Yhteenveto
- Kunnan talouden suunta selviää osavuosikatsauksessa – mistä rahat, mihin kulut?
- Arviointikertomuksen selvitys – miten kunta vastaa väestöhaasteisiin ja säästöpaineisiin?
- Luottamustehtävissä muutoksia – ketkä astuvat Koskelon tilalle?
- Valtuuston koko pienenee – tehokkaampaa päätöksentekoa luvassa?
- Valtuustoaloitteita ei jätetty – pysähtynyttä vai tyytyväistä päätöksentekoa?
Kunnan talouden suunta selviää osavuosikatsauksessa – mistä rahat, mihin kulut?
Rääkkylän kunnanvaltuusto hyväksyi 30.9.2024 osavuosikatsauksen, joka osoittaa kunnan talouden olevan tiukassa ohjauksessa. Toimintatuotot olivat kesäkuun loppuun mennessä 1,914 miljoonaa euroa (63,9 % budjetista), mutta merkittävä osa tästä johtui metsätilojen myynnistä (905 000 €). Toimintakulut olivat 3,246 miljoonaa euroa (48,8 %), mutta erityisesti palvelujen ostot (53,2 %) ja aineiden sekä tarvikkeiden kulut (55,7 %) ylittivät budjetoidun tason, johtuen muun muassa alueiden rakentamisesta sekä lämmitys- ja kemikaalikustannuksista.
Verotulojen kertymä jäi 45 prosenttiin (1,586 M€) ja valtionosuudet puoleen budjetoidusta (382 000 €). Kunnan lainakanta oli kesäkuun lopussa 3,585 miljoonaa euroa eli 1 901 €/asukas. Kunnanhallitus korosti lautakuntien ja operatiivisen johdon vastuuta vuoden 2025 talousarvion tasapainottamisessa ja riskien hallinnassa. Valtuusto hyväksyi katsauksen yksimielisesti ja vaati jatkossa entistä tarkempaa kustannusseurantaa sekä varautumista talouden riskeihin.
Arviointikertomuksen selvitys – miten kunta vastaa väestöhaasteisiin ja säästöpaineisiin?
Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen selvityksen vuoden 2023 arviointikertomukseen. Suurimmaksi uhkaksi nähtiin väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kunta aikoo vastata tähän markkinointitoimin, hankkeilla ja esimerkiksi koeasumisen mahdollistamisella. Yhdistysavustuksia on leikattu talouden tasapainottamiseksi, mutta samalla pyritään turvaamaan välttämätön yhdistystoiminta sekä kannustetaan yhdistyksiä aktiiviseen varainhankintaan.
Antolainoihin liittyvät riskit huomioidaan jatkossa paremmin vakuuksien osalta. Vuoden 2025 TE-uudistus tuo uusia vastuita työllisyys- ja yrityspalveluihin. Metsätaloussuunnitelma pidetään ajan tasalla. Työpajatoiminnan alasajo on todettu valitettavaksi, mutta kunta pyrkii vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen sekä liikenneväylien kuntoon. Ranta-asemakaavoitusta edistetään viihtyisyyden ja luontoarvojen säilyttämiseksi.
Luottamustehtävissä muutoksia – ketkä astuvat Koskelon tilalle?
Kirsi Koskelon muutto pois paikkakunnalta johti hänen eroonsa kaikista luottamustehtävistä. Tilalle elinvoimalautakuntaan valittiin Minna Rautiainen-Cimrin, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustoon Kaisa Laitinen, Keski-Karjalan musiikkiopiston johtokunnan varajäseneksi Minna Rautiainen-Cimrin sekä Kiteen kaupungin sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan kansalaisopistoasioihin Tellervo Hurskainen. Päätös varmistaa toimielinten jatkuvuuden ilman katkoksia.
Valtuuston koko pienenee – tehokkaampaa päätöksentekoa luvassa?
Valtuusto päätti laskea valtuutettujen määrän nykyisestä 21:stä seitsemääntoista kaudelle 2025–2029. Samalla elinvoima- ja hyvinvointilautakuntien jäsenmäärät supistetaan seitsemästä viiteen. Taustalla on tarve keventää hallintoa ja tehostaa päätöksentekoa vastaamaan kunnan kokoluokkaa sekä valmistautua uusiin vaaleihin. Päätös ilmoitetaan oikeusministeriölle vuoden loppuun mennessä.
Valtuustoaloitteita ei jätetty – pysähtynyttä vai tyytyväistä päätöksentekoa?
Kokouksessa ei jätetty yhtään uutta valtuustoaloitetta. Tämä tarkoittaa, ettei uusia kehitysesityksiä tai paikallisia parannusehdotuksia noussut käsiteltäväksi tällä kertaa.
