Yhteenveto
- Kuka johtaa kuntatekniikkaa ja miksi juuri hänet valittiin?
- Miksi Nunnanlahden vanha koulu myytiin ja mitä seuraavaksi tapahtuu alueella?
- Miten Juuan Kivikeskuksen tulevaisuus varmistettiin?
- Miksi Juuan Ampujat ry sai lainaa ja mihin rahat käytetään?
- Kuka valvoo henkilöstöasioita ja miten valinnat tehtiin?
- Miten kunnanhallituksen ääni kuuluu lautakunnissa?
- Milloin päätökset tehdään syksyllä – kokousaikataulu lyötiin lukkoon
- Mitä kunnanjohtajan katsauksesta jäi käteen?
- Mitkä muut asiat nousivat esiin ilmoituksissa ja pöytäkirjoissa?
- Miten kunnanvaltuuston päätökset pannaan toimeen?
Kuka johtaa kuntatekniikkaa ja miksi juuri hänet valittiin?
Kuntatekniikan päällikön viran täyttö oli yksi kokouksen keskeisistä asioista. Hakuaika päättyi 6. elokuuta, ja virkaan haki kahdeksan henkilöä. Arvioinnissa vain vähintään kaksi pistettä saaneet hakijat kutsuttiin haastatteluun, ja viidestä haastatellusta parhaat suoritukset antoivat Jussi Heiskanen, Pirkka Hirvonen ja Emmi Huttunen. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti valita Jussi Heiskasen virkaan hänen energiatekniikan insinöörin koulutuksensa, vesihuoltolaitoksen tuntemuksensa sekä vahvojen haastatteluarvioiden perusteella. Valinta on ehdollinen lääkärintodistuksen hyväksymiselle ja virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy aiemmin sovittujen periaatteiden mukaisesti.
Miksi Nunnanlahden vanha koulu myytiin ja mitä seuraavaksi tapahtuu alueella?
Nunnanlahden koulukiinteistö oli pitkään myynnissä ilman tarjouksia, mutta nyt järjestetyssä tarjouskilpailussa saatiin yksi tarjous, joka ylitti pohjahinnan: kiinteistö myytiin hintaan 50 500 euroa. Kauppakirjan hyväksymisestä vastaa kuntarakennuspalveluiden johtaja Timo Möttönen. Samalla kunnanhallitus velvoitti selvittämään uuden uimapaikan perustamista Nunnanlahden alueelle, koska vanhaa epävirallista uimarantaa ei ole ylläpidetty. Päätös mahdollistaa kiinteistön kehittämisen uudessa omistuksessa ja huomioi asukkaiden toiveet virkistysmahdollisuuksista.
Miten Juuan Kivikeskuksen tulevaisuus varmistettiin?
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria tarjosi kunnalle osuutensa Juuan Kivikeskuksesta nimellishintaan 1 euro. Kunta hyväksyi tarjouksen, minkä jälkeen kuntarakennuspalveluiden johtaja allekirjoittaa kauppakirjan. Kaupan myötä kunta saa täyden määräysvallan kiinteistöön, mikä selkeyttää hallintoa ja mahdollistaa keskuksen kehittämisen esimerkiksi yritystoiminnan tarpeisiin. Riverian käyttötarve tiloille oli päättynyt, eikä rakennus enää palvellut sen lakisääteisiä tehtäviä. Omistuksen keskittäminen kunnalle vähentää kiinteistön hallinnanjakoon liittyviä ongelmia ja antaa joustavuutta tuleviin ratkaisuihin.
Miksi Juuan Ampujat ry sai lainaa ja mihin rahat käytetään?
Juuan Ampujat ry haki kunnanhallitukselta 10 000 euron korotonta lainaa viiden vuoden laina-ajalla investoidakseen sisäampumarataan. Kokonaiskustannukset ovat noin 23 000 euroa, josta puolet katetaan Leader-rahoituksella ja yhdistys osallistuu itse noin 4 000 eurolla (omavastuu + talkootyö). Laina myönnettiin ehdolla, että Leader-rahoitus toteutuu ja laina käytetään vain ampumaratahankkeeseen. Yhdistyksen tulee myös toimittaa sääntöjensä mukainen päätös lainan ottamisesta. Päätöstä perusteltiin yhdistyksen aktiivisella toiminnalla sekä kunnan tilojen hyödyntämisellä yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Kuka valvoo henkilöstöasioita ja miten valinnat tehtiin?
Kunnanhallitus nimesi henkilöstöjaoston jäsenet koko toimikaudekseen: puheenjohtajaksi Ari Koivuselän (varajäsen Matti Peura), varapuheenjohtajaksi Sakari Timosen (varajäsen Reetta Nenonen) sekä jäseniksi Jari Miettisen ja Jonna Martikaisen. Henkilöstöjaosto vastaa kunnan henkilöstöpolitiikan valmistelusta, työhyvinvoinnin seurannasta ja tasa-arvoasioista. Valinnoilla pyritään vahvistamaan henkilöstöhallinnon kehittämistä sekä työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä.
Miten kunnanhallituksen ääni kuuluu lautakunnissa?
Kunnanhallitus nimesi Matti Peuran edustajakseen hyvinvointilautakuntaan ja Sakari Timosen ympäristölautakuntaan koko toimikaudeksi. Näin varmistetaan kunnanhallituksen näkökulman huomioiminen näissä keskeisissä lautakunnissa sekä tehostetaan tiedonkulkua ja päätöksenteon koordinointia.
Milloin päätökset tehdään syksyllä – kokousaikataulu lyötiin lukkoon
Kokousaikataulu syksylle 2023 päätettiin: kokoukset pidetään pääsääntöisesti maanantaisin klo 16 alkaen seuraavina päivinä: 4.9., 18.9., 9.10., 6.11., 13.11., 20.11. sekä 18.12. Tarvittaessa voidaan pitää ylimääräisiä kokouksia tai perua suunniteltuja kokouksia tilanteen mukaan. Esityslistat toimitetaan jäsenille viimeistään torstaina ennen kokousta.
Mitä kunnanjohtajan katsauksesta jäi käteen?
Kunnanjohtaja esitti ajankohtaiskatsauksen kunnan taloudesta, käynnissä olevista hankkeista sekä tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Erityistä painoa annettiin talouden tasapainottamiselle ja investointien tarpeelle palveluiden kehittämisessä. Kunnanhallitus merkitsi katsauksen tiedoksi ilman erillisiä toimenpiteitä, mutta keskustelu ohjaa jatkossa strategisia linjauksia.
Mitkä muut asiat nousivat esiin ilmoituksissa ja pöytäkirjoissa?
Kunnanhallitukselle esiteltiin useita ilmoitusasioita: Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tartuntatautilääkäreiden nimitykset, maakuntakaava-aloitteet energia- ja maisema-asioissa, Heinäveden osa-aluemaakuntakaava, Lieksan osallistuminen alueelliseen hankkeeseen, valtionavustus yksityistien parantamiseen sekä luonnonsuojelualueen perustaminen alueella olivat esillä tiedoksi annettavina asioina.
Lisäksi lautakuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden heinä-elokuun päätökset käsiteltiin ilman otto-oikeuden käyttöä – kunnanhallitus siis hyväksyi lautakuntien ja viranhaltijoiden ratkaisut sellaisenaan.
Miten kunnanvaltuuston päätökset pannaan toimeen?
Kunnanhallitus totesi kaikki kunnanvaltuuston elokuun kokouksen päätökset laillisiksi ja saattoi ne täytäntöön ilman muutoksia tai lisäehtoja ottaen huomioon mahdolliset muutoksenhaut. Tämä varmistaa päätösten nopean toteutuksen käytännössä.
