Yhteenveto
- Pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalvelujen talous pysyy tavoitteessa
- Asiantuntija-arvio nostaa esiin pelastustoimen henkilöstö-, kalusto- ja toimintavalmiuspuutteita
- Hyvinvointialueen valmiussuunnitelma esitetään aluehallituksen hyväksyttäväksi
Pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalvelujen talous pysyy tavoitteessa
Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta merkitsi tiedoksi pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalvelujen toimialueen osavuosikatsauksen tammi–syyskuulta 2026. Toimintatuottoja kertyi 3,51 miljoonaa euroa ja toimintakuluja 26,24 miljoonaa euroa. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 30,7 miljoonan euron tavoitteen mukaisesti.
Toimintatuottojen ennustetaan alittuvan 0,1 miljoonalla eurolla, pääosin EHP-tukien ja avustusten 0,13 miljoonan euron alituksen vuoksi. Toimintakulujen ennustetaan alittuvan 0,1 miljoonalla eurolla henkilöstökulusäästöjen takia. Määrärahasiirroista tai uudesta rahoituksesta ei päätetty.
Pelastustoimella oli katselukaudella 2 163 hälytystehtävää, 13,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ensihoidolla oli 24 296 tehtävää, mikä oli 4,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pelastustoimen palvelutaso toteutui pääosin palvelutasopäätösten mukaisesti, mutta yksittäisissä riskiruuduissa oli poikkeamia. Ensihoidossa poikkeamia ilmeni erityisesti C-kiireellisyysluokan tehtävissä.
Valvontatehtävät etenivät suunnitellusti, mutta ikäihmisten turvallisuuskatselmuksia oli tehty 232, kun tavoitteena oli 310. Varautumistyössä sodan ajan uhkien ja niiden vaikutusten arviointi valmistui yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Lisäksi väestön varoittamisen suunnitelma on laadittu, ja poikkeusolojen johtamisohjeen valmistelua jatketaan.
Asiantuntija-arvio nostaa esiin pelastustoimen henkilöstö-, kalusto- ja toimintavalmiuspuutteita
Lautakunta merkitsi tiedoksi Lupa- ja valvontaviraston asiantuntija-arvion Pohjois-Karjalan pelastustoimen palveluista vuodelta 2025. Arvion mukaan palvelut toteutuivat pääosin, mutta valvonnassa, toimintavalmiudessa, henkilöstöresursseissa, kalustossa, erityisvalmiuksissa ja suunnitelmien yhtenäisyydessä on merkittäviä kehittämistarpeita.
Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaistarkastuksista toteutui 235 eli 85 prosenttia suunnitelluista 275 tarkastuksesta. Henkilöstövajeet ja pitkät poissaolot ovat kasvattaneet valvontavelkaa. Toimintavalmiudessa ensimmäisen yksikön mediaaniaika piteni 9 minuuttiin 53 sekuntiin, kun vuosien 2022–2024 mediaani oli 9 minuuttia 6 sekuntia. Pitkäaikaisia tai lähes pitkäaikaisia puutteita todettiin muun muassa Joensuun Rantakylässä ja Reijolassa, Liperin Ylämyllyllä, Kontiolahden Lehmossa sekä Lieksan Pankakoskella.
Vähintään pelastusryhmän kokoinen muodostelma hälytettiin A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäville 88 prosentissa tapauksista, vaikka tavoitteena on 100 prosenttia. Alueen 31 palokunnasta 22 ei pysty muodostamaan keskimäärin neljän henkilön pelastusryhmää A- ja B-kiireellisille tehtäville. Arvion mukaan alue tarvitsee vähintään useita kymmeniä uusia sopimuspalokuntalaisia sekä lisää päätoimista henkilöstöä.
Kaluston investointitaso ei arvion mukaan vastaa tarvetta. Raskasta kalustoa tulisi hankkia vuosittain 2–3 ajoneuvoa, mutta nykyrahoitus riittää 1–2 ajoneuvoon. Pelastustoimen investointikokonaisuus vuosille 2027–2030 on 21,335 miljoonaa euroa, josta vuoden 2027 osuus on 6,375 miljoonaa euroa. Uuron pelastusaseman ja harjoitusalueen hankkeen tarkentunut kustannus on kustannusvaikuttavuusanalyysin mukaan 6,6 miljoonaa euroa. Hanke on tarkoitettu korjaamaan toimintavalmiuden puutteita sekä korvaamaan Kontiolahden ja Lehmon nykyisiä asemia ja parantamaan harjoitteluolosuhteita.
Hyvinvointialueen valmiussuunnitelma esitetään aluehallituksen hyväksyttäväksi
Lautakunta päätti esittää aluehallitukselle Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yleisen, julkisen valmiussuunnitelman hyväksymistä. Lautakunta esittää myös, että aluehallitus valtuuttaa valmistelusta vastaavat viranhaltijat tekemään suunnitelmaan tarvittavat tekniset korjaukset ja viimeistelemään sen esitysmuodon.
Suunnitelma on hyvinvointialueen valmiussuunnittelun strateginen osa. Siinä määritellään varautumisen lainsäädännöllinen perusta, toimintaympäristö, riskiarvioinnin ja riskienhallinnan periaatteet, varautumisen rakenteet sekä johtamis- ja vastuunjakomalli häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Operatiivinen osa on erillinen ja salassa pidettävä.
Vuonna 2023 laadittua suunnitelmaa on päivitetty vastaamaan nykyistä turvallisuustilannetta ja voimassa olevaa normiohjausta. Suunnitelman mukaan toimialueet laativat omat valmiussuunnitelmansa yleisen suunnitelman ohjaamina. Varautumisessa painottuvat palvelujen jatkuvuus, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeet, henkilöstön saatavuus, huoltovarmuus, tietojärjestelmien ja viestinnän toimivuus sekä yhteistyö kuntien, viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa.
