Yhteenveto
- Pohjois-Karjalan työllisyysalueen toiminnan ajankohtaiskatsaus
- KEHA-keskuksen asiantuntija-arviointi ja valtakunnallisten tavoitteiden toteuma
- Lausunto sosiaalihuoltolain muutoksesta työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palveluissa
- Viranhaltijapäätökset
Pohjois-Karjalan työllisyysalueen toiminnan ajankohtaiskatsaus
Esityksenä oli merkitä tiedoksi ajankohtaiskatsaus työllisyysalueen toiminnasta.
Päätöksenä ajankohtaiskatsaus merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Katsauksessa käsiteltiin erityisesti 1.9.2026 voimaan tulevaa lakia työvoimapalvelujen järjestämisestä ja siihen liittyviä uusia pakollisia tehtäviä. Konkreettisena uutena velvoitteena nostettiin esiin asiakkaan työnhakuprofiilin laatiminen Työmarkkinatorille, mikä lisää työvoimaviranomaisen tekemistä ja työkuormaa. Lisäksi todettiin, että palkkatukilainsäädäntöön odotetaan muutoksia ja että KEHA-keskuksen joidenkin työvaiheiden lakkaaminen ja tehtävien siirtyminen työvoimaviranomaisille on valmistelussa.
Katsauksessa tuotiin esiin rahoitusnäkymä: uusien ja laajenevien velvoitteiden rahoitusta ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole katettu kokonaisuudessaan, mikä luo epävarmuutta tehtävien toteuttamiseen ilman lisäresursseja. Hallituksen kehysriihen työllisyyspäätösten todettiin voivan sisältää linjauksia mm. pitkäaikaistyöttömien osaamissetelin sekä järjestöjen työllisyyspoliittisen avustamisen osalta.
Yhteistyöasioista katsauksessa kuvattiin Riverian kanssa käytyjä keskusteluja puitesopimuksen jatkon hyödyntämisestä: sitovia ratkaisuja ei vielä tehty, vaan vaihtoehtoja kartoitetaan. Lisäksi todettiin Kuntaliiton elokuussa järjestettävä tilaisuus, jossa käsitellään työllisyysalueen ja kuntayhtymien yhteistyötä sekä kustannustenjaon käytäntöjä.
Talouteen liittyen katsauksessa nostettiin esiin vuoden 2027 valtionosuuskehyksen tarkentuminen alkukesästä ja odotus siitä, että valtionosuus pienenee verrattuna vuoteen 2026. Samalla todettiin järjestämisvastuusopimukseen kirjattu tavoite siirtyä aiheuttamisperusteiseen kustannustenjakoon kolmen vuoden sisällä sopimuksen alkamisesta: mallin mahdollisuuksia on selvitetty, mutta käytäntöä ei vielä vahvistettu.
Katsauksessa raportoitiin myös työministeri Matias Marttisen 13.5. Joensuussa tekemästä virallisesta vierailusta, jossa esillä olivat Luotsi Pohjois-Karjalan toimintamalli sekä työvoimapalvelujen lainsäädäntöön liittyvät muutostarpeet. Ministerin todettiin tutustuneen Luotsin Carelicumin toimitiloihin sekä keskustelleen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa.
KEHA-keskuksen asiantuntija-arviointi ja valtakunnallisten tavoitteiden toteuma
Esityksenä oli merkitä tiedoksi KEHA-keskuksen laatima asiantuntija-arviointi sekä valtakunnallisten tavoitteiden toteuma suhteessa Pohjois-Karjalan työllisyysalueen tilanteeseen.
Päätöksenä asiantuntija-arviointi ja tavoitteiden toteuma merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Arvioinnin taustaksi todettiin, että työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden 2025 alusta (laki 380/2023) ja että KEHA-keskus tuottaa ohjaukseen ja päätöksenteon tueksi alueellista asiantuntija-arviointia. Arvioinnissa käsiteltiin sekä lakisääteisiä palveluja että alueellisia, ei-lakisääteisiä palveluja ja kehittämistarpeita.
Arvioinnissa Pohjois-Karjalan työllisyysalueen toiminnan kuvattiin olevan pääosin maan keskiarvojen tasolla tai hieman sen yläpuolella, vaikka työttömyystilanne on poikkeuksellisen vaikea. Vahvuuksina tuotiin esiin kuntayhteistyö sekä lakisääteisten ja ei-lakisääteisten palvelujen yhteensovittaminen. Kehittämistarpeiksi ja käytännön haasteiksi kirjattiin erityisesti tiedonkulkuun liittyvät kysymykset, tiukka tietosuoja ja byrokratia, jotka voivat hidastaa prosesseja. Palveluprosessista todettiin, että työnhakukeskustelujen osuus on hieman maan keskiarvoa alhaisempi, vaikka kokonaisuutena prosessin kuvattiin olevan suurelta osin keskiarvoa parempi alueen työttömyystilanteesta huolimatta.
Arvioinnissa raportoitiin keskeisiä tilannekuvalukuja. Vuodelle 2025 työttömyysetuuksien kustannukset ilmoitettiin yhteensä 128 400 100 euroa ja etuuden saajia keskimäärin 20 500 kuukaudessa. Kelan peruspäivärahaa raportoitiin 7 826 400 euroa ja työttömyyskassojen ansiosidonnaisia etuuksia 62 334 300 euroa. Kuntien osarahoittamien työttömyysetuuksien kustannuksiksi ilmoitettiin 26 648 400 euroa, josta suurin yksittäinen maksuluokka oli yli 700 päivää etuutta saaneet: 16 198 600 euroa kunnille.
Työmarkkinatilanteesta todettiin mm. työllisyysaste 66,5 % (2024: 67,1 %; koko maa 71,2 %) ja työttömyysaste 17,0 % (2024: 15,6 %; koko maa 13,3 %). Työnhakijoita raportoitiin 2025 kuukausitasolla 17 800 ja laajan työttömyyden piirissä olevia työnhakijoita 13 300. Avoimia työpaikkoja KEHA-keskuksen Työmarkkinatorin kautta ilmoitettiin 600 (kaikkiaan avoimia työpaikkoja 1 100) ja avoimien paikkojen määrän todettiin vähentyneen noin 200 edellisvuodesta (-26 %). Työnantajapalveluissa ehdokashakutoimeksiantoja raportoitiin 470 (edellinen vuosi 150; muutos +203,9 %) ja työnantajille tehtyjä yhteydenottoja 5 600.
Lausunto sosiaalihuoltolain muutoksesta työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palveluissa
Esityksenä oli hyväksyä lausunto hallituksen esityksestä sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamiseksi (VN/35729/2023) ja valtuuttaa työllisyysalue jättämään lausunto lausuntopalvelu.fi-portaaliin määräaikaan 29.5.2026 mennessä.
Päätöksenä lautakunta muutti lausuntoa yksimielisesti siten, että kysymykseen “Onko ehdotus uudesta työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelusta selkeä ja toteutettavissa oleva?” vastataan “ei”. Muilta osin päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta valtuutti työllisyysalueen jättämään liitteen mukaisen lausunnon lausuntopalvelu.fi-portaaliin määräaikaan 29.5.2026 mennessä.
Muutoksen taustaksi kokouksessa käsiteltiin useita käytännön toteutukseen liittyviä epäselvyyksiä. Keskeisenä seikkana nostettiin, että uuden palvelun sisältö ja suhde nykyisiin palveluihin (kuten sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta) jäävät esityksessä epäselviksi. Lisäksi todettiin, ettei sääntely anna riittäviä käytännön ohjeita kohdentamisesta palvelutarpeen perusteella eikä palvelun kytkemisestä olemassa oleviin kokonaisuuksiin. Esillä oli myös huoli siitä, että toteutus jää vahvasti hyvinvointialuekohtaiseksi ja altistuu alueellisille säästötoimille, mikä lisää epävarmuutta palvelun käytännön toteutettavuudesta.
Toisena merkittävänä kokonaisuutena käsiteltiin tiedonkulkua ja yhteistyötä työvoimaviranomaisen ja hyvinvointialueen välillä. Esityksessä ongelmaksi todettiin se, että palveluntarpeen arviointi olisi jatkossa vain hyvinvointialueen sosiaalityön tehtävä ja työvoimaviranomaisen rooli jäisi epäselvemmäksi. Lisäksi tuotiin esiin, ettei lakiesityksessä ole määritelty tiedonsiirtoa siten, että työvoimaviranomainen saisi automaattisesti tiedon palveluihin ohjatuista asiakkaista, vaan tieto jäisi asiakkaan oman ilmoituksen varaan. Tämä nähtiin käytännön ongelmana palvelujen yhteensovittamisessa sekä työnhakijan oikeuksien ja velvollisuuksien seurannassa.
Lausunnon valmistelussa esiin nostettiin myös osallistumisen vapaaehtoisuus ja siihen liittyvät käytännön seuraukset: kokouksessa käsiteltiin, että vapaaehtoisuus voi vähentää osallistumista ja samalla asiakkaan mahdollisuudet saada matkakustannuksia kompensoivaa tukea voivat heiketä, mikä voi muodostaa esteitä osallistumiselle. Lisäksi todettiin, että ilman selkeää tiedonkulkua voi syntyä epäselvyyttä siitä, miten palveluun osallistuminen ja mahdolliset työttömyysturvaan liittyvät seuraamukset kytkeytyvät työnhaun velvoitteisiin, etenkin jos asioita kirjataan monialaiseen työllistymissuunnitelmaan ilman asiakkaan suostumusta.
Viranhaltijapäätökset
Esityksenä oli merkitä tiedoksi työllisyysaluejohtajalle tehdyt viranhaltijapäätökset 04.05.2026 § 64 ja 06.05.2026 § 65 sekä todeta, ettei niitä oteta kuntalain 92 §:n nojalla toimielimen käsiteltäväksi. Päätökset olivat oheismateriaalina.
Päätöksenä viranhaltijapäätökset merkittiin tiedoksi yksimielisesti, eikä niitä otettu lautakunnan käsittelyyn kuntalain 92 §:n perusteella.
