20.11.2023 Rääkkylän kunta - Kunnanvaltuusto: Rääkkylän päätöksillä suuntaa talouteen, hyvinvointiin ja hallinnon avoimuuteen

Yhteenveto

  • Vuoden 2023 avaava tase – mitä kunnan varoille tapahtui hyvinvointialueuudistuksessa?
  • Konserniyhtiöiden talousraportointi – miten yhtiöt pärjäävät ja miksi se kiinnostaa kuntalaisia?
  • Osavuosikatsaus syyskuun loppuun – onko Rääkkylällä varaa investoida?
  • Talousarviomuutokset – mistä leikattiin ja mihin lisättiin rahaa?
  • Hyvinvointisuunnitelma – miten kunta aikoo parantaa arkea ja ehkäistä ongelmia?
  • Uusi hallintosääntö – miten päätöksenteko muuttuu avoimemmaksi?

Vuoden 2023 avaava tase – mitä kunnan varoille tapahtui hyvinvointialueuudistuksessa?

Rääkkylän kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2023 avaavan taseen, joka konkretisoi hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kunnan omaisuuteen ja vastuisiin. Siun sotelle siirtynyt sote-irtain omaisuus oli jo siirtynyt aiemmin ilman korvausta, eikä laitoshuollon, ravintokeskuksen tai kuntouttavan työtoiminnan osalta ollut jäljellä poistamatonta hankintamenoa vuoden 2023 alussa. Avaavaan taseeseen kirjattiin merkittävä peruspääoman vähennys: Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän jäsenosuuden arvo 647 664,17 euroa sekä hyvinvointialueelle siirtyneen henkilöstön lomapalkkavelka 59 525,53 euroa. Nämä kirjaukset eivät vaikuta vuoden 2023 talousarvion toteumaan tai rahoituslaskelmaan, vaan näkyvät alkusaldojen muutoksina. Päätös vahvistaa valtuuston yksituumaisen suhtautumisen lakisääteisiin omaisuussiirtoihin ja niiden läpinäkyvään kirjaamiseen.

Konserniyhtiöiden talousraportointi – miten yhtiöt pärjäävät ja miksi se kiinnostaa kuntalaisia?

Valtuusto merkitsi tiedoksi Rääkkylän konserniyhtiöiden – Rääkkylän Kiinteistöpalvelu Oy:n, Kiinteistö Oy Rääkkylän Vuokratalojen ja Kiinteistö Oy Rääkkylän Yrittäjätalon – talousraportit tammi-syyskuulta 2023. Raportointi perustuu kunnassa vuonna 2017 hyväksyttyyn konserniohjeeseen, joka velvoittaa seuraamaan tytäryhtiöiden taloudellista kehitystä neljännesvuosittain. Näin kunta pystyy reagoimaan ajoissa mahdollisiin riskeihin ja varmistamaan omistajaohjauksen toimivuuden. Taloudellisia leikkauksia tai lisärahoituksia ei päätetty, vaan kyse oli tiedon saattamisesta valtuustolle ja läpinäkyvän omistajaohjauksen varmistamisesta.

Osavuosikatsaus syyskuun loppuun – onko Rääkkylällä varaa investoida?

Osavuosikatsauksessa käytiin läpi kunnan talouden ja toiminnan toteumaa tammi-syyskuulta 2023. Toimintatuotot olivat 1,55 miljoonaa euroa (71 % budjetista), toimintakulut 4,96 miljoonaa euroa (75,7 %) ja henkilöstökulut nousivat palkankorotusten myötä 2,28 miljoonaan euroon (76,8 %). Metsänmyyntitulot ja osa muista tuotoista realisoituvat vasta loppuvuonna. Verotuloja kertyi syyskuun loppuun mennessä 2,88 miljoonaa euroa (78,6 %), valtionosuuksia 1,09 miljoonaa euroa (73,9 %). Kunnan lainakanta oli 3,88 miljoonaa euroa. Tulos oli ylijäämäinen 402 014 euroa katsaushetkellä ja koko vuoden ylijäämäksi ennakoidaan noin puoli miljoonaa euroa. Valtuusto hyväksyi raportin yksimielisesti. Tämä antaa mahdollisuuden suunnitella tulevaisuuden investointeja vakaalta pohjalta.

Talousarviomuutokset – mistä leikattiin ja mihin lisättiin rahaa?

Vuoden 2023 talousarvioon tehtiin tarkennuksia vastaamaan muuttuneita tarpeita. Metsämyyntituloihin lisättiin tuloja yhteensä 18 650 euroa. Henkilöstökuluihin kunnanhallituksen alaisuudessa tarvittiin lisäystä 84 975 euroa ja muihin kuluihin yhteensä 167 810 euroa. Elinvoimalautakunnan henkilöstökulut kasvoivat hieman, mutta palvelujen ostoista sekä tarvikekuluista pystyttiin vähentämään menoja. Verotuloarviota laskettiin Verohallinnon uusien ennusteiden perusteella yhteensä 32 500 euroa ja valtionosuuksia vähennettiin yli 21 000 eurolla.

Rahoituskuluihin tuli muutoksia: Kuntarahoituksen lainojen korkoja nostettiin kahdella tuhannella eurolla mutta OP:n limiitin käytön lopettamisen ansiosta muita rahoituskuluja voitiin vähentää yli neljällä tuhannella eurolla.

Investoinneissa menot nousivat yhteensä lähes viidelläkymmenellä tuhannella eurolla mutta investointitulot kasvoivat yli seitsemälläkymmenellä tuhannella eurolla. Terveyskeskuksen väliovien uusiminen sekä Meijerin alueen rakennusten korjaukset peruttiin kokonaan, mikä säästi kunnalta yhteensä noin 170 000 euroa.

Muutosten jälkeen vuosikate on ylijäämäinen (657 656 €) ja tilikauden tulos jää plussalle (374 597 €). Päätös syntyi yksimielisesti ja osoittaa poliittista yhtenäisyyttä talouden sopeuttamisessa.

Hyvinvointisuunnitelma – miten kunta aikoo parantaa arkea ja ehkäistä ongelmia?

Valtuusto hyväksyi hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2025 keskittyen lasten ja nuorten elinolojen parantamiseen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien vähentämiseen. Konkreettisina tavoitteina ovat normaalipainoisten asukkaiden määrän kasvu liikunta- ja ruokailuohjelmien avulla, mielenterveysongelmista kärsivien tukeminen yhteistyössä Siun soten kanssa sekä ikäihmisten yksinäisyyden torjunta osallistavilla toimintamalleilla.

Toimenpiteet toteutetaan pääosin olemassa olevilla resursseilla: liikuntapaikkojen kunnossapitoa tehostetaan, elintapaohjausta vahvistetaan sekä järjestöyhteistyötä kehitetään. Taloudellisia vaikutuksia ei juuri synny, sillä suunnitelma perustuu nykyisten resurssien tehokkaampaan käyttöön. Hyvinvointisuunnitelma toimii jatkossa pohjana kunnan arjen kehittämisessä.

Uusi hallintosääntö – miten päätöksenteko muuttuu avoimemmaksi?

Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön selkeyttämään hallinnon järjestämistä ja päätöksenteon pelisääntöjä. Kunnanjohtajan asemaa suhteessa kunnanhallitukseen on täsmennetty; hallintosäännössä kuvataan selkeästi eri toimielinten kokoonpanot sekä vastuut. Kunnanhallitus johtaa jatkossa myös viestintää ja tiedottamista asukkaille – tämä parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia seurata päätöksentekoa.

Hallintosäännön päivitys ei suoraan aiheuta lisäkustannuksia mutta luo perustan tehokkaammalle resurssien käytölle tulevaisuudessa: kunnanhallitus saa lisää valtuuksia sopimushallintaan ja talouden suunnitteluun. Tavoitteena on avoimempi kulttuuri, jossa asukkaat pääsevät aiempaa paremmin mukaan seuraamaan kunnan toimintaa.