24.2.2025 Juuan kunta - Kunnanvaltuusto: Ilmastotavoitteet, satamainvestoinnit ja poliittiset muutokset Juuassa: Mitä päätettiin?

Yhteenveto

  • Juuan kunnan ilmastosuunnitelma hyväksyttiin – kunnianhimoiset päästövähennykset ja uudet toimet tulossa
  • Retulahden sataman asemakaava hyväksyttiin – matkailu, virkistys ja ympäristö huomioitu
  • Puoli miljoonaa euroa Retulahden satamaan – investointi käyntiin EAKR-tuella
  • Uusi poliittinen ryhmä perustettu valtuustoon – Katri Kallinen irtautui keskustasta

Juuan kunnan ilmastosuunnitelma hyväksyttiin – kunnianhimoiset päästövähennykset ja uudet toimet tulossa

Juuan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuosille 2025–2028 laaditun ilmastosuunnitelman, joka linjaa kunnan tiekartan kohti merkittävästi pienempiä kasvihuonekaasupäästöjä. Suunnitelman ytimessä on tavoite vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tähän mennessä päästöjä on saatu leikattua jo 37 %, mutta valtuusto näki, että tahti on kiristettävä.

Hyväksytyssä suunnitelmassa painottuvat uusiutuvan energian lisääminen, fossiilisten polttoaineiden alasajo ja energiatehokkuuden parantaminen erityisesti kunnan omistamissa rakennuksissa. Metsien hoito nostettiin tärkeäksi hiilinielujen varmistamiseksi – hakkuumäärät pidetään jatkossa puuston kasvua pienempinä. Liikenteen osalta kunta aikoo panostaa kevyen liikenteen väyliin ja sähköisiin ajoneuvoihin sekä kehittää joukkoliikennettä.

Ruokapalveluissa siirrytään entistä vahvemmin lähiruokaan ja ruokahävikin minimointiin. Koko suunnitelma rakentui vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja järjestöjen kanssa. Toteutumista seurataan säännöllisesti, ja ohjelmaa päivitetään neljän vuoden välein.

Retulahden sataman asemakaava hyväksyttiin – matkailu, virkistys ja ympäristö huomioitu

Kunnanvaltuusto hyväksyi Retulahden sataman asemakaavan, jonka tavoitteena on kehittää alueesta monipuolinen virkistys- ja matkailukeskus. Kaava kattaa yli 10 hehtaarin alueen, jolle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 4 600 kerrosneliömetriä matkailua, satamatoimintoja, veneilyä sekä uimarantaa palveleville rakennuksille. Veden päälle sijoittuva sauna mahdollistetaan 150 kerrosneliömetrillä.

Kaavatyössä korostettiin ympäristövastuuta: rakentamisessa suositellaan vähäpäästöisiä materiaaleja ja uusiutuvan energian ratkaisuja. Hulevesien hallinta määrätään toteutettavaksi tonttikohtaisesti, mikä vaaditaan myös rakennuslupa-asiakirjoihin liitettävissä selvityksissä. Kulttuuriarvot otettiin huomioon erityisesti vanhan kanttorilan suojelulla – kaikki korjaukset on tehtävä rakennuksen ominaispiirteitä vaalien.

Kaavaehdotus asetetaan nähtäville, jolloin kuntalaiset voivat antaa palautetta ennen lopullista hyväksymistä. Hyväksyntä on osa Juuan strategista elinvoimaohjelmaa ja tähtää alueen vetovoiman lisäämiseen.

Puoli miljoonaa euroa Retulahden satamaan – investointi käyntiin EAKR-tuella

Valtuusto antoi vihreää valoa Retulahden sataman ensimmäisen vaiheen rakennusinvestoinnille. Kokonaiskustannus on 507 500 euroa, josta puolet eli 253 750 euroa katetaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Kunnan omarahoitusosuudeksi jää saman verran.

Investointi sisältää sataman infran uudistuksia: laivalaiturin uusiminen, puisen rantaraitin rakentaminen sekä vierasvenepaikkojen parantaminen ovat ensimmäisiä konkreettisia toimia. Tavoitteena on myöhemmin lisätä venepaikkoja ja laajentaa satamaa pohjoiseen.

Päätös mahdollistaa välittömän kilpailutuksen käynnistämisen – tämä on välttämätöntä, jotta investointi valmistuu EAKR-rahoituksen ehtojen mukaisesti toukokuuhun 2026 mennessä. Rahoitusjärjestelyt tuotiin valtuustoon nyt, koska alkuperäiseen vuoden 2025 talousarvioon ei ollut voitu varata määrärahaa ennen rahoituspäätöksen varmistumista.

Uusi poliittinen ryhmä perustettu valtuustoon – Katri Kallinen irtautui keskustasta

Kokouksessa merkittiin tiedoksi valtuutettu Katri Kallisen ilmoitus erosta keskustapuolueesta sekä uuden yhden hengen "Katri Kallinen" -ryhmän perustamisesta. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti ilman vastaväitteitä tai lisäkäsittelyjä.

Tämä muutos voi vaikuttaa jatkossa valtuuston ryhmäneuvotteluihin ja päätöksentekoon, vaikka sillä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia kunnan toimintaan.