Yhteenveto
- Musiikki- ja kulttuuritalohankkeen toteuttamisesityksen korjaus
- Lausunto Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 2040
- Lausunto oikeusministeriölle uudesta valmiuslaista
- Kaupungin edunajamisen ajankohtaiset asiat sekä liikenne- ja väylähankkeet
- Lukiokoulutuksen yksikköhinnat vuodelle 2026
- Valtuustoaloite päiväkotien pihojen luonnonmukaisuudesta
- Kaavoituskatsaus 2026
- Vanhusneuvoston esitykset tiedoksi ja jatkovalmistelun evästys
- Kaupungin edustajan nimeäminen Pohjois-Karjalan CP-yhdistyksen 60-vuotisjuhlaan
Musiikki- ja kulttuuritalohankkeen toteuttamisesityksen korjaus
Esityksenä oli korjata kaupunginvaltuustolle menevän musiikki- ja kulttuuritalohanketta koskevan päätösehdotuksen ensimmäistä kohtaa.
Päätöksenä hyväksyttiin korjaus yksimielisesti. Korjattu linjaus täsmentää, että kaupunki toteuttaa musiikki- ja kulttuuritalon vuokraamalla pitkäaikaisella sopimuksella tarvitsemansa tilat kilpailutuksen perusteella valittavalta ulkopuoliselta toimijalta. Ulkopuolinen toimija vastaa tilojen rakentamisesta, kalustamisesta, ylläpidosta ja operoinnista. Muilta osin korjausluetteloon ei todettu tarvetta.
Lausunto Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 2040
Esityksenä oli hyväksyä Joensuun kaupungin lausunto Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 -luonnoksesta sekä siihen kootut täydennykset. Asia oli aiemmin palautettu uudelleen valmisteltavaksi, ja nyt lausunto tuotiin päätettäväksi täydennettynä.
Päätöksenä lausunto hyväksyttiin yksimielisesti.
Lausunnossa korostettiin Joensuun roolia maakunnan keskuksena ja logistisena solmupisteenä sekä sitä, että saavutettavuus on heikentynyt geopoliittisten muutosten seurauksena. Keskeisiksi kehityskohteiksi nostettiin Karjalan radan (Imatra–Joensuu) perusparantaminen, välityskyvyn lisääminen ja nopeuden nostaminen, sekä valtateiden 9, 6 ja 23 kunnossapito, turvallisuus ja sujuvuus. Lisäksi lausunnossa käsiteltiin sisävesiliikenteen kehittämistä Vuoksen vesistöalueella sekä Joensuun seudun joukkoliikenteen merkitystä (JOJO-liikenteen matkustajamäärän todettiin ylittäneen vuonna 2025 kolme miljoonaa matkaa).
Joensuun lentoaseman osalta lausuntoon kirjattiin, että lentoliikenteen ostoliikenneratkaisut tulee tarvittaessa varmistaa valtion kustannuksella nykyisen sopimuskauden päättymisen (2/2028) jälkeen siten, ettei liikennöinti katkea, ja että lentoaseman tulee säilyä osana Finavian verkostoa.
Rahoituksesta lausunnossa tuotiin esiin geopoliittisen tilanteen avaamat EU- ja NATO-rahoitusmahdollisuudet (kaksoiskäyttö- ja huoltovarmuushankkeet) sekä tarve hakea rahoituksia aktiivisesti. Lisäksi todettiin valtion talousarvioon 2026 varattu 8,125 miljoonan euron määräraha keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen ja esitettiin, että tukea tulee vahvistaa. Yksityisteiden osalta lausunnossa painotettiin valtion rahoitustason nostamista sekä peruskorjauslainoituksen valtiontakausjärjestelmää. Sähköistyksessä korostettiin tarvetta jatkaa sähköistystä Joensuusta pohjoiseen (ensivaiheessa Uimaharjuun) ja länteen (Varkaus–Pieksämäki–Siilinjärvi) sekä kiirehtiä suunnittelua Väylävirastossa.
Lausunto oikeusministeriölle uudesta valmiuslaista
Esityksenä oli hyväksyä Joensuun kaupungin lausunto oikeusministeriölle työryhmän mietinnöstä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi. Lausunto liittyy valmiuslain kokonaisuudistukseen, jossa tarkastellaan kriisijohtamista, varautumista ja yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamista poikkeusoloissa.
Päätöksenä lausunto hyväksyttiin yksimielisesti liitteen mukaisena.
Lausunnon keskeiset sisällöt painottuivat käytännön toimeenpanoon ja vastuiden selkeyttämiseen. Kaupunki esitti, että varautumisvelvollisuuden toteutumista pitää voida seurata myös ulkopuolelta hankittujen palvelujen osalta ja että kunnille tulee turvata riittävä tiedonsaanti; esille nostettiin tarve säilyttää tiedonsaantioikeus myös normaalioloissa. Poikkeusolojen päätöksenteossa ja lisätoimivaltuuksien käyttöönotossa kaupunki korosti toimeenpantavuutta ja vastuukysymysten selkeyttä sekä viestinnän ja tiedonhallinnan merkitystä.
Rahoituksen osalta lausunnossa pidettiin tärkeänä, että poikkeusoloissa kuntien maksuvalmius turvataan eikä kustannus- ja rahoitusvastuita siirretä kunnille tavalla, joka vaarantaa kriittisten tehtävien hoidon. Energia-, vesi- ja jätehuollon sekä muun välttämättömän infrastruktuurin osalta lausunnossa esitettiin tarkennuksia ohjaus- ja valvontatehtäviin sekä asiakaskohtaisen tiedon käyttöön valvonnassa ja tietoturvan varmistamisessa. Asumisen ja majoituksen sekä säännöstelyn kohdalla kaupunki nosti esiin tarpeen arvioida päätöksentekotapaa ja päätöksentekijöiden riittävyyttä tilanteissa, joissa päätöksiä on tehtävä nopeasti ja paljon. Lisäksi esiin tuotiin väestön siirtämiseen ja toimeentulon turvaamiseen liittyvien vastuiden ja rahoitusperusteiden selkeyttämistarpeita.
Kaupungin edunajamisen ajankohtaiset asiat sekä liikenne- ja väylähankkeet
Esityksenä oli merkitä tiedoksi koottu tilannekuva kaupungin edunajamisen ajankohtaisista ydinviesteistä sekä keskeisistä liikenne-, väylä- ja energiajärjestelmään liittyvistä tavoitteista. Lisäksi esitettiin, että strategiajohtaja voi päivittää liitteen ydinviestejä kokouksessa annettujen saatteiden perusteella.
Päätöksenä asia hyväksyttiin yksimielisesti. Samalla strategiajohtaja valtuutettiin päivittämään liitteen ydinviestejä kokouksessa annettujen saatteiden mukaisesti.
Käsitellyissä ydinviesteissä korostuivat erityisesti Joensuun lentoaseman asema osana Finavian verkostoa ja se, että nykyinen ostoliikennesopimus on voimassa 2/2028 asti valtion kattaessa kustannukset. Esillä oli myös tavoite selvittää mahdollisuuksia kaupallisen lentoliikenteen palautumiseen sopimuskauden jälkeen ja varautua siihen, että jos markkinaehtoinen liikenne ei toteudu, ostoliikennepäätökset on tehtävä ajoissa niin, ettei yhteys katkea.
Energiainvestoinneissa nostettiin esiin tarve saada Pohjois-Karjalaan 400 kV:n kantaverkkotaso ja kiirehtiä Huutokoski–Kontiolahti 400 kV -linjan valmistelua sekä hankesuunnittelua tavoitteenaan valmistuminen vuoteen 2032 mennessä. Raideliikenteessä käsiteltiin Karjalan radan kapasiteettitarpeita ja perusparannuksia (mm. kohtaamispaikat, tasoristeysten ja tunnelien poistot, päällysrakenteen uusiminen) sekä kustannusarvioita Imatra–Joensuu -välille eri toimenpidekokonaisuuksissa. Lisäksi käytiin läpi valtion päätöksentekoaikatauluja tuleviin kehys- ja budjettiratkaisuihin liittyen.
Lukiokoulutuksen yksikköhinnat vuodelle 2026
Esillä oli opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamat lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset yksikköhinnat vuodelle 2026 rahoituslain mukaisesti sekä yksikköhintojen laskentaperusteet.
Ministeriön päätöksen mukaisesti keskimääräinen laskennallinen yksikköhinta vuodelle 2026 on 8 953,47 euroa opiskelijavuotta kohden ja laskennassa käytettävä tasauskerroin on 0,9490457. Yksikköhinnat vaikuttavat siihen, miten lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus määräytyy eri koulutuksen järjestäjille vuonna 2026 opiskelijavuosien ja rahoitusperusteiden mukaisesti. Päätöksen todettiin olevan sidoksissa vuoden 2026 talousarvion hyväksymiseen niiltä osin, että ratkaisu on tehty eduskuntakäsittelyn lopputulokseen kytkeytyvin ehdoin.
Valtuustoaloite päiväkotien pihojen luonnonmukaisuudesta
Esityksenä oli antaa kaupunginvaltuustolle vastaus aloitteeseen, jossa esitettiin päiväkotipihojen kehittämistä luonnonmukaisemmiksi.
Päätöksenä esitys hyväksyttiin yksimielisesti ja asia etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi vastauksen antamisena aloitteeseen.
Vastauksessa tuotiin esiin, että päiväkotipihojen suunnittelua ohjaa erillinen pihasuunnitteluohje, joka kokoaa yhteen lain, kaavan ja alan ohjeistusten vaatimukset ja käytännöt. Ohjeen mukaan uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa tavoitellaan luonnonmukaisuutta ja monimuotoista kasvillisuutta, mutta samalla huolehditaan turvallisuudesta, valvottavuudesta ja eri vuodenaikojen käytettävyydestä. Vastauksessa kuvattiin myös, että nykyisten päiväkotien pihaparannukset tehdään pääosin remonttien yhteydessä ja määrärahojen puitteissa, ja että kustannukset ratkaistaan hankekohtaisesti kustannusarvioiden ja taloussuunnittelun kautta.
Kaavoituskatsaus 2026
Esityksenä oli hyväksyä kaavoituskatsaus 2026 liitteineen. Katsaus kokoaa yhteen vireillä olevat ja lähiaikoina käynnistyvät kaava- ja maankäyttöhankkeet sekä niihin liittyviä linjauksia ja investointinäkymiä.
Päätöksenä kaavoituskatsaus 2026 hyväksyttiin.
Katsauksessa kuvattiin seudun yleiskaava 2040:n eteneminen rakennemallivaiheessa, jossa tarkastellaan useita skenaarioita (mm. täydennysrakentumisen ja joukkoliikennekäytävien painotukset) ja valmistellaan synteesiä jatkotyön pohjaksi. Lisäksi katsauksessa esiteltiin ekologisen kompensaation selvitystyön käynnistäminen yleiskaavan yhteydessä sekä yleiskaavojen ilmastovaikutusten arviointi Planect-työkalun avulla jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
Katsauksessa käytiin läpi myös rakentamislain voimaantulon vaikutuksia lupakäytäntöihin sekä alueidenkäyttölain uudistuksen valmistelua. Täydennysrakentamisohjelman päivityksen käynnistämistä vuodelle 2026 kuvattiin tavoitteena huomioida viheralueet, virkistys ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen aiempaa vahvemmin. Ydinkeskustan kehittämisessä esiteltiin Symmetrisen kaupungin vision päivitystä ja siihen liittyvän toimenpideohjelman käynnistämistä.
Maankäytön ja tonttitarjonnan osalta katsauksessa arvioitiin tonttivarannon olevan kokonaisuutena hyvä, mutta painottuvan alueittain ja olevan osin yksipuolinen erityisesti omakotitalotonttien tarjonnassa. Asemakaavoituksen merkittävimpiin hankkeisiin nostettiin elinkeinoelämää ja investointeja tukevia kohteita (mm. Kontiosuo, Papinkangas ja Törmä) sekä muita asumisen ja palveluiden kaavahankkeita.
Investoinneista katsauksessa tuotiin esiin yhdyskuntatekniikan investointiohjelman vuoden 2026 nettotaso 13,2 miljoonaa euroa, josta uudisrakentamiseen kohdistuu 2,325 miljoonaa euroa, peruskorjauksiin 9,765 miljoonaa euroa ja satama- sekä ulkoliikuntapaikkarakentamiseen 1,110 miljoonaa euroa. Yksittäisinä kohteina mainittiin muun muassa Kirkkotarhantien alue ja Utra (0,440 milj. €) sekä Papinkadun liikennejärjestelyt (1,100 milj. €).
Vanhusneuvoston esitykset tiedoksi ja jatkovalmistelun evästys
Esityksenä oli merkitä tiedoksi vanhusneuvoston esitykset ja käydä saatekeskustelu vastausten valmistelun suuntaamiseksi.
Päätöksenä esitykset merkittiin tiedoksi yksimielisesti ja asiasta käytiin evästyskeskustelu vastausten valmistelua varten. Tiedoksi merkityissä esityksissä nostettiin esiin vanhus- ja vammaisneuvoston edustajien osallistumisoikeus lautakuntien kokouksiin sekä YLEn julkisen tiedotusvastuun toteutuksen käsittely esityksen mukaisella tavalla.
Kaupungin edustajan nimeäminen Pohjois-Karjalan CP-yhdistyksen 60-vuotisjuhlaan
Esityksenä oli merkitä tiedoksi kutsu Pohjois-Karjalan CP-yhdistyksen 60-vuotisjuhlaan ja nimetä kaupungin edustaja tilaisuuteen, jossa kaupungin edustajan oli tarkoitus esittää 5–10 minuutin tervehdys.
Päätöksenä asia merkittiin tiedoksi ja edustajaksi nimettiin Helena Hulmi. Päätös tehtiin yksimielisesti.
