Yhteenveto
- Miten vesivoiman ja Pielisen tulvariskit hallitaan?
- Mihin rahat käytetään ja mistä säästetään: investointien siirrot ja talousarvion tarkistus
- Kunnan tulevaisuuden rahat: talousarvio 2025 ja suunnitelmat vuosille 2026–2027
- Onko Kolinportti tuomittu purkuun vai pelastettava kulttuurihelmi?
- Mitä lautakunnissa päätettiin: avustukset, rekrytoinnit ja satamahankkeet
- Kunnanjohtajan katsaus: nuoret, kehitys ja tulevaisuuden haasteet esillä
Miten vesivoiman ja Pielisen tulvariskit hallitaan?
Kunnanhallitus käsitteli Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, joka liittyy UPM Energy Oy:n valitukseen Kaltimon voimalaitoksen vesitalousluvan muutoksesta. KHO myönsi valitusluvan, mutta hylkäsi itse valituksen, jolloin Vaasan hallinto-oikeuden aiempi ratkaisu jäi voimaan. Taustalla oli Itä-Suomen aluehallintoviraston määräys vuodelta 2021, jolla tiukennettiin voimalaitoksen lupaehtoja erityisesti Pielisen alueen tulva- ja kuivuusvahinkojen ehkäisemiseksi. KHO linjasi, että vesilain perusteella lupamääräyksiä voidaan muuttaa myös ilman varsinaista säännöstelyä, mikä mahdollistaa jatkossa tehokkaamman puuttumisen vedenkorkeuksien aiheuttamiin haittoihin. UPM:n väitteet määräysten tarpeettomuudesta ja laittomuudesta hylättiin. Kunnanhallitus merkitsi päätöksen tiedoksi ja seuraa sen vaikutuksia paikalliseen vesitalouteen ja ympäristöhallintaan.
Mihin rahat käytetään ja mistä säästetään: investointien siirrot ja talousarvion tarkistus
Talousarviomuutosesityksessä kunnanhallitus päätti siirtää 30 000 euroa pumppaamon saneeraushankkeelta Poikolan koulun piha-alueen vaihe 2:n rahoitukseen. Alkuperäinen määräraha koulun pihaan (55 000 €) ylittyi noin 28 000 eurolla, kun osa kuluista siirtyi tälle vuodelle. Pumppaamon saneeraus ei toteudu suunnitellusti vuoden aikana, joten käyttämätön määräraha voidaan hyödyntää koulun pihan kustannusten kattamiseen ilman lisälainaa tai budjetin ylitystä. Kunnanhallitus esittää muutosta valtuustolle hyväksyttäväksi.
Kunnan tulevaisuuden rahat: talousarvio 2025 ja suunnitelmat vuosille 2026–2027
Vuoden 2025 talousarvio ja vuosien 2026–2027 taloussuunnitelma hyväksyttiin tiukkojen raamien pohjalta. Toimintakuluraami oli -3 %, mikä tarkoitti useiden satojen tuhansien eurojen säästöjä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Verotusta ei kiristetä – Juuan tuloveroprosentti pysyy maakunnan keskitasoa alempana, vaikka inflaatio syö kuntalaisten ostovoimaa. Valtionosuudet kasvavat n. 0,6 miljoonaa euroa, mutta TE-palveluiden uudistus tuo uusia rahoituspaineita kunnalle. Sote-kiinteistöjen yhtiöittämispakko vaikuttaa myös talouden rakenteisiin tulevina vuosina. Investointeja kohdistetaan erityisesti elinvoiman ja työllisyyden edistämiseen sekä lakisääteisiin palveluihin – esimerkiksi kouluruokailusta ei tingitä, vaikka muualta leikataan. Talousarvion ennustetaan olevan ylijäämäinen tai lähellä nollatulosta.
Onko Kolinportti tuomittu purkuun vai pelastettava kulttuurihelmi?
Ahmovaarassa sijaitsevan Kolinportti-liikerakennuksen purkamislupahakemus aiheutti kiivasta keskustelua. Rakennuksen omistaja perustelee purkua huonolla kunnolla ja liiketoiminnan tappiollisuudella; vastapuolella museoviranomaiset korostavat rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa maakunnallisena modernismin edustajana. Korjauskustannusarviot vaihtelevat rajusti (517 000 € – 3,7 miljoonaa €), mikä herättää epäilyksiä arvioiden luotettavuudesta. Kunnanhallitus päätti pyytää puolueettoman asiantuntija-arvion ennen lopullista ratkaisua ja evästi jatkovalmistelua huomioimaan kulttuuriarvot sekä kaavoituksen ehdot.
Mitä lautakunnissa päätettiin: avustukset, rekrytoinnit ja satamahankkeet
Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi lautakuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden päätökset viikolta 47 (21.–27.11.). Petrovaaran kylän hiihtoladun ylläpitoavustus evättiin niukkojen resurssien vuoksi; työkykykoordinaattoriksi nimettiin Elisa Ryhänen määräaikaiselle kaudelle ilman terveystodistusvaatimusta; Retulahden satamahankkeen toteuttamista varten maksetaan Juuankylän kalaveden osakaskunnalle yhteensä 9338,20 euroa kahdesta vesijätöstä (Venesatama ja Laivaranta). Kunnanhallitus ei käyttänyt otto-oikeuttaan näihin päätöksiin.
Kunnanjohtajan katsaus: nuoret, kehitys ja tulevaisuuden haasteet esillä
Kunnanjohtaja Henri Tanskanen esitteli ajankohtaiskatsauksen kunnan tilanteesta sekä tulevista painopisteistä. Esillä olivat erityisesti nuorille suunnatut palvelut ja infrastruktuurin parantaminen – tavoitteena houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä Juukaan. Katsaus hyväksyttiin tiedoksi ilman erillisiä taloudellisia päätöksiä, mutta se ohjaa jatkossa resurssien suuntaamista ja strategista valmistelua.
