9.12.2024 Rääkkylän kunta - Kunnanvaltuusto: Rääkkylän kunnan päätöksillä suuntaa arjen palveluihin, talouden tasapainoon ja kotoutumisen kehittämiseen

Yhteenveto

  • Selkeämpi hallinto ja tehokkaampi päätöksenteko hallintosäännön uudistuksella
  • Talouden seuranta tiukassa otteessa – osavuosikatsaus osoittaa ylijäämää
  • Talousarvion muutoksilla reagoitiin nopeasti muuttuviin tarpeisiin
  • Vuoden 2025 talousarvio: veronkorotus ja isot investoinnit haastavat kuntaa
  • Maahanmuuttokoordinaattorin virka vastaa kotouttamislain uusiin vaatimuksiin
  • Valtuustoaloitteita ei esitetty – keskusteluissa keskityttiin päätösasioihin

Selkeämpi hallinto ja tehokkaampi päätöksenteko hallintosäännön uudistuksella

Rääkkylän kunnanvaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön, joka määrittää kunnan johtamisrakenteen, palvelualuejaon sekä päätöksenteon periaatteet. Uudistus perustuu kuntalain vaatimuksiin ja tähtää poliittisen ja ammatillisen johtamisen selkeyttämiseen. Hallintosääntö jakaa kunnan toiminnot kolmeen palvelualueeseen: hallintopalvelut, hyvinvointipalvelut ja elinvoimapalvelut, mahdollistaen resurssien tehokkaamman kohdentamisen asukkaiden palveluihin. Kunnanjohtajan rooli talouden valmistelussa ja seurannassa korostuu entisestään, mikä parantaa talousarvion laadintaa ja tilinpäätösprosessia. Sopimusten hallinta ja valvonta on myös määritelty tarkemmin, mikä vahvistaa kunnan kykyä huolehtia taloudellisista velvoitteistaan.

Talouden seuranta tiukassa otteessa – osavuosikatsaus osoittaa ylijäämää

Valtuusto hyväksyi vuoden kolmannen osavuosikatsauksen, jossa kunnan talouden tila 1.1.–30.9.2024 esiteltiin yksityiskohtaisesti. Toimintatuotot olivat 2,40 miljoonaa euroa (80 % budjetista), mutta asuntojen tyhjillään olo vähensi vuokratuloja. Toimintakulut olivat 4,94 miljoonaa euroa (74 % budjetista), ja henkilöstökulujen osuus jäi alle budjetoidun kesäkuun palkankorotuksista huolimatta. Palvelujen ostot ylittivät budjetin erityisesti rakentamisen ja kunnossapidon osalta. Verotulot (2,69 milj. €) ja valtionosuudet (575 000 €) olivat hieman jäljessä budjetista. Kunnan lainakanta oli yhteensä 3,54 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli syyskuun lopussa 541 467 euroa ylijäämäinen ja koko vuoden ennuste pysyy ylijäämäisenä (n. 543 000 €). Lautakunnille asetettiin tiukat vaatimukset tavoitteiden saavuttamisesta ja talouden seurannan tehostamisesta.

Talousarvion muutoksilla reagoitiin nopeasti muuttuviin tarpeisiin

Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2024 talousarvion muutokset, joilla sopeutettiin sekä toimintatuottoja että -kuluja vastaamaan toteutunutta kehitystä ja uusia tarpeita. Käyttötalousosan toimintatuottoja vähennettiin yhteensä 68 000 euroa: suurimmat leikkaukset kohdistuivat palkkatukiin (-60 000 €) sekä elinvoimalautakunnan muihin tuottoihin (-18 000 €). Vastaavasti myynti- ja maksutuottoihin lisättiin yhteensä 10 000 euroa. Kuluissa kunnanhallituksen henkilöstökuluja leikattiin merkittävästi (-142 480 €), mutta elinvoimalautakunnan kulut kasvoivat (+161 000 €), mikä heikensi toimintakatetta voimakkaasti. Verotuloihin lisättiin yhteensä 139 100 euroa, pääosin tuloveron kasvun ansiosta, sekä valtionosuuksiin +7 402 €. Korkomenoja saatiin pienennettyä (-17 000 €). Investointimäärärahoja lisättiin +87 300 €, mutta investointituloja vähennettiin -1 400 €. Kokonaisuutena vuosikate säilyi ylijäämäisenä (657 665 €) ja tilikauden tulos arvioidaan edelleen positiiviseksi (364 985 €).

Vuoden 2025 talousarvio: veronkorotus ja isot investoinnit haastavat kuntaa

Valtuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion sekä suunnitelmat vuosille 2026–2027. Toimintatuotoiksi arvioidaan noin 1,93 miljoonaa euroa ja toimintakuluiksi lähes 6,8 miljoonaa euroa – toimintakate heikkenee yli miljoonalla eurolla edellisvuoteen nähden (-4,87 milj. €). Valtionosuudet kasvavat merkittävästi (+304 000 €) erityisesti TE-uudistuksen myötä. Tuloveroprosenttia nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä tuomaan noin 300 000 euron lisätulot; kokonaisverotuloiksi arvioidaan noin neljä miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointi on uuden koulurakennuksen rakentaminen (n. 4,5 milj. €), joka koettelee kunnan taloudellista kestokykyä – erityisesti koska kiinteistöt ovat vajaakäytössä tai huonokuntoisia ja konsernin taloustilanne on heikko. Henkilöstökulut nousevat noin 2,71 miljoonaan euroon. Kunnanjohtaja painotti tarvetta Pohjois-Karjalan kuntien yhteistyölle väestön vähenemisen ja työttömyyden haasteiden ratkaisemiseksi sekä hyvinvointipalveluiden kehittämistä etenkin nuorille ja ikäihmisille. Taloussuunnitelma pohjautuu laajaan valmisteluun ja sitoo kuntaa tiukkaan taloudenpitoon tulevina vuosina.

Maahanmuuttokoordinaattorin virka vastaa kotouttamislain uusiin vaatimuksiin

Valtuusto päätti yksimielisesti perustaa maahanmuuttokoordinaattorin viran vuoden alusta alkaen vastauksena kotouttamislain uudistukseen (681/2023). Uusi laki siirtää kotoutumispalveluiden järjestämisvastuun kunnille; alkukartoitukset, kotoutumissuunnitelmien laadinta sekä ohjaus siirtyvät kunnan vastuulle. Maahanmuuttokoordinaattorilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä kokemusta alan tehtävistä – viran perustaminen ei lisää palkkakustannuksia. Päätös mahdollistaa Rääkkylän kunnalle lain mukaiset kotoutumistoimet ilman lisämenoja sekä tukee maahanmuuttajien tehokasta kotouttamista paikallisyhteisöön.

Valtuustoaloitteita ei esitetty – keskusteluissa keskityttiin päätösasioihin

Kokouksessa ei jätetty uusia valtuustoaloitteita eikä käsitelty vireillä olevia aloitteita. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki kokouksen energia kohdistui varsinaisiin päätösasioihin eikä uusia selvityksiä tai rahoitusmuutoksia tarvinnut ottaa huomioon tässä vaiheessa.