Yhteenveto
- Ajankohtaiskatsaus työllisyysalueen toimintaan
- Toimintakertomus vuodelta 2025
- Järjestämisvastuusopimuksen päivittäminen työllisyysalueen kunnissa
- Työllistämislisän myöntämisen käynnistäminen
- Työllisyysaluejohtajan viranhaltijapäätökset
Ajankohtaiskatsaus työllisyysalueen toimintaan
Esityksenä oli merkitä tiedoksi katsaus Pohjois-Karjalan työllisyysalueen ajankohtaiseen tilanteeseen ja tekemiseen.
Päätöksenä katsaus merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Käsittelyssä korostuivat erityisesti kotoutumista edistävät palvelut: työllisyysalueella on noin 1200 työttömyyskortilla olevaa kotoutuja-asiakasta, joille laaditaan kotoutumissuunnitelmia ja järjestetään kotoutumista edistäviä työvoimapalveluja, kuten kielikoulutuksia. Tavoitteena on tiivistää kotoutumisen palvelutarjontaa ja kytkeä se aiempaa paremmin kuntien muihin kotoutumista tukeviin palveluihin. Kehittämisessä on hyödynnetty ELO- ja WINK-hankkeita.
Lisäksi todettiin työllisyysalueiden välisen valtakunnallisen yhteistyön jatkuneen tiiviinä (mukana myös Kuntaliitto) sekä lakisääteisten palvelujen kehittämisen nojaavan KEHA-keskuksen verkostoihin ja työ- ja elinkeinoministeriön työryhmiin (jäsenyys työnantaja- ja yritysjaostoissa). Esillä olivat myös lakimuutosten vaikutukset palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen.
Toimintakertomus vuodelta 2025
Esityksenä oli hyväksyä liitteenä oleva Pohjois-Karjalan työllisyysalueen toimintakertomus 2025 osaksi tilinpäätöskokonaisuutta.
Päätöksenä toimintakertomus 2025 hyväksyttiin yksimielisesti.
Talouden toteumasta tuotiin päätöksenteon pohjaksi keskeiset luvut: toimintatuottojen talousarvio oli 21 811 000 euroa ja toteuma 19 081 378 euroa (poikkeama -2 729 622 euroa). Toimintakulujen talousarvio oli 21 811 000 euroa ja toteuma 19 081 378 euroa (poikkeama +2 729 622 euroa), eli kulut alittuivat budjetista ja kokonaisuutena talousarvio alittui 2,7 miljoonalla eurolla (toteuma 88 %).
Alittumisen taustaksi kuvattiin, että toimistokulut toteutuivat noin 0,2 miljoonaa euroa arvioitua suurempina, mutta tätä selvästi suurempi vaikutus tuli aiheuttamisperusteisista kustannuksista (asiakaskohtaiset ostopalvelut ja etuudet), joiden toteuma jäi noin 2,9 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Keskeisinä selittäjinä esitettiin palkkatukirahoitusten ennakoitua suurempi purkautuminen sekä työmarkkinatilanteen vaikutus palvelujen käyttöön (esimerkiksi yhteishankintakoulutuksia käytettiin vähemmän). Lisäksi todettiin, että palkkatukeen varatut määrärahat loppuivat helmikuussa 2025 alkuvuosien sidonnaisuuksien ja muutosten vuoksi.
Kuntiin liittyvistä rahavirroista toimintakertomuksessa tuotiin esiin, että talouden toteuman perusteella lähes kaikille kunnille maksettiin yhteensä noin 2,7 miljoonan euron hyvitys. Lisäksi kunnille hyvitettiin noin 1,1 miljoonaa euroa valtion aikaisia palveluvelkoja.
Toiminnallisista tuloksista ja tavoitteista todettiin muun muassa, että tavoitteita asetettiin lähipalveluihin, monialaiseen asiakastyöhön, maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen, kohtaannon tehostamiseen, työllisyyden ekosysteemin kehittämiseen sekä yhteisiin palvelupisteisiin kuntien kanssa. Tuloksista nostettiin esiin, että koulutuksen suorittaneilla työttömyyden päättymisprosentti 3 kuukauden seurannassa oli 53,7 % (tavoite yli 50 %) ja starttirahapäätöksiä tehtiin 224.
Toimintakertomuksessa käsiteltiin myös kehittämiskokonaisuuksia: TOIMI-hankkeelle (Toimivat välityömarkkinat Pohjois-Karjalaan) haettiin ja myönnettiin ESR+-rahoitusta 8,7 miljoonaa euroa ajalle 1.3.2026–30.9.2029, ja maakunnan kuntien omavastuuosuudeksi kuvattiin 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Luotsi Pohjois-Karjala -palvelukokonaisuudesta todettiin, että lopullinen välitilinpäätös ja markkinointi on tehty niin, että maakunnallinen työllisyyden ekosysteemi ja palvelut ovat helpommin saavutettavissa työnhakijoille ja työnantajille.
Riskitekijöiksi kuvattiin haastava työmarkkinatilanne: työttömyys kasvoi ja avoimia työpaikkoja oli vähemmän suhteessa työnhakijoihin, jolloin osaamisen ja työpaikkojen kohtaanto korostui ja toimenpiteinä painotettiin monialaisen palvelutarjonnan ja ennakoinnin kehittämistä.
Järjestämisvastuusopimuksen päivittäminen työllisyysalueen kunnissa
Esityksenä oli hyväksyä liitteessä esitetyt muutokset Pohjois-Karjalan työllisyysalueen kuntien järjestämisvastuusopimukseen ja viedä muutokset edelleen mukana olevien kuntien hyväksyttäväksi.
Päätöksenä liitteen mukaiset muutokset hyväksyttiin yksimielisesti omalta osalta ja samalla päätettiin ehdottaa, että kaikkien mukana olevien kuntien toimielimet hyväksyvät liitteellä esitetyt muutokset sopimukseen.
Päätöksen perusteiksi käsiteltiin, että päivitystä tarvitaan, koska työllistämislisä ei ole lakisääteinen tukimuoto. Muutoksilla halutaan varmistaa, että työllisyysalue voi järjestää lakisääteisten työvoimapalvelujen lisäksi myös muita työllisyyttä tukevia palveluja, sekä samalla selkeyttää kuntien välistä rahoitusta ja vastuunjakoa.
Liitteessä kuvattujen muutosten todettiin kohdistuvan erityisesti sopimuksen kohtiin, joissa määritellään jaettavat kustannukset, talousarvion laadinta ja seuranta sekä henkilöstön sijoittumiseen liittyvät periaatteet. Kustannustenjaossa käsiteltiin yhteisten kustannusten ja asiakaskohtaisten kustannusten (kuten ostopalvelut, palkkatuet ja starttirahat) jakoperusteita sekä tavoitetta siirtyä vaiheittain kohti aiheuttamisperusteisempaa mallia arviolta kolmen vuoden siirtymäajalla työllisyysalueen käynnistymisestä. Seurannan osalta todettiin, että talouden toteumaa ja tuloksia raportoidaan kunnille kuukausittain Joensuun kaupungin raportointiohjeiden mukaisesti.
Työllistämislisän myöntämisen käynnistäminen
Esityksenä oli ottaa käyttöön työllistämislisä uutena tukimuotona ja hyväksyä myöntämisen keskeiset ehdot, kohdentaminen ja toteutustapa.
Päätöksenä työllistämislisän myöntäminen hyväksyttiin yksimielisesti.
Kokouksessa linjattiin, että työllistämislisän tarkoitus on edistää pidempään työttömänä olleiden, alle 30-vuotiaiden täsmätyökykyisten sekä maahanmuuttajien työllistymistä yrityksiin ja järjestöihin. Tuki kytketään valmennukseen: työllistämislisää saavan henkilön tulee olla valmennuspalvelussa valmentamisjakson ajan (6 kuukautta), ja työnantajan tulee mahdollistaa valmennuksen toteutuminen työajalla.
Vuodelle 2026 varattiin työllistämislisään 1,49 miljoonaa euroa. Tuki kiintiöidään kuntakohtaisesti työttömien määrän mukaan (liitteen mukaisesti). Jos jonkin kunnan kiintiö näyttää jäävän vajaaksi vuoden 2026 aikana, kiintiö voidaan vapauttaa koko työllisyysalueen käyttöön. Maksatuksesta vastaa kunta, ja kustannukset kerätään aiheuttamisperusteisesti.
Kohderyhmä määriteltiin 18–62-vuotiaisiin työttömiin työnhakija-asiakkaisiin, jotka täyttävät vähintään yhden kriteerin: yli 12 kuukautta työttömänä ollut, täsmätyökykyinen, alle 30-vuotias tai vieraskielinen maahanmuuttaja. Työllisyysalueen asiakasvastaava arvioi kohderyhmään kuulumisen. Työnantajaksi kelpaa yritys (Y-tunnus) tai järjestö.
Tuen ehdoksi päätettiin, että työsuhteen on kestettävä vähintään 6 kuukautta ja tukea maksetaan 6 kuukauden ajan. Työllistämislisää ei voi saada samanaikaisesti muiden työllistämisen tukien kanssa. Palkkauksen tulee olla alan työehtosopimuksen mukainen.
Työllistämislisän määrät päätettiin työajan mukaan: 1500 euroa kuukaudessa, kun työaika on yli 32 tuntia viikossa; 1200 euroa kuukaudessa, kun työaika on 25–31 tuntia viikossa; ja 930 euroa kuukaudessa, kun työaika on 18–24 tuntia viikossa.
Käynnistämisestä todettiin, että myöntäminen alkaa keväällä 2026, kun hakuprosessi ja maksatuksen käytännöt on saatu valmiiksi. Vuosi 2026 määriteltiin pilotointivuodeksi, ja vaikuttavuutta seurataan TOIMI-hankkeen kehittämistyön osana.
Työllisyysaluejohtajan viranhaltijapäätökset
Esityksenä oli merkitä tiedoksi työllisyysaluejohtajan tekemät viranhaltijapäätökset ajalta 23.1.2026–27.2.2026 ja todeta, ettei päätöksiä oteta kuntalain 92 §:n nojalla käsiteltäväksi.
Päätöksenä viranhaltijapäätökset merkittiin tiedoksi yksimielisesti eikä niitä otettu erikseen lautakunnan käsiteltäväksi. Päätökset olivat nähtävillä oheismateriaalina sähköisessä kokouksessa, ja käsittelyn perusteluna oli, että kyse oli viranhaltijan toimivaltaan kuuluvista päätöksistä, joita ei katsottu tarpeelliseksi nostaa erilliseen toimielinkäsittelyyn.
