Yhteenveto
- Ajankohtaiskatsaus työllisyysalueen toiminnasta
- Työvoimapalvelujen tilastoseuranta vuodelta 2025
- Osavuosikatsaus ajalta 1–3/2026
- Tiedoksi merkityt asiat
- Viranhaltijapäätökset
Ajankohtaiskatsaus työllisyysalueen toiminnasta
Esityksenä oli merkitä tiedoksi katsaus Pohjois-Karjalan työllisyysalueen ajankohtaisesta tilanteesta.
Päätöksenä katsaus merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Käsittelyssä korostuivat käytännön palvelupaineet: asiakasmäärä on pysynyt korkealla tasolla, ja Joensuun alueella työntekijäkohtainen asiakasmäärä on erityisen suuri. Alkavien työnhakujen määrä kasvaa, etenkin alle 30-vuotiaissa, ja asiakkuudesta poistuminen on ollut hidasta.
Lisäksi todettiin viiveitä lakisääteisissä vaiheissa: alkuhaastattelut eivät välttämättä toteudu määräajassa, ja täydentävissä työnhakukeskusteluissa on jonoa. Toimeentulotukilain muutoksen seurauksena KELA:n asiakasohjaus on lisääntynyt, ja tämä on kasvattanut erityisesti niiden asiakkaiden määrää, joiden palvelutarve ei välttämättä kohdistu työllisyysalueen palveluihin.
Katsauksessa kuvattiin myös seurantatiedon tuottamista: tietoa kerätään ATMT-järjestelmästä sekä itse rakennetuista seurantajärjestelmistä. Lakisääteisiä palveluja koskeva tieto haetaan KEHA-keskuksen tietovarannosta ja sitä jalostetaan tavoitteiden ja palvelujen toteuman seurantaan PowerBI-raportoinnilla. Maakunnallisten palvelujen (kuten TNO-hanke ja työkykykoordinaattoritoiminta) dataa hallitaan PowerBI-sovelluksilla, ja työllisyystilanteen kokonaiskuvassa hyödynnetään myös avointa dataa (esim. KELA ja Tilastokeskus).
Katsauksessa todettiin, että henkilöasiakkaan palveluihin voi tulla tarve lisätä resursointia, jos ruuhka ei purkaudu eikä lainsäädäntömuutoksista seuraa palvelutarpeen vähenemistä.
Työvoimapalvelujen tilastoseuranta vuodelta 2025
Esityksenä oli merkitä tiedoksi työvoimapalvelujen tilastoseuranta vuodelta 2025.
Päätöksenä tilastoseuranta merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Käsittely perustui koko vuoden 01–12/2025 kertymiin ja vertailuun valtakunnallisiin lukuihin. Tilastojen mukaan kaikkia työnhakijoita oli 17 782 (muutos -2,2 %), mutta työttömiä työnhakijoita 10 574 (muutos +7,4 %). Työttömien osuus työvoimasta oli 14,7 % (nousua +0,9 prosenttiyksikköä). Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta oli 18,9 % (+1,3 prosenttiyksikköä).
Tilastoissa näkyi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu: pitkäaikaistyöttömiä oli 4 339 (+24,2 %) ja työttömyysjaksojen kesto oli keskimäärin 70 viikkoa (+7 viikkoa). Rakennetyöttömyys oli 6 559 (+9,1 %). Laaja työttömyys oli 13 338 (-0,8 %).
Työnantaja- ja työpaikkaluvuissa näkyi laskua: uusia avoimia työpaikkoja oli 604 (-25,9 %) ja työnantajakontakteja yhteensä 5 620 (-54,4 %). Samalla työnvälitykseen liittyvät esittelyt kasvoivat 474:ään (+203,8 %).
Palvelujen toteumassa palvelusuunnitelmien ajantasaisuus oli keskimäärin 60,6 % (vaihteluväli 57,3–66,4 %). Yleinen aktivointiaste oli 20,7 % ja pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste 6,6 %. Kasvokkaisia työnhakijakontakteja kirjattiin 28 907, mikä oli 40,1 % kaikista työnhakijakontakteista.
Alkuhaastattelujen toteutumisessa todettiin viiveitä: alkuhaastattelun järjestämiseen kului keskimäärin 12 arkipäivää (mediaani 16,5), kun tavoiteaika oli 5 arkipäivää. Työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyajoissa peruslausuntojen mediaani oli 10 arkipäivää (koko maa 9), ja tavoite oli 7 päivää.
Kuntatalouden näkökulmasta esiin nostettiin kunnan osarahoittaman työttömyysturvan kustannusten kasvu: osarahoituksen piirissä oleville maksetut etuudet olivat noin 26,6 miljoonaa euroa (muutos +55,9 %). Katsauksessa todettiin myös rahoitusvastuun laajentuminen siten, että kuntien rahoitus koskee työmarkkinatuen lisäksi osin myös perus- ja ansiopäivärahaa sekä eräitä etuuksia työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Osavuosikatsaus ajalta 1–3/2026
Esityksenä oli merkitä tiedoksi Pohjois-Karjalan työllisyysalueen osavuosikatsaus 1–3/2026.
Päätöksenä osavuosikatsaus merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Käsittelyssä todettiin asiakasmäärän pysyneen maakunnassa tasaisena, mutta Joensuun seudulla työntekijäkohtaisen asiakasmäärän olevan korkea. KELA-ohjauksen lisääntyminen toimeentulotukilain muutoksen jälkeen nostettiin esiin yhtenä kuormitusta kasvattavana tekijänä.
Palvelujen toteutumisessa todettiin puutteita lakisääteisten määräaikojen saavuttamisessa erityisesti alkukartoituksissa ja täydentävissä työnhakukeskusteluissa. Samalla raportoitiin, että kasvokkainen palvelu on toteutunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaikissa kunnissa.
Toiminnan kehittämisestä todettiin, että ESR+-rahoitteinen maakunnallinen TOIMI-hanke käynnistyi maaliskuun alussa. Hankkeen tavoitteeksi kuvattiin pysyvän maakunnallisen välityömarkkinaympäristön kehittäminen, kuntien valmennusympäristöjen vahvistaminen sekä työnantajien tukeminen uudenlaisella työllistämisen tuella ja työllistämislisällä.
Rahoituksesta ja tukimuodoista raportoitiin, että palkkatukeen varatut määrärahat (2,4 milj. euroa) sidottiin loppuun jo tammikuussa. Maaliskuussa otettiin käyttöön uusi valtionavustusrahoitteinen tukimuoto, nuorten työllistymisseteli: siihen on varattu 1,02 miljoonaa euroa ja se voidaan myöntää alle 30-vuotiaille työttömille tietyin kriteerein.
Osavuosikatsauksessa esitettiin myös toteumatietoja: alle 30-vuotiaiden alkushaastatteluista 87 % toteutui kasvokkain (tavoite 90 %). Kaikista alkuhaastatteluista 78 % ja työnhakukeskusteluista 50 % toteutui kasvokkain (tavoitteet 75 % ja yli 50 %). TNO Pohjois-Karjala -hankkeen palveluissa asiakkaita oli 1.–3./2026 yhteensä 347 henkilöä. Asiakastyytyväisyydeksi raportoitiin 3,8 asteikolla 1–5 (tavoite vähintään 3,7).
Talousosiossa todettiin, että koko maakunnan talous on toteutunut ensimmäisellä neljänneksellä talousarvion mukaisesti ja kustannukset jaetaan kunnille valtionosuuskriteerien sekä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Raportoinnissa 1–3/2026 nettotulokseksi esitettiin 0 euroa (tulot ja menot täsmäävät raportissa).
Tiedoksi merkityt asiat
Esityksenä oli merkitä tiedoksi useita ajankohtaisia asioita.
Päätöksenä asiat merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Käsittelyssä todettiin, että Pohjois-Karjalan työllisyysalue osallistuu Kuntaliiton ja Laboren työvoimapalvelujen vaikuttavuutta koskevaan tutkimukseen. Lisäksi merkittiin tiedoksi työministeri Matias Marttisen Joensuun-vierailu 13.5.2026. Samassa yhteydessä työllisyysaluejohtaja informoi työllisyysalueen ja Riverian välisestä sopimuksesta, joka oli liitteenä tiedoksi merkittävässä aineistossa.
Viranhaltijapäätökset
Esityksenä oli merkitä tiedoksi viranhaltijapäätökset ja todeta, ettei niitä oteta kuntalain 92 §:n nojalla käsiteltäväksi.
Päätöksenä viranhaltijapäätökset merkittiin tiedoksi yksimielisesti, eikä asioita otettu lautakunnan käsiteltäväksi kuntalain 92 §:n nojalla.
Kokouksessa todettiin, että viranhaltijapäätökset olivat toimitettu tiedoksi oheismateriaalina. Tiedoksi merkityissä päätöksissä oli hallintoasioiden ratkaisuja ajalta 9.3.–14.4.2026 (päätöspäivät 09.03., 11.03., 12.03., 19.03., 25.03., 26.03., 08.04. ja 14.04.).
