Yhteenveto
- Osavuosikatsaus kertoo ylijäämäennusteesta ja palvelujen saatavuuden haasteista
- Vuoden 2027 talousarvion valmistelulle hyväksyttiin ylijäämätavoite
- Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät koko henkilöstöä koskevina
- Omistajaohjauksen periaatteet hyväksyttiin ja toimivaltaa delegoitiin
Osavuosikatsaus kertoo ylijäämäennusteesta ja palvelujen saatavuuden haasteista
Aluehallitus hyväksyi vuoden 2026 toisen osavuosikatsauksen ja päätti toimittaa sen aluevaltuustolle tiedoksi. Tammi–kesäkuun toteuman perusteella hyvinvointialueen vuoden 2026 tuloksen ennustetaan olevan noin 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ennuste on 0,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi, mutta 13,9 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota heikompi.
Sosiaalipalvelujen ennuste on 23,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja 4,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi. Ylityspainetta aiheuttavat muun muassa asiakaspalvelujen ostot, työvoimanvuokraus, psykologipalvelujen ostot, henkilöstömenot ja omaishoidon tuki. Kustannuksia pyritään hillitsemään lisäämällä kevyempiä asumispalveluja, vahvistamalla omaa palvelutuotantoa ja ohjaamalla ostopalveluja strategisesti.
Hyvinvointialueen rahoitusta heikentää vuonna 2026 noin 55 miljoonan euron siirtymätasaus. Uutta pitkäaikaista lainaa voidaan nostaa enintään 90,4 miljoonaa euroa ja lainoja lyhennetään 18,4 miljoonalla eurolla, jolloin nettolainanotto on enintään 72 miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä oli 248,4 miljoonaa euroa.
Vuoden 2026 investointien muutettu talousarvio on 139,6 miljoonaa euroa, josta kesäkuun loppuun mennessä oli toteutunut 59,3 miljoonaa euroa. Toteumaan sisältyy 44,5 miljoonan euron kiinteistökauppa Joensuun kaupungin kanssa. Lisäksi Joensuun, Kiteen, Lieksan, Kontiolahden ja Nurmeksen kanssa tehtiin kesällä kiinteistökauppoja yhteensä 18,2 miljoonalla eurolla. E-siiven rakennushanke on pääosin otettu käyttöön, Tikkamäen sotekeskuksen toteutussuunnittelu on käynnissä ja kohteen arvioidaan valmistuvan vuoden 2029 alussa.
Erikoissairaanhoidon kiireettömien hoitojonojen purkamiseen on kohdennettu vuoden 2026 talousarviossa 6,2 miljoonaa euroa. Kesäkuussa yli kuusi kuukautta jonottaneita oli vähimmillään 481. Valvova viranomainen alensi hoitojonoihin liittyvän uhkasakon kahdesta miljoonasta eurosta 550 000 euroon, mutta hyvinvointialueen arvion mukaan jonoja ei todennäköisesti saada kokonaan lakisääteiselle tasolle määräaikaan mennessä. Kirjallinen selvitys on annettava 15.10.2026 mennessä.
Palvelujen oikea-aikaisuus toteutui lakisääteisessä ajassa 92,2-prosenttisesti, kun tavoitteena on 100 prosenttia. Ikääntyneiden asumispalvelujen saatavuus oli 54,1 prosenttia. Joensuuhun rakennetaan kaksi ikääntyneiden asumisyksikköä, joissa on yhteensä 120 paikkaa ja joiden on määrä valmistua kesällä 2027.
Tuottavuusohjelmassa valmistellaan vähintään 15 miljoonan euron säästöjä vuoden 2027 talousarvioon. Toiminnan ja talouden uudistusohjelmalla tavoitellaan yhteensä 75 miljoonan euron pysyviä kustannussäästöjä vuoden 2029 loppuun mennessä.
Vuoden 2027 talousarvion valmistelulle hyväksyttiin ylijäämätavoite
Aluehallitus hyväksyi vuoden 2027 talousarvion valmisteluperiaatteet. Talousarvio valmistellaan 9,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, ja talousarvion sekä taloussuunnitelmavuosien tulee olla kokonaisuutena ylijäämäisiä. Talouden on oltava tasapainossa vuoden 2029 loppuun mennessä.
Valmistelu liittyy kattamattomaan alijäämään ja hyvinvointialueen hakemukseen saada lisäaikaa alijäämän kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueen vuoden 2027 ennakollinen valtionrahoitus on 892,8 miljoonaa euroa, mikä on 11,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2026. Rahoituslaskelmaan odotetaan vielä tarkennuksia syys–lokakuussa 2026.
Konserni- ja osakkuusyhtiöiden talousarviomuutosten vaikutukset hyvinvointialueelle rajataan lähtökohtaisesti enintään hyvinvointialueen toimintakulujen kasvun suuruisiksi. Vuoden 2027 toimintakulujen kasvuksi arvioidaan tällä hetkellä noin 0,9 prosenttia.
Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät koko henkilöstöä koskevina
Aluehallitus päätti käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka liittyvät vuoden 2026 taloustilanteeseen, vuoden 2027 talousarvioon sekä vuosien 2028–2030 taloussuunnitelmaan. Neuvottelut käydään tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
Aluehallitus valtuutti hyvinvointialuejohtajan ja henkilöstöjohtajan antamaan henkilöstön edustajille kirjallisen neuvotteluesityksen. Hyvinvointialuejohtaja valtuutettiin myös nimeämään työnantajan neuvottelijat sekä päättämään mahdollisesta rekrytointi- tai osittaisesta rekrytointikiellosta.
Taustalla on 57,5 miljoonan euron kattamaton alijäämä vuoden 2025 tilinpäätöksen jälkeen sekä tarve sopeuttaa toimintamenoja. Hyvinvointialueen alijäämän kattamissuunnitelmassa tavoitellaan vähintään 15 miljoonan euron säästöjä vuonna 2027, 25 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 35 miljoonaa euroa vuonna 2029. Säästöjen kumulatiivinen vaikutus on 75 miljoonaa euroa.
Henkilöstökustannuksiin kohdistuvan sopeutuksen alustava määrä on noin 15,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 260 henkilötyövuoden pysyvää vähentämistä. Neuvotteluissa käsitellään muun muassa työn ja toiminnan organisointia, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämistä, tehtävien uudelleenjärjestelyjä, resurssisuunnittelua ja luonnollisen poistuman hyödyntämistä. Viimesijaisina keinoina voidaan käsitellä osa-aikaistamisia, lomautuksia ja irtisanomisia. Neuvottelut voivat koskea myös työjärjestelyjä, työskentelypaikkoja, toimitiloja ja palvelussuhteiden olennaisia ehtoja.
Omistajaohjauksen periaatteet hyväksyttiin ja toimivaltaa delegoitiin
Aluehallitus hyväksyi tytär- ja osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen keskeiset periaatteet. Konserniyhtiöt on pidettävä hyvinvointialueen määräysvallassa, eli hyvinvointialueen omistuksen tulee olla vähintään 51 prosenttia. Omistusjärjestelyissä on huomioitava koko konsernin etu ja yhtiöiden toiminnan turvaaminen.
Aluehallitus siirsi hyvinvointialuejohtajalle toimivallan päättää omistuksellisista ratkaisuista yhtiöissä, joissa hyvinvointialueella ei ole hallituspaikkaa. Merkittävät lopulliset omistusjärjestelyt tuodaan kuitenkin aluehallituksen päätettäväksi.
Päätös liittyy hankintalain muutoksiin, jotka koskevat sidosyksikköhankintojen edellytyksiä. Sidosyksikköasemaan liittyvä pääsääntöinen 10 prosentin omistusvaatimus tulee voimaan 1.7.2027. Terveydenhuollon lakisääteisiä palveluja ja niiden tietojärjestelmiä tuottaville sidosyksiköille siirtymäaika jatkuu 1.7.2029 asti. Hyvinvointialue arvioi omistusosuuksiensa muutoksia muun muassa osakekaupoilla, jotta vaadittu omistusosuus täyttyy.
