Yhteenveto
- Kouluverkko ja investointipäätökset alueen koulujen uudistamisesta
- Ulkopuolisten tilojen vuokrien korotus vuosille 2025–2026
- Talous- ja toiminnan seurantaraportti tammi–lokakuulta 2025
- Viranhaltijapäätökset lautakunnan tiedoksi
Kouluverkko ja investointipäätökset alueen koulujen uudistamisesta
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti edetä Karhunmäen, Reijolan, Niittylahden ja Suhmuran koulujen uudistamisessa. Päätöksen taustalla oli koulujen vaihteleva rakennuskunto ja sisäilmaongelmat: Karhunmäen koulurakennus (2015) vaatii peruskorjausta, Reijolan (1956) ja Niittylahden (2001) kouluissa on merkittäviä kunnostustarpeita sekä sisäilmahaasteita. Uusien koulujen investointikustannukset arvioitiin 10,5–11 miljoonan euron haarukkaan riippuen siitä, rakennetaanko yksi vai kaksi koulua sekä koulun koosta (1–3 sarjaa). Kustannuksiin sisältyvät rakennus- ja tonttihankinnat sekä pitkän aikavälin vuokrakulut.
Oppilasmäärien ennusteet osoittavat laskua: nykyisestä noin 819 oppilaasta ennakoidaan siirtymistä 646–693 oppilaaseen vuoteen 2032 mennessä. Aluekohtaisesti Karhunmäessä oppilasmäärä vähenee 416:sta 338:aan, Reijolassa kasvaa hieman 122:sta 139:ään ja Niittylahdessa laskee 222:sta 151:een. Ennuste perustuu syntyvyyteen ja alueen rakentamisen odotuksiin.
Päätöksessä painotettiin erityisesti pienimpien oppilaiden koulumatkojen pituuden minimointia. Vaihtoehdoissa, joissa uusi koulu sijoittuisi Reijolaan tai Niittylahteen, matkat voivat kasvaa merkittävästi. Esille nousi kompromissiratkaisu sijoittaa uusi koulu alueiden puoliväliin, jolloin matkat tasoittuisivat ja vältettäisiin alueiden vastakkainasettelua.
Kouluverkkoratkaisuissa päävaihtoehtoina nähtiin yhden tai kahden uuden koulun rakentaminen: yksi koulu joko Reijolaan tai Niittylahteen (toinen lakkautettaisiin), tai kaksisarjainen malli, joka mahdollistaa joustavamman opetuksen ja laajemmat oppilashuollon palvelut mutta kasvattaa koulumatkoja. Yksisarjainen malli puolestaan lyhentää matkoja mutta supistaa pedagogista joustavuutta.
Lopullinen investointipäätös kattaa yhden tai kahden uuden koulun rakentamisen noin 10–11 miljoonan euron kustannuksella sekä arvioidut käyttökustannukset (vuositasolla noin 250 000–637 000 euroa). Päätöksen perusteluina olivat väestökehityksen huomioiminen, oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen sekä toimivien palveluiden ylläpito eri alueilla.
Ulkopuolisten tilojen vuokrien korotus vuosille 2025–2026
Lautakunta päätti päivittää ulkopuolisten tilojen vuokrahinnat vuosiksi 2025 ja 2026. Vuokrat nousevat keskimäärin noin 3 % vuodesta 2025 eteenpäin, mikä seuraa kaupungin kustannustason muutosta (3,5 %) ja inflaatiota. Uudet hinnat koskevat muun muassa luokkia, musiikki- ja kielistudioita, kokoushuoneita sekä liikuntasaleja.
Esimerkiksi luokan tuntihinta nousee vuonna 2025 15,54 eurosta 19,50 euroon ja vuonna 2026 edelleen 16,02 euroon. Kokoushuoneen päivävuokra on vuonna 2025 yhteensä 79,37 euroa ja vuonna 2026 se nousee 81,75 euroon.
Vuokrahinnoittelussa otetaan huomioon kaupungin kustannusindeksi. Nuorisopalveluiden tiloja koskevat samat periaatteet, mutta nuorisojärjestöt saavat käyttää tiloja maksutta tai alennetuin hinnoin tietyillä ehdoilla. Muille käyttäjäryhmille vuokrat nousevat keskimäärin kolme prosenttia.
Päätettiin myös jatkaa kaupungin tilojen yhteiskäytön pilotointia järjestöjen kanssa vuoden 2026 aikana. Yhdistykset voivat varata tiloja maksutta arki-iltaisin tai aukioloaikoina yleishyödylliseen toimintaan joensuulaisille. Tavoitteena on parantaa tilojen käyttöastetta ja tukea paikallisten järjestöjen toimintaa.
Päätös astuu voimaan vuoden vaihteessa ja kattaa koko vuoden maksut sekä käyttösäännöt.
Talous- ja toiminnan seurantaraportti tammi–lokakuulta 2025
Lautakunnan talouden toteuma osoittaa koko toimialalla noin 81,8 % talousarvion toteutumisesta tammi-lokakuun aikana. Toimintatulot olivat yhteensä noin 6,89 miljoonaa euroa (77,82 % budjetoidusta), toimintamenot noin 126,57 miljoonaa euroa (81,62 % budjetoidusta) ja toimintakate -119,67 miljoonaa euroa (81,85 % budjetoidusta).
Palvelualueittain tarkasteltuna hallintopalvelujen talousennuste toteutuu suunnitellusti (noin 80 %). Koulutus- ja nuorisopalveluissa ennakoidaan ylitystä noin 0,25 miljoonaa euroa johtuen oppimisen tuen uudistuksesta sekä sijaisten määrän kasvusta perusopetuksessa ja oppimisen tuessa. Vammaisopetuksen oppilasmäärän kasvu on lisännyt koulunkäynninohjaajien tarvetta.
Varhaiskasvatuspalveluissa odotetaan noin 0,4 miljoonan euron alitusta talousarvioon nähden. Säästöjä syntyy erityisesti yhteisistä palveluista (0,5 M€), päiväkodeista (0,05 M€) ja kotihoidontuesta (0,1 M€). Ylityksiä tulee perhepäivähoidossa sekä yksityisessä varhaiskasvatuksessa yhteensä noin 0,25 miljoonaa euroa.
Raportti huomioi riskitekijöinä oppimisen tuen uudistuksen kustannusten kasvun sekä mahdolliset muutokset oppilasmäärissä. Päätöksellä lautakunta merkitsi raportin tiedoksi; kokonaisuutena taloustilanne on hallinnassa mutta vaatii seurantaa etenkin oppimisen tuen lisäkustannusten osalta.
Viranhaltijapäätökset lautakunnan tiedoksi
Kasvatus- ja koulutuslautakunta merkitsi tiedoksi koulutus- ja nuorisojohtajan sekä varhaiskasvatusjohtajan tekemät viranhaltijapäätökset ajalta ennen kokousta. Päätöksiä ei otettu erilliseen käsittelyyn lautakunnassa. Käytäntö perustuu kuntalain määräyksiin viranhaltijoiden itsenäisestä päätösvallasta hallinnollisissa asioissa.
