Yhteenveto
- Investointiavustus Rantakylän Liikuntahalli Oy:lle
- Musiikki- ja kulttuuritalohankkeen toteuttaminen ulkopuolisella toimijalla
- Kaavoituskatsaus 2026 hyväksyttiin
- Ellin Kodit Oy:n kohteiden vapauttaminen käyttö- ja luovutusrajoituksista
- Lausunto Ellin Kodit Oy:n purkulupahakemuksiin useissa vuokratalokohteissa
- Hissi- ja esteettömyysavustusten myöntämisperusteet vuodelle 2026
- Lausunto Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 2040 palautettiin valmisteluun
- Ero alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta
- Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä palvelussuhteen vuoksi (Piia Siponen)
- Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä palvelussuhteen vuoksi (Anssi Jumppanen)
- Vastaus valtuustoaloitteeseen ikäihmisten liittymien aurausvallien poistosta
Investointiavustus Rantakylän Liikuntahalli Oy:lle
Esityksenä oli myöntää Rantakylän Liikuntahalli Oy:lle 300 000 euron investointiavustus lämpöpumppulaitoksen rakentamiseen. Yhtiön omistavat Jippo-juniorit ry, Jippo ry ja FC Hertta ry. Lämpöpumppuratkaisulla hallin tekonurmen kesäaikaista käyttöä voidaan lisätä jäähdytyksen avulla, ja samalla yhtiön lämmityskustannusten arvioitiin pienenevän.
Päätöksen perusteena käsiteltiin, että investointi laajentaa hallin käyttöaikaa yhdellä tekonurmikentällä kesäkaudella. Yhtiö ilmoitti siirtävänsä toukokuun alusta lokakuun viimeiseen täyteen viikkoon kentän kaupungin vuorojakoon sovittujen poikkeusten mukaisesti, huolehtivansa vuorojen laskutuksesta ja kattavansa kesäajan lisäkustannukset.
Päätös: avustus 300 000 euroa hyväksyttiin yksimielisesti ja myönnettiin EU:n yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (651/2014) 55 artiklan mukaisena investointitukena urheiluinfrastruktuurille. Avustus maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä: ensimmäinen, kun päätös on lainvoimainen, ja toinen, kun lämpöpumppulaitos on toimitettu ja yhtiö toimittaa toimitus- ja käyttöönottodokumentit. Jos toteutuneet kustannukset jäävät alle 300 000 euron, avustusta pienennetään vastaavasti. Avustuksen ehtona huomioidaan myös asetuksen mukainen periaate, ettei tuki ylitä tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton erotusta (tarvittaessa takaisinperintämenettelyllä). Hanke voidaan aktivoida kaupungin taseeseen pitkävaikutteisena menoeränä, ja asiasta tehdään asetuksen mukainen jälki-ilmoitus komissiolle.
Musiikki- ja kulttuuritalohankkeen toteuttaminen ulkopuolisella toimijalla
Esityksenä oli viedä eteenpäin musiikki- ja kulttuuritalon toteutus mallilla, jossa ulkopuolinen toimija vastaa rakentamisesta, kalustamisesta, ylläpidosta ja operoinnista, ja kaupunki hankkii tilat käyttöönsä pitkäaikaisella vuokra- ja palvelusopimuksella. Kaupunginorkesterille tulisi ensisijainen käyttö konserttitoimintaan sekä yksinoikeus harjoitus- ja työtiloihin. Hankkeen neuvotteluvaiheessa loppuvaiheessa mukana oli enää yksi toimija, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO), ja tarjouspyyntövaihe oli tarkoitus käynnistää neuvottelujen tulosten pohjalta.
Käsittelyssä korostuivat päätöksen kannalta olennaiset rajaukset: sopimuskausi noin 25 vuotta, hankinnan enimmäisarvo koko sopimuskaudella 30 miljoonaa euroa (alv 0 %) ja vuositasolla enintään noin 1,2 miljoonaa euroa (alv 0 %), vuokran indeksisidonnaisuus elinkustannusindeksiin sekä se, että toteutus edellyttää asemakaavamuutoksen käynnistämistä, jos hanke päätetään toteuttaa. Neuvottelutuloksen mukaisena sijaintina oli PKO:n tontti hotellin Kimmelin ja Pielisjoen välissä. Tiloiksi kuvattiin noin 1000 hengen konserttisali oheistiloineen sekä 180–250 hengen pienempi sali.
Päätös: esitettiin hyväksyttäväksi, että hanke toteutetaan ulkopuoliselta toimijalta pitkäaikaisella vuokra- ja palvelusopimuksella, ja että neuvotteluvaiheen tulosten perusteella siirrytään mahdollisimman pian varsinaiseen tarjouspyyntövaiheeseen. Tavoitteeksi kirjattiin, että eteneminen tähtää ratkaisuun huhtikuun 2026 loppuun mennessä. Päätösaineiston todettiin olevan tässä menettelyvaiheessa keskeneräisen hankinnan vuoksi ei-julkista.
Kaavoituskatsaus 2026 hyväksyttiin
Esityksenä oli hyväksyä vuoden 2026 kaavoituskatsaus, joka kokoaa yhteen vireillä olevat ja lähiaikoina käynnistyvät merkittävät kaavahankkeet sekä niiden etenemisen. Katsaus perustuu alueidenkäyttölain 7 §:n velvoitteeseen.
Päätöksen kannalta keskeisin sisältö oli, että Joensuun seudun yleiskaava 2040 etenee rakennemallivaiheessa neljän skenaarion (perusura, voimakas täydennysrakentaminen, joukkoliikenteen laatukäytävät, laajat uudisrakennusalueet) pohjalta kohti rakennemallisynteesiä. Lisäksi katsauksessa käsiteltiin ekologisen kompensaation periaatteiden selvittämistä yleiskaavassa, ilmastovaikutusten arvioinnin vahvistamista (Planect-moduuli yleissuunnitteluun), uuden rakentamislain ja alueidenkäyttölain uudistuksen vaikutuksia toimintatapoihin, täydennysrakentamisohjelman päivitystarvetta sekä keskustan kehittämistä ohjaavan Symmetrisen kaupungin vision päivitettyjä tavoitteita.
Katsauksessa nostettiin esiin myös tonttivarantojen ja kysynnän muutokset (painopisteet erityisesti kerrostalorakentamisessa ruutukaava-alueilla ja tietyillä kaupunginosilla) sekä vuoden 2026 merkittävimpiä asemakaavoitushankkeita, kuten energia- ja teollisuusalueiden kehittäminen Kontiosuolla, Papinkankaan jatkosuunnittelu ja teollisuuskohteita. Mahdollisina käynnistyvinä kaavoina mainittiin myös suurhankkeita (kuten musiikki- ja kulttuuritalo ja uimahallihanke) niiden päätöksenteon etenemisen mukaan.
Päätös: kaavoituskatsaus 2026 hyväksyttiin.
Ellin Kodit Oy:n kohteiden vapauttaminen käyttö- ja luovutusrajoituksista
Esityksenä oli antaa kaupungin lausunto Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle (Varke) Joensuun Ellin Kodit Oy:n hakemuksiin, joilla haetaan eräiden kohteiden vapauttamista arava-/korkotukijärjestelmään liittyvistä käyttö- ja luovutusrajoituksista. Taustalla oli yhtiön syksyllä 2025 laadittu kiinteistöstrategia ja talouden tervehdyttämisohjelma sekä tarve järjestää peruskorjausten rahoitus ja niihin liittyvät vakuudet (kiinteistökiinnitykset), myös Varken mahdollisten korkotukilainojen osalta. Valmistelussa kerrottiin, että yhtiön johtoa oli kuultu ja Tuupovaaraan oli järjestetty asukasilta.
Päätös: hakemuksia puollettiin yksimielisesti. Puolto koski seuraavia kohteita: Karjamäentie 4, Karjamäentie 10, Karjamäentie 12, Noljakankaari 6, Noljakankaari 38, Tuulentie 5–7, Noljakankaari 20, Erkinpellontie 13, Hyttitie 2, Hyttitie 16, Väisälänkatu 5, Erkinpellontie 9, Kuuselantie 6, Myllytie 1, Alatie 23, Alatie 45, Koulutie 16, Riikolantie 5, Virastotie 6, Virastotie 21 ja Pietarintie 2.
Lausunto Ellin Kodit Oy:n purkulupahakemuksiin useissa vuokratalokohteissa
Esityksenä oli antaa Varkelle lausunto viiden vuokratalokohteen purkulupahakemuksiin. Taustalla oli yhtiön kiinteistökannan tilanne ja fuusio, jossa Joensuun Kodit Oy ja Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli yhdistyivät 1.9.2025 alkaen. Purkulupien perusteina tuotiin esiin kohteiden käyttöasteet ja korjaustarpeet; edellisen vuoden keskikäyttöasteet vaihtelivat 38,1 %:n ja 72,9 %:n välillä, ja taloudellisesti kestävänä tasona pidettiin noin 90 % tai enemmän. Lisäksi kohteissa korostuivat ominaisuudet kuten hissittömyys ja rakennusten ikä.
Päätös: purkulupahakemuksia puollettiin yksimielisesti seuraaville kohteille: Latolankatu 15a (Joensuu, 1984, 32 asuntoa, hissittömät), Latolankatu 23 I vaihe (Joensuu, 1985, kolme rakennusta, yhteensä 55 asuntoa), Olkkolantie 14 (Hammaslahti, 1983, neljä rakennusta joista yksi purettavaksi, 5 asuntoa), Pieles 2 (Heinävaara, 1986, jäljellä olevat rakennukset purettavaksi) ja Ruukintie 3 (Uimaharju, 1988, neljä rakennusta, 14 asuntoa). Purkujen tavoitteeksi kuvattiin loppuvuosi 2026, ja valmistelussa todettiin, että asukkaille turvataan mahdollisuus siirtyä asumaan yhtiön muihin kohteisiin purkujen toteutuessa.
Hissi- ja esteettömyysavustusten myöntämisperusteet vuodelle 2026
Esityksenä oli vahvistaa avustusten myöntämisperusteet asunto-osakeyhtiöille ja vuokrataloyhtiöille vuodelle 2026. Perusteiden valmistelussa huomioitiin valtion (Varke) avustusten muutokset: Varken avustustaso kuvattiin 35 %:ksi hyväksyttävistä kustannuksista, mutta sen todettiin rajautuvan siten, ettei se tue vanhojen hissien korjaamista. Kaupungin talousarviossa hissi- ja esteettömyysavustuksiin varattiin vuodelle 2026 yhteensä 135 000 euroa, josta 13 900 euroa oli sidottu aiemmin (vuonna 2025) myönnettyihin avustuksiin.
Päätös: myöntämisperusteet vahvistettiin yksimielisesti. Hakuaika päättyy 31.10.2026. Avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden, kaupungin hyväksymien kustannusten perusteella, kun hakija toimittaa tositteet ja rakennusvalvonnan valmiusastetodistuksen. Jos kohteeseen haetaan myös Varken avustusta, kaupungin avustus käsitellään vasta Varken päätöksen jälkeen. Avustuksen enimmäismääräksi päätettiin 10 % hyväksyttävistä kustannuksista: jälkiasennushississä (vähintään 3-kerroksiset vanhat rakennukset, joista hissi puuttuu) sekä esteettömyystoimissa. Esteettömyysavustuksen piiriin hyväksyttiin myös vanhoihin hisseihin liittyvät esteettömyysparannukset (esimerkiksi tasojen lisääminen) sekä kulun esteettömyyttä parantavat toimet (kuten ulko-ovien automatisointi, luiskat ja kaiteet, porrashissi ja oviaukkojen leventäminen). Avustukset myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä määrärahojen puitteissa, ja myöntämispäätökset tekee asuntoasiainhoitaja; etusija on asunto-osakeyhtiöillä.
Lausunto Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 2040 palautettiin valmisteluun
Esityksenä oli hyväksyä lausunto Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2040 luonnoksesta, josta maakuntaliitto pyysi näkemyksiä 28.2.2026 mennessä. Käsittelyssä kuvattiin toimintaympäristön muutosten heikentäneen maakunnan saavutettavuutta ja nostettiin esiin tavoitteita logistiikan ja henkilöliikenteen sujuvoittamiseksi. Luonnoksessa painottuivat muun muassa Karjalan radan Imatra–Joensuu -yhteyden parantaminen, valtateiden 6, 9 ja 23 kunto ja turvallisuus, sisävesikuljetusten kehittäminen, JOJO-joukkoliikenteen kasvu (vuonna 2025 matkustajamäärän todettiin ylittäneen 3 miljoonaa) sekä Joensuun lentoaseman jatkuvuuden turvaaminen nykyisen sopimuskauden päätyttyä helmikuussa 2028. Lisäksi esiin nostettiin EU- ja NATO-taustaisia sekä huoltovarmuuteen ja kaksoiskäyttöön liittyviä rahoitusmahdollisuuksia.
Päätös: asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi, eikä lausuntoa vielä hyväksytty lähetettäväksi. Palautuksen taustaksi kirjattiin tarve täsmentää lausuntoa ennen määräaikaa, erityisesti rahoitukseen, aikataulutukseen ja operatiivisiin ratkaisuihin liittyviltä osin.
Ero alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta
Esityksenä oli myöntää Teemu Arposelle ero alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisten syiden perusteella ja käynnistää uuden jäsenen valinta hänen tilalleen. Taustalla todettiin kuntalain mukainen oikeus erota pätevästä syystä sekä se, että jätelautakunta toimii vastuukuntamallilla ja sen paikkajako sopijakuntien kesken säilyy ennallaan (jäsenmäärä 9, joista Joensuulla 5).
Päätös: esitys hyväksyttiin yksimielisesti; Arposelle myönnetään ero ja hänen tilalleen valitaan uusi jäsen siten, että lautakunnan kokoonpano jatkuu sovitulla paikkajaolla.
Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä palvelussuhteen vuoksi (Piia Siponen)
Esityksenä oli myöntää Piia Siposelle ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä, koska hänen palvelussuhteensa Joensuun kaupunkiin vaikuttaa vaalikelpoisuuteen tarkastuslautakuntaan. Käsittelyssä viitattiin kuntalain vaalikelpoisuussäännöksiin sekä kaupungin hallintosäännön mukaiseen tarkastuslautakunnan kokoonpanoon (7 jäsentä, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ollessa valtuutettuja).
Päätös: esitys hyväksyttiin yksimielisesti; Siposen ero myönnetään ja hänen tilalleen valitaan uusi jäsen, jotta lautakunnan kokoonpano säilyy päätetyn suuruisena.
Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä palvelussuhteen vuoksi (Anssi Jumppanen)
Esityksenä oli myöntää Anssi Jumppaselle ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä hänen palvelussuhteensa Joensuun kaupunkiin vuoksi ja valita hänen tilalleen uusi jäsen. Käsittelyssä todettiin kuntalain 70 §:n mukainen eron mahdollisuus pätevästä syystä ja kuntalain 75 §:n vaalikelpoisuusvaatimukset tarkastuslautakuntaan.
Päätös: esitys hyväksyttiin yksimielisesti; Jumppaselle myönnetään ero ja hänen tilalleen valitaan uusi jäsen siten, että tarkastuslautakunnan 7 jäsenen kokoonpano säilyy.
Vastaus valtuustoaloitteeseen ikäihmisten liittymien aurausvallien poistosta
Esityksenä oli antaa vastaus valtuutettu Arto Pippurin ja 28 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa esitettiin, että katujen aurauksesta syntyvät aurausvallit poistettaisiin omakoti- ja paritalojen ajoneuvoliittymien kohdalta niillä kiinteistöillä, joissa asukas on täyttänyt 75 vuotta.
Käsittelyssä päätöksen perustaksi tuotiin esiin vastuunjako: kiinteistön omistaja vastaa tonttinsa ja liittymiensä kunnossapidosta, kun taas kaupungin kunnossapitovastuu kohdistuu katualueeseen. Lisäksi todettiin vaikutukset resursseihin ja kustannuksiin: liittymäkohtaisten vallien poistaminen laajassa mittakaavassa edellyttäisi lisäkalustoa ja työaikaa ja nostaisi kunnossapidon kustannuksia merkittävästi. Taustaksi kuvattiin myös kohderyhmän laajuus ja sijainti: Joensuussa arvioitiin olevan noin 2200 omakotitaloa, joissa vähintään yksi asukas on yli 75-vuotias, ja näistä noin 1500 sijaitsee asemakaava-alueella ja noin 700 haja-asutusalueilla, joilla katujen kunnossapito ei ole kaupungin vastuulla samalla tavalla (esimerkiksi valtatiet ja yksityistiet). Lisäksi esiin nostettiin aiempi talvikauden 2022–2023 Taitamo-kokeilu, jossa kotihoidon palvelusetelillä ja työllistämisen keinoilla järjestettiin apua rajatulle joukolle kohteita.
Päätös: esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Vastauksena todettiin, ettei kaupunki ota vastuulleen omakoti- ja paritalokiinteistöjen tonttiliittymien aurausvallien poistamista 75 vuotta täyttäneiltä. Aloite esitettiin todettavaksi loppuun käsitellyksi.
