Yhteenveto
- Työelämän ja kotoutumisen palveluiden käyttösuunnitelma hyväksyttiin – enemmän vastuuta kunnalle, vähemmän rahaa valtiolta
- Toimivalta palkka-asioissa tarkennettiin – johtajat päättävät lisistä ohjeiden mukaan
- Henkilöstöhallinnon ajankohtaiset asiat – tilannekatsaus ilman toimenpiteitä
- Henkilöstöpalveluiden käyttösuunnitelma hyväksyttiin – panostus työhyvinvointiin ja anonyymiin rekrytointiin
- Työtyytyväisyyskyselyn tulokset: pientä nousua tyytyväisyydessä – vaikuttamismahdollisuudet kaipaavat parannusta
Työelämän ja kotoutumisen palveluiden käyttösuunnitelma hyväksyttiin – enemmän vastuuta kunnalle, vähemmän rahaa valtiolta
Henkilöstö- ja työllisyysjaosto hyväksyi vuoden 2025 käyttösuunnitelman työelämän ja kotoutumisen palveluille. Suunnitelma jakaa talousarvion määrärahat ja asettaa konkreettiset tavoitteet: toimintatulot arvioidaan 1,284 miljoonaan euroon, mutta menot nousevat 28,532 miljoonaan euroon, jolloin toimintakate on -27,248 miljoonaa euroa.
Palveluvalikoima laajenee muun muassa duuniagentteihin, työkykykoordinaatioon ja työllistämisen kuntalisään. Uusi lainsäädäntö siirtää kunnalle entistä suuremman vastuun kotoutumisesta – tämä tarkoittaa lisää matalan kynnyksen ohjausta sekä kotoutumissuunnitelmien laatimista. Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirto tuo kunnalle myös lisää menoja (työttömyysturvan maksuvastuu kasvaa noin 3,1 miljoonaa euroa), mutta valtionosuus jää aiempaa pienemmäksi (11,1 miljoonaa euroa).
Tavoitteena on vaikuttavat palvelut: esimerkiksi duuniagenttien asiakkaista pyritään saamaan yli 70 % työhön tai koulutukseen. Päätöksellä sitouduttiin noudattamaan hyväksyttyjä määrärahoja ja raportoimaan toteutumisesta kaupunginhallitukselle.
Toimivalta palkka-asioissa tarkennettiin – johtajat päättävät lisistä ohjeiden mukaan
Kokouksessa tehtiin tekniset päivitykset palkka-asioiden toimivaltuuksiin nimikemuutosten vuoksi. Päätettiin, että henkilökohtaiset lisät, rekrytointilisät ja muut vastaavat edut myönnetään jatkossa henkilöstöpalveluiden antamien ohjeiden pohjalta. Henkilöstöpalvelut seuraavat lisien käyttöä koko kaupungin tasolla.
Päätösvalta jaettiin selvästi: konsernipalveluissa päättävät kaupunginjohtaja ja johtoryhmä, hyvinvoinnin toimialalla sivistys- ja hyvinvointijohtaja sekä muut alan johtajat, kaupunkiympäristössä taas kaupunkiympäristöjohtaja ja Joensuun Veden johtaja. Työkokemus- ja ammattialalisissä päätösvalta on määritelty erikseen kullekin toimialalle. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti; henkilöstöjohtaja poistui esteellisenä ennen päätöstä.
Henkilöstöhallinnon ajankohtaiset asiat – tilannekatsaus ilman toimenpiteitä
Henkilöstöjohtaja esitteli katsauksen henkilöstöhallinnon valmistelussa olevista asioista. Yksityiskohtia ei tässä vaiheessa julkistettu. Jaosto merkitsi katsauksen tiedoksi – päätös ei aiheuttanut välittömiä toimenpiteitä tai taloudellisia vaikutuksia, mutta antaa pohjaa tuleville linjauksille.
Henkilöstöpalveluiden käyttösuunnitelma hyväksyttiin – panostus työhyvinvointiin ja anonyymiin rekrytointiin
Jaosto hyväksyi vuoden 2025 käyttösuunnitelman henkilöstöpalveluille alkuperäisten talousarviomäärärahojen mukaisesti: toimintatulot 631 828 €, menot -2 081 828 € ja toimintakate -1 450 000 €. Käyttötalousosan toimintakate on sitova – eli suunnitelmassa pysytään.
Tavoitteiksi asetettiin mm. työmatkaliikkumisen tukeminen, anonyymien rekrytointien toteutus sekä työhyvinvoinnin parantaminen. Konkreettisena tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja sekä parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä työterveyshuoltoon. Päätös merkitsee selkeää sitoutumista henkilöstön kehittämiseen vuonna 2025.
Työtyytyväisyyskyselyn tulokset: pientä nousua tyytyväisyydessä – vaikuttamismahdollisuudet kaipaavat parannusta
Käsiteltiin vuoden 2024 työtyytyväisyyskyselyn tulokset: vastaajia oli nyt enemmän kuin aiemmin (1553), ja kokonaiskeskiarvo nousi hieman (3,25). Eniten nousua oli tyytyväisyydessä työterveyshuoltoon (3,4), johtamistapaan (3,2) sekä työnantajan suositteluun (3,32). Korkein arvosana annettiin omasta työkunnosta huolehtimiselle (3,6), mutta heikoimmaksi jäi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä (2,8).
Kyselyn tulokset merkittiin tiedoksi ilman toimenpiteitä tässä vaiheessa. Tulokset tarjoavat pohjan jatkotoimille henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi.
