Yhteenveto
- Leader-toiminnan, maaseutupalvelujen ja kylätoiminnan kokonaisuus Joensuun seudulla
- Ikäihmisten yhteisöllisen toiminnan yhteissuunnittelumalli ja Yhteisötalo Sataman vaihtoehdot
- Hyvinvointisuunnitelman 2025–2028 vuoden 2025 raportti
- Talouden ja toiminnan seuranta 1.1.–28.2.2026 sekä investointien ja avustusten tilanne
Leader-toiminnan, maaseutupalvelujen ja kylätoiminnan kokonaisuus Joensuun seudulla
Esittelyssä koottiin yhteen kolmen toimijan roolit ja rahoituspohja maaseutualueiden kehittämisessä ja viranomaispalveluissa: Joensuun seudun Leader, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut (maaseutuhallinnon yhteistoiminta) sekä Pohjois-Karjalan Kylät ry. Kokonaisuus avasi, miten EU:n maaseuturahaston hankerahoitus, kuntien rahoitusosuudet ja maakunnallinen kyläverkostotyö limittyvät toisiinsa.
Joensuun seudun Leaderin osalta todettiin, että rahoitus kohdistuu yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä maaseudulla toimiviin yrityksiin EU:n maaseuturahastosta, ja että Leader neuvoo hakijoita ja tukee hankkeiden toteutusta. Toiminta-alueeseen kuuluvat Heinäveden ja Joensuun maaseutualueet sekä Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Joensuun kaupungin sitoumus Leader-toiminnan rahoitukseen ohjelmakaudella 2023–2027 tuotiin esiin: 69 770 euroa vuodessa.
Pohjois-Karjalan maaseutupalveluista todettiin, että kyse on maaseutuhallinnon viranomaispalvelujen yhteistoiminta-alueesta, jossa isäntäkuntana toimii Liperin kunta. Tehtäviin kuuluu maatalouden tukihallinto sekä muut viranomaistehtävät ja maaseudun kehittämistoiminta. Joensuun kaupungin rahoitusosuudeksi vuoden 2026 talousarviossa ilmoitettiin 138 342 euroa.
Pohjois-Karjalan Kylät ry:n osalta kuvattiin yhdistyksen rooli kylä- ja asukastoiminnan tukena: jäseninä ovat kyläyhdistykset ja muut kylätoiminnasta kiinnostuneet tahot, myös kunnat ja yksityishenkilöt, ja tavoitteena on kylä- ja asukastoiminnan sekä toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen.
Päätös: asia merkittiin tiedoksi. Päätös ei sisältänyt uusia määrärahoja tai rahoituspäätöksiä, vaan esittely kirjattiin tiedoksi lautakunnan käyttöön.
Ikäihmisten yhteisöllisen toiminnan yhteissuunnittelumalli ja Yhteisötalo Sataman vaihtoehdot
Käsittelyssä esiteltiin Joensuun kaupungin toimeksiannosta syksyllä 2025 toteutetun yhteissuunnitteluprosessin tuloksena laadittu malli. Prosessin tavoitteena oli kehittää ikäihmisten yhteisöllisen toiminnan järjestämisen mallia sekä kartoittaa Yhteisötalo Sataman uuteen toimintaympäristöön liittyviä vaihtoehtoja. Toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, ja malli jaettiin kokouksessa oheismateriaalina.
Esittelyssä korostui, että malli on käytännönläheinen ohjeistus osallistavan kehittämisen toteuttamiseen kaupungin palveluissa: miten yhteiskehittäminen viedään läpi, miten osallistujien näkemyksiä kootaan ja miten prosessi jäsennetään palvelujen kehittämisen tueksi. Käsittely ei sisältänyt esitystä uudesta rahoituksesta, investoinneista tai toiminnallisesta toimeenpanopäätöksestä tässä kohdassa.
Päätös: asia merkittiin tiedoksi.
Hyvinvointisuunnitelman 2025–2028 vuoden 2025 raportti
Vuoden 2025 raportti käsiteltiin osana kaupungin hyvinvointisuunnitelman vuosittaista seurantaa. Taustalla on kaupunginvaltuuston aiemmin hyväksymä hyvinvointikertomus ja -suunnitelma vuosille 2025–2028, joka pohjaa maakunnallisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteisiin ja sisältää kaupungin omat toimenpidekokonaisuudet.
Raportoinnin rakenteesta todettiin, että toimenpiteitä seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Vuoden 2025 raportti kattaa suunnitelmaan kirjatut 23 toimenpidekokonaisuutta ja niiden alle tehdyt konkreettiset toimet vuoden 2025 aikana. Lisäksi käsittelyssä tuotiin esiin seurantamalli: konkreettiset vuosittaiset toimet suunnitellaan yhteistyöfoorumeilla ja kytketään talousarviovalmisteluun, ja vaikuttavuutta sekä tavoitteiden toteutumista arvioidaan valtuustokauden lopussa laajemmassa hyvinvointikertomuksessa, jota varten kerätään hyvinvointitietoa myös kuntalaisilta.
Päätös: raportti merkittiin tiedoksi.
Talouden ja toiminnan seuranta 1.1.–28.2.2026 sekä investointien ja avustusten tilanne
Alkuvuoden seurannassa käytiin läpi tammi–helmikuun 2026 talouden toteumaa, toiminnan keskeisiä nostoja sekä osavuosikatsauksen raportointitapaa ja aikataulua. Käsittelyssä painotettiin, että euromääräiset ennusteet tehdään osavuosikatsaukseen ja että talouden toteumaa raportoidaan tarvittaessa myös kuukausilta, jos sitovuustason ylittyminen uhkaa tai toteuma muuttuu olennaisesti.
Seurannan yhteydessä tuotiin esiin vuoden 2026 investointikokonaisuuksia ja keskeneräisten hankintojen siirtymiä. Raportissa mainittiin investointikohteina muun muassa Heinävaaran päiväkodin sekä Penttilän päiväkodin laajennuksen kalustaminen ja varustaminen, kirjastojen kalustamiseen liittyviä hankintoja (Outokumpu ja Viinijärvi), pääkirjaston lajittelevan palautusautomaatin hankinta, taidemuseon näyttely- ja toimintavarusteita sekä uuden kirjastoauton hankinta. Liikuntapalveluissa esiin nostettiin koneiden ja laitteiden uusiminen sekä Gymnaestrada 2026 -tapahtumaan liittyvät hankinnat. Lisäksi todettiin, että vuoden 2025 kesken jääneitä hankintoja on huomioitu vuoden 2026 ennusteessa; kulttuuripalveluissa esimerkkeinä mainittiin kaupungintalo-museoon ja taidemuseon näyttelyyn liittyviä toteutuksia, orkesterin tuolihankinta sekä Hammaslähden kirjaston kalustamisen osittainen jatkaminen.
Toiminnan osalta seurannassa kuvattiin osallisuutta ja yhteisötyötä: Tuupovaaran Ullakon olohuonetoiminnan yhteisöllinen projekti (muistoesalkun kokoaminen), helmikuun asukasilta Enon koululla, Kiihtelysvaarassa järjestetty järjestötapaaminen sekä pitäjäpalvelupistemallin toinen toimintavuosi.
Avustuksista ja kumppanuuksista raportoitiin myönnettyjä kokonaisuuksia vuodelle 2026: päätoimisten nuorisotyöntekijöiden palkkausavustuksia myönnettiin yhteensä 56 250 euroa (12 hakijalle). Lisäksi pientapahtuma- ja projektiavustuksia sekä kulttuuriavustuksia käsiteltiin helmikuussa; asukasosallisuuden yleisavustuksia myönnettiin 68 yhdistykselle ja pienavustuksia 9 yhdistykselle (yhteensä 160 590 euroa). Kumppanuussopimusten osalta raportoitiin uusinnat Joensuun Perheentalon ja Rantakylän Lähiötalon kanssa vuodelle 2026.
Henkilöstöä koskevassa seurannassa esitettiin henkilötyövuosien kehitys (2/2026): vakinaiset 1 342,8 ja määräaikaiset 436,2, yhteensä 1 779,0. Vertailuna vuodelle 2025 esitettiin yhteensä 1 733,6 (vakinaiset 1 306,7 ja määräaikaiset 426,9).
Päätös: talouden ja toiminnan seuranta merkittiin tiedoksi. Päätös ei sisältänyt talousarviomuutoksia, vaan kyse oli tilanteen ja raportointiperiaatteiden käsittelystä tammi–helmikuun toteuman pohjalta.
