Yhteenveto
- Miten maakuntakaava, hyvinvointialue ja tieurakka vaikuttavat kuntalaisiin?
- Luottamus lautakuntiin ja viranhaltijoihin – mitä päätettiin ilman otto-oikeuden käyttöä?
- Kunnan talous syynissä: Mistä rahat tulevat ja mihin ne riittävät?
- Kasvaako kunnan kassa vai kiristyykö vyö? Näin ensi vuoden talousarvio linjaa arkea
- Miksi kunnanjohtajan katsaus jäi kuulematta?
Miten maakuntakaava, hyvinvointialue ja tieurakka vaikuttavat kuntalaisiin?
Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi useita merkittäviä ilmoitusasioita. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 1. vaihekaavan aineisto on tullut lainvoimaiseksi ja se on kaikkien nähtävillä verkossa. Tämä kaava linjaa alueen maankäytön, asumisen ja elinkeinojen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen ja vaikuttaa myös Juuan kunnan suunnitteluun. Lisäksi hyvinvointialueen lausuntopyyntö järjestämissuunnitelmista tuotiin tiedoksi, mikä kertoo siitä, että sote-palvelujen järjestämisen painopisteet ovat muuttumassa ja kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden saatavuuteen.
Maakuntahallituksen pöytäkirja liitteineen sekä Sahateollisuustien urakan pöytäkirja esiteltiin myös tiedoksi. Nämä asiakirjat avaavat kuntalaisille näkymän siihen, miten alueelliset päätökset ja paikalliset investoinnit, kuten teiden rakentaminen ja kunnossapito, etenevät. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti merkitä kaikki ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi ilman jatkotoimia.
Luottamus lautakuntiin ja viranhaltijoihin – mitä päätettiin ilman otto-oikeuden käyttöä?
Kunnanhallitus sai tiedokseen kaikkien keskeisten lautakuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden päätökset ajalta 7.–13.11.2024. Mukana olivat muun muassa Hyvinvointilautakunta, Tarkastuslautakunta, Ympäristölautakunta sekä Nuorisovaltuusto ja Erityisryhmien neuvosto. Lisäksi kunnanjohtajan, hallintojohtajan ja muiden viranhaltijoiden tekemät päätökset käytiin läpi.
Kunnanhallitus ei käyttänyt otto-oikeuttaan yhteenkään päätökseen, mikä tarkoittaa täyttä luottamusta lautakuntien ja viranhaltijoiden toimintaan. Päätöksen myötä kaikki käsitellyt asiat jäävät voimaan sellaisenaan ilman kunnanhallituksen puuttumista. Tämä osoittaa hallinnon sujuvuutta ja tehokkuutta Juuassa.
Kunnan talous syynissä: Mistä rahat tulevat ja mihin ne riittävät?
Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2024 paljasti Juuan kunnan talouden tilan tarkasti euroina. Toimintatuotot olivat 6,10 miljoonaa euroa (73,3 % budjetoidusta), mutta esimerkiksi vesilaitoksen tuotot jäivät arvioidusta ja rakennusvalvonnan tulot pienenivät hiljentyneen rakentamisen vuoksi.
Toimintakulut toteutuivat maltillisesti (71 % budjetista), henkilöstömenot olivat 71,7 % budjetoituun verrattuna, ja palvelujen ostot sekä aineiden hankinnat pysyivät kurissa. Verotuloja kertyi syyskuun loppuun mennessä 6,26 miljoonaa euroa (74,4 %), kiinteistöverojen osuus tästä oli 1,1 miljoonaa euroa.
Valtionosuuksia oli budjetoitu 2,01 miljoonaa euroa ja niitä oli kertynyt jo 1,60 miljoonaa euroa (79,5 %). Rahoitustuottojen toteuma ylitti odotukset (145,6 %) kiinteäkorkoisten lainojen ansiosta – korkomenoja syntyi vain murto-osa suunnitellusta.
Vuosikate oli syyskuun lopussa 1,26 miljoonaa euroa (budjetissa 0,55 milj.), mutta tämä ei riittänyt kattamaan poistoja (1,31 milj.). Tilikauden tulos jäi niukasti miinukselle (-50 000 €), mutta ylijäämää oli kertynyt 200 000 €. Kunnanhallitus hyväksyi katsauksen ja vie sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Samalla esitettiin kolmen prosentin kululeikkaus vuodelle 2025 talouden tasapainottamiseksi.
Kasvaako kunnan kassa vai kiristyykö vyö? Näin ensi vuoden talousarvio linjaa arkea
Kunnanhallitus kävi perusteellisen keskustelun vuoden 2025 talousarviosta sekä vuosien 2026–2027 taloussuunnitelmasta. Valtionosuudet nousevat merkittävästi ensi vuonna TE-palveluiden siirtyessä kunnan vastuulle – lisärahaa tulee noin 0,8 miljoonaa euroa lisää edellisvuoteen verrattuna.
Veroprosentit pysyvät ennallaan mutta verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä noin 8,7 miljoonaan euroon Kuntaliiton veroennusteen mukaisesti. Toimintakulut kasvavat hieman (18,75 milj.), mutta henkilöstökulut laskevat lähes viisi prosenttia – tämä kertoo mahdollisista tehostamistoimista tai henkilöstön vähentämisestä.
Palvelujen ostot kasvavat erityisesti Joensuulle maksettavan TE-palvelumaksun vuoksi (+13 %). Talousarvion toimintakate kasvaa viime vuodesta ollen nyt noin 10,23 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi arvioidaan peräti 1,61 miljoonaa euroa ylijäämää ja tilikauden tulos pysyy plussalla (noin +8 000 €).
Kunnanhallitus hyväksyi alustavan talousarvion valmistelun ohjeet viranhaltijoille jatkovalmisteluun – tavoitteena on varmistaa palvelujen rahoitus sekä kunnan strategisten tavoitteiden toteutuminen tulevina vuosina.
Miksi kunnanjohtajan katsaus jäi kuulematta?
Kunnanjohtajan katsaus vedettiin pois esityslistalta ilman tarkempaa perustelua eikä sitä käsitelty lainkaan kokouksessa. Kunnan päättäjät jäivät tällä kertaa ilman tuoretta tilannekuvaa kunnan operatiivisesta johdosta tai strategisista linjauksista. Tämä voi olla merkki siitä, että valmistelu kaipaa vielä aikaa tai asioita halutaan kypsytellä ennen niiden esittämistä kunnanhallitukselle.
