7.5.2024 Polvijärven kunta - Sivistyslautakunta: Rahaa kylille, resursseja kouluihin ja tiukkaa talousseurantaa – Polvijärven päätöksillä kohti vaikuttavampaa arkea

Yhteenveto

  • Kuka saa avustuksia ja paljonko kylätoiminta hyötyy?
  • Miten nuoriso- ja kulttuurijärjestöt tukensa ansaitsivat?
  • Mitä liikunta- ja urheiluseurat saivat – leikkaus summaan?
  • Ruotsin kieli kouluissa – mistä tunnit löytyvät?
  • Opetussuunnitelma päivittyy – miten ruotsi muuttuu?
  • Tuntikehykset uusiksi – miten resurssit jakautuvat perusopetuksessa ja lukiossa?
  • Leirikoulut rikastuttavat oppimista – mitkä retket hyväksyttiin?
  • Sivistystoimen talous: huolestuttavia lukuja vai hallittua kehitystä?
  • Maakunnan hyvinvoinnista uusi strategia – mitä se tarkoittaa polvijärveläisille?
  • Tulevat kokoukset kalenteriin – milloin sivistysasiat taas tapetilla?

Kuka saa avustuksia ja paljonko kylätoiminta hyötyy?

Sivistyslautakunta myönsi vuodelle 2024 kyläyhdistyksille yhteensä 4 300 euroa, josta yleisavustuksia jaettiin 2 400 euroa ja kohdeavustuksia 1 900 euroa. Seitsemästä hakeneesta yhdistyksestä kuusi sai tukea, mutta Hukkala-Saarivaara-Lehtovaara jäi ilman. Haapo-Teerivaaran, Kinahmon, Kuorevaaran, Martonvaaran, Ruvaslahden ja Sotkuman yhdistykset saivat summia vaihdellen 200–1 000 euroa yleisavustuksena sekä osalle myös kohdeavustusta. Avustusten jakoperusteina olivat aiemmat käytännöt ja toimitettujen hakemusten sisältö. Saajien tulee raportoida varojen käytöstä määräaikaan mennessä – väärinkäytökset johtavat palautusvelvollisuuteen. Sotkuman kyläyhdistyksen vuoden 2023 kohdeavustushakemus hylättiin, koska se ei täyttänyt tilinpäätöksen aikarajoihin liittyviä ehtoja.

Miten nuoriso- ja kulttuurijärjestöt tukensa ansaitsivat?

Nuoriso- ja kulttuurijärjestöjen avustuksiin varattiin myös 35 000 euroa vuoden 2024 talousarviosta. Hakemusten perusteella merkittävimpiä saajia olivat Polvijärven 4H-yhdistys ry (7 000 €), Polvijärven Palloseura -78 ry (1 800 €), Hot Rodders Polvijärvi ry (1 750 € yhteensä) sekä Polvijärvi-Seura ry (1 000 €). Kohdeavustuksia maksetaan tositteita vastaan. Päätös perustui aiemmin hyväksyttyihin myöntämisperusteisiin ja järjestöjen aktiivisuuteen sekä toiminnan laajuuteen. Avustuksen käyttö tulee raportoida viimeistään maaliskuussa 2025.

Mitä liikunta- ja urheiluseurat saivat – leikkaus summaan?

Liikuntaa harrastaville yhteisöille myönnettiin yhteensä 1 450 euroa: Eläkeliiton Polvijärven yhdistys ry sai 500 €, Länsi-Karjalan Hengitysyhdistys ry sai 250 €, Polvijärven koiraharrastajat ry sai kohdeavustuksena 400 € ja Polvijärven Eläkkeensaajat ry sai 300 €. Urheiluseurojen puolella neljälle seuralle myönnettiin yhteensä 16 300 euroa, mikä on selkeä vähennys edellisvuoden tasoon verrattuna (18 000 €). Polvijärven Urheilijat ry sai suurimman summan (7 500 €), Vauhti ry:lle myönnettiin nyt vain 6 500 €, Ampujat ry sai edelleen saman summan kuin aiemmin (500 €) ja Palloseura -78:lle nousi avustus (1 800 €). Avustukset maksetaan vain asianmukaisen tilityksen jälkeen.

Ruotsin kieli kouluissa – mistä tunnit löytyvät?

Valtioneuvoston asetuksen mukainen B1-ruotsin opetuksen laajennus vaatii yhdeksäsluokkalaisille yhden lisätunnin lukuvuonna 2024–2025. Tämä toteutetaan tuntijaon ylittävänä lisätuntina, mikä aiheuttaa kahden vuosiviikkotunnin lisäkustannukset kunnalle. Kahdeksasluokkalaisille ruotsin lisätunti järjestetään vähentämällä yksi valinnaisaineen tunti, jolloin lisäkuluja ei synny. Oppilaskunnan hallitus osallistui vaihtoehtojen arviointiin, ja heidän mallinsa liitettiin päätökseen. Päätös mahdollistaa lakisääteisen ruotsin opetuksen toteutumisen sekä huomioi kustannusvaikutukset.

Opetussuunnitelma päivittyy – miten ruotsi muuttuu?

B1-ruotsin opetussuunnitelman perusteet päivitettiin Opetushallituksen määräysten mukaisesti vuosiluokille 8 ja 9. Päivitys korostaa kielellistä uteliaisuutta, pohjoismaisen kulttuurin tuntemusta sekä vuorovaikutustaitoja ruotsiksi. Paikallinen OPS-päivitys astuu voimaan elokuussa, ja aineopettajat ovat osallistuneet seudulliseen valmistelutyöhön.

Tuntikehykset uusiksi – miten resurssit jakautuvat perusopetuksessa ja lukiossa?

Perusopetuksessa ensi lukuvuoden tuntikehyksen kokonaismääräksi vahvistettiin noin 801 vuosiviikkotuntia, jakaantuen Kirkonkylän ja Sotkuman alakouluille sekä Kirkonkylän yläkoululle, erityisopetukseen ja hanketunteihin. Lukion tuntikehyksestä vähennettiin kaksi vuosiviikkotuntia oikeudenmukaisuuden nimissä suhteessa perusopetukseen; lopullinen lukion kehyssumma on nyt 137 vvt. Tämä muutos tasapainottaa resurssien jakoa kouluasteiden välillä oppilasmäärien ja tarpeiden mukaan.

Leirikoulut rikastuttavat oppimista – mitkä retket hyväksyttiin?

Polvijärven koulun vuosisuunnitelmaan lisättiin Kirkonkylän yksikön kuudesluokkalaisten leirikoulu Rautavaaran Metsäkartanolle toukokuussa sekä Sotkuman yksikön kuudennen luokan leirikoulu Vuokattiin samassa kuussa. Nämä retket monipuolistavat oppilaiden arkea ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.

Sivistystoimen talous: huolestuttavia lukuja vai hallittua kehitystä?

Vuoden ensimmäisen kvartaalin talousraportti osoitti toimintakulujen kasvaneen erityisesti henkilöstökuluissa; esimerkiksi peruskoulutuksen kulut olivat yli neljä miljoonaa euroa tulojen ollessa vain noin satatuhatta euroa. Lautakunta ilmaisi huolensa palkkojen noususta ja päätti seurata talouden kehitystä tiiviisti sekä mahdollisia säästötoimia tulevaisuudessa.

Maakunnan hyvinvoinnista uusi strategia – mitä se tarkoittaa polvijärveläisille?

Pohjois-Karjalan hyte-ohjelman painopisteiksi hyväksyttiin hyvinvoivat asukkaat, osallisuus sekä turvallinen arki. Ohjelma tähtää ennaltaehkäiseviin toimiin ja yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Rahoitus perustuu hyte-kertoimeen eikä ole korvamerkittyä; kunnat päättävät itse toimenpiteistä paikallisten tarpeiden mukaan.

Tulevat kokoukset kalenteriin – milloin sivistysasiat taas tapetilla?

Lautakunta merkitsi tiedoksi tulevat kokouspäivät: kesäkuun kokouksessa arvioidaan raportteja salaatti- ja kahvitarjoilun lomassa, elokuun kokouksessa käsitellään puolivuosiraporttia. Ennakoiva suunnittelu mahdollistaa paremman valmistautumisen päätöksentekoon.