätti pyytää lausunnot vanhusneuvoston ja nuorisovaltuuston toimintasääntöluonnoksista lokakuun loppuun mennessä sekä vammaisneuvostolta niiden toimintasäännöistä. Uudet säännöt selkeyttävät jäsenyyksiä, kausia, toimintatapoja sekä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.
Toimielimet saavat riittävät resurssit kokouksiin ja käytännön toimintaan, mutta kokouspalkkioiden maksaminen jää kunnan harkintaan. Päätös vahvistaa vaikuttamistoimielinten asemaa kuntalaisten edustajina.
Asuntotyöryhmä jatkaa – mitä asuntopolitiikassa tapahtuu?
Asuntotyöryhmän toimikautta jatkettiin toukokuun 2025 loppuun asti. Työryhmän tehtävänä on selvittää maankäyttöä kaava-alueilla, lisätä tonttitarjontaa ja näkyvyyttä sekä laatia ohjelma aktiiviselle vuokraustoiminnalle. Lisäksi työryhmän tulee nostaa kunnan asuntojen käyttöaste valtuuston asettamalle tasolle.
Jokainen valtuustoryhmä sai oman edustajan työryhmään ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiot korkeintaan neljä kertaa vuodessa. Työryhmän aiemmat toimet – kuten asunto-osakeyhtiöiden fuusio – ovat jo parantaneet kunnan vetovoimaa asuinpaikkana.
Metsätyöryhmän työn tulokset ja jatko: Miten kunnan metsiä hallitaan?
Metsätyöryhmän kausi päättyi kiitoksiin aktiivisesta työstä kunnan metsäomaisuuden arvioinnissa ja metsänhoidon kilpailutuksessa. Operatiivinen vastuu metsäasioista siirtyi tekniselle toimialalle elokuun alussa. Työryhmän tuottama asiantuntemus nähdään arvokkaana jatkossakin – metsäasiat pysyvät kehittämisen kohteena yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Rakentaminen rannoilla: Miksi poikkeamislupa myönnettiin Saarioon?
Kunnanhallitus myönsi poikkeamisluvan Saarion kylässä sijaitsevan asuinrakennuksen laajennukselle ranta-alueella. Laajennus (noin 60 m²) oli rakennettu jo 1990-luvulla ilman lupaa kaavoittamattomalle alueelle. Lupa myönnettiin, koska kiinteistön koko (yli 2000 m²) sekä vesi- ja jätevesijärjestelmät täyttävät vaatimukset eikä hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle tai naapureille.
Ehtoina ovat liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen sekä rakennusluvan hakeminen kahden vuoden sisällä päätöksen lainvoimaistumisesta. Myönteisestä päätöksestä peritään rakennusvalvontamaksu.
Kuntakonsernin ohjaus: Mitä päätettiin konserniyhtiöistä?
Kunnanhallitus päivitti kunnan edustajat konserniyhtiöihin vuodelle 2023 sekä antoi Koy Tikankontin hallitukselle omistajaohjauksen: hallituksen tulee toteuttaa asuntotyöryhmän suositukset käytännössä. Lisäksi merkittiin tiedoksi muiden konserniyhteisöjen kuulumiset sekä työryhmien terveiset kokouksista.
Kunnanjohtajan tilannekatsaus: Mihin pitää varautua?
Kunnanjohtaja Mikko Löppönen esitteli ajankohtaisia asioita taloudesta, hankkeista ja henkilöstöstä. Budjettisuunnitelmia saatetaan joutua tarkistamaan taloustilanteen mukaan; mahdollisia menoleikkauksia pohditaan mikäli ennusteet eivät toteudu odotetusti. Kunnanhallitus merkitsi katsauksen tiedoksi osoittaen luottamusta kunnanjohtajan linjauksiin.
Viranhaltijapäätökset: Miten arjen päätökset etenevät?
Kunnanhallitus sai tiedoksi viranhaltijoiden tekemät päätökset ajalta 10.–23.8.2023 eikä käyttänyt otto-oikeuttaan näihin ratkaisuihin – tämä tarkoittaa luottamusta viranhaltijoiden toimintaan niissä asiaryhmissä, jotka eivät vaadi erillistä hallituksen käsittelyä.
Lautakuntien päätökset: Miksi hallitus ei puuttunut lautakuntien ratkaisuihin?
Kunnanhallitus hyväksyi sivistyslautakunnan ja Keski-Karjalan musiikkiopiston johtokunnan päätökset sellaisinaan eikä käyttänyt otto-oikeuttaan niihin. Tämä mahdollistaa sujuvan lautakuntatyön ilman ylimääräisiä viivytyksiä.
Lausuntopyynnöt: Mitä valtio kysyy kunnalta?
Kunnanhallitukselle esiteltiin useita lausuntopyyntöjä valtionvarainministeriöltä (varainsiirtoverolain muutos), opetus- ja kulttuuriministeriöltä (sivistystyölaki), Kansallisarkistolta (asiakirjojen säilytysmuodot) sekä Pohjois-Karjalan maakuntahallitukselta (esityslista). Kaikki asiat merkittiin tiedoksi ilman välittömiä toimenpiteitä; vaikutuksia arvioidaan myöhemmin tarpeen mukaan.
Teollisuustontti eurolla – mitä hyötyä siitä kunnalle on?
Kunnanhallitus hyväksyi Kiinteistö Oy Värtsilän Teollisuustie 5:n ostotarjouksen Tainalan teollisuustontista yhden euron hinnalla osana yritystonttikampanjaa (voimassa syyskuun loppuun). Ostaja vastaa kaupan kustannuksista ja sitoutuu esittämään liiketoimintasuunnitelman ennen kauppaa; kunnalla on oikeus hyväksyä tai hylätä tarjous suunnitelman perusteella.
Yritystonttikampanjan tavoitteena on houkutella uusia investointeja alueelle – Niiralan teollisuusraiteisiin on investoitu tänä vuonna yhteensä 600 000 euroa tukemaan yritystoiminnan kasvua.
Sähköverkko Itä-Suomessa unohduksissa – vaatiiko Tohmajärvi isompaa panosta Fingridiltä?
Tohmajärvi antoi Fingridille tiukan lausunnon kantaverkon kehittämissuunnitelmasta vuosille 2024–2033: Itä-Suomi jää ilman uusia investointeja sähkön siirtokapasiteettiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kunta vaatii uuden "Vaaralinjan" eli 400 kV:n siirtolinjan suunnittelua Pohjois-Karjalaan sekä alueen kantaverkon vahvistamista tulevien investointien turvaamiseksi – erityisesti uusiutuvan energian hankkeita silmällä pitäen.
