Yhteenveto
- Kiinteistöselvitys ohjaamaan rakennusten käyttöä
- Talousarviota sopeutetaan heikentyneiden tuloennusteiden vuoksi
- Perintö liitetään kuntalaisten hyvinvointirahastoon
- Liikenneturvallisuustyöryhmän asema ja vastuut vahvistettiin
- Konsernitilin käyttöönotosta pyydetään tarjoukset
- Sidosyksikköjen siirtymäajasta ilmoitetaan Valtiokonttorille
- Edustajat nimettiin maakuntakaavan ohjausryhmään
Kiinteistöselvitys ohjaamaan rakennusten käyttöä
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää kunnanvaltuustolle, että vuonna 2026 laadittu kunnan ja kuntakonsernin rakennuksia koskeva kiinteistöselvitys hyväksytään kunnan kiinteistöjen käyttöä ja toimintaa ohjaavaksi suunnitelmaksi.
Selvitys kattaa kunnan julkiset rakennukset, vuokra-asunnot, osakehuoneistot, vuokrataloyhtiöiden omistamat vuokra-asunnot sekä yrityspalvelujen rakennukset. Rakennukset on luokiteltu tärkeisiin, epävarmoihin tai vähemmän tärkeisiin, tulevaisuudessa poistettaviin ja poistettaviin rakennuksiin.
Suunnitelman taustalla ovat kiinteistöjen käyttötalouskulut ja korjausvelan aiheuttama investointitarve. Konsernin kiinteistökuluiksi arvioidaan vuonna 2026 noin 2,5 miljoonaa euroa. Ulkopuolisia tuloja arvioidaan kertyvän noin 1,62 miljoonaa euroa ja sisäisiä vuokria noin 995 000 euroa. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan erityisesti kirjastoa, kunnan omistamia osakehuoneistoja, vähäisellä käytöllä olevia rakennuksia sekä varhaiskasvatuksen tiloja pitkällä aikavälillä.
Kiinteistöistä vastaavat tahot velvoitetaan suunnittelemaan tilatarpeita, tilojen käyttöä ja rakennusten tulevaisuutta sekä toteuttamaan suunnitelmaa hallintosäännön mukaisesti. Toimeenpanosta on tarkoitus antaa välikatsaus tammikuussa 2027 ja tarkempi toteumaraportti kesäkuussa 2027.
Talousarviota sopeutetaan heikentyneiden tuloennusteiden vuoksi
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti vuoden 2026 talousarvion sopeuttamistoimet palvelualueittain. Hyvinvointipalveluilta edellytetään lisäksi uusia sopeuttamistoimia ja esitystä niistä 28. syyskuuta pidettävään kunnanhallituksen kokoukseen.
Talousarvio avattiin, koska verotulo- ja valtionosuusennusteet heikkenivät yhteensä noin 220 000 euroa. Ilman toimia alijäämän arvioitiin kasvavan yli 800 000 euroon. Laaditun ennusteen mukaan vuoden 2026 alijäämä on 595 000 euroa, mikä on noin 190 000 euroa alkuperäistä talousarviota heikompi.
Hallintopalveluissa henkilöstömuutokset vähentävät menoja noin 22 000 eurolla ja tulojen arvioidaan kasvavan noin 9 000 eurolla. Elinvoima- ja työllisyyspalveluissa henkilöstömenoista säästyy noin 10 500 euroa, mutta työllisyysetuuksien kunnan rahoitusosuus kasvaa noin 60 000 euroa. Lisämäärärahatarve voidaan välttää, jos kasvu katetaan palvelualueen sisältä.
Hyvinvointipalvelujen nettomenojen arvioidaan pienenevän noin 124 000 euroa. Varhaiskasvatuksen maksutuottoja arvioidaan kertyvän noin 38 000 euroa budjetoitua enemmän ja henkilöstömenoista säästyy noin 96 000 euroa, kun taas kotihoidontuen kulujen arvioidaan kasvavan noin 10 000 euroa.
Elinympäristöpalveluissa lämmityskulujen arvioidaan ylittävän talousarvion noin 120 000 eurolla. Veden- ja metsänmyyntituottoja arvioidaan kertyvän noin 70 000 euroa talousarviota vähemmän, ja henkilöstömenoista säästyy noin 85 000 euroa. Palvelualueelle voi jäädä noin 65 000 euron lisämäärärahatarve, ellei sitä kateta alueen omista määrärahoista. Talousarvioon sisältyy myös tavoite hakea harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Mahdollisia lisämäärärahatarpeita käsitellään erikseen 28. syyskuuta.
Perintö liitetään kuntalaisten hyvinvointirahastoon
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti hyvinvointilautakunnan ehdotuksen perinnön käyttösuunnitelmasta. Noin 12 000 euron, 20. elokuuta 2026 vastaanotettu perintö liitetään kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettuun rahastoon.
Rahastosta voidaan käyttää vuosittain enintään 3 000 euroa eri kohderyhmien hyvinvoinnin edistämiseen. Käyttöön liitetään osallistavan budjetoinnin kokeilu, ja vuonna 2027 varoja kohdistetaan nuorten hyvinvointiin. Hyvinvointilautakunta päättää vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä seuraavan vuoden käyttömäärästä.
Kunta vastaanotti aiemmin vuonna 2026 noin 20 000 euron perinnön Valtiokonttorilta samaan tarkoitukseen.
Liikenneturvallisuustyöryhmän asema ja vastuut vahvistettiin
Kunnanhallitus vahvisti yksimielisesti kunnassa jo toimivan poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyöryhmän aseman liikenneturvallisuustyötä koordinoivana yhteistyöryhmänä sekä vahvisti sen kokoonpanon. Päätöksellä ei perustettu uutta työryhmää.
Työryhmä seuraa liikenneturvallisuustilannetta, tunnistaa liikenneympäristön ja eri väestöryhmien turvallisuustarpeita sekä koordinoi turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä, tapahtumia, viestintää ja kasvatustyötä. Se välittää tietoa kunnan toimialoille ja sidosryhmille sekä edistää liikenneturvallisuuden huomioon ottamista kunnan toiminnassa.
Kunnanjohtaja nimettiin työryhmän puheenjohtajaksi ja varhaiskasvatuspäällikkö varapuheenjohtajaksi. Kunnan edustajia nimettiin teknisistä palveluista, sivistyspalveluista, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluista, hyvinvoinnin edistämisestä, hallintopalveluista ja viestinnästä. Nuorisovaltuustoa sekä vanhus- ja vammaisneuvostoa pyydetään nimeämään omat edustajansa. Kokoonpanoa ja vastuita täsmennettiin henkilöstömuutosten ja edustajien vaihtuvuuden vuoksi.
Konsernitilin käyttöönotosta pyydetään tarjoukset
Kunnanhallitus valtuutti yksimielisesti kunnanjohtajan sekä talous- ja henkilöstöpäällikön pyytämään konsernitilin käyttöönotosta tarjoukset OP Järvimaalta ja Danske Bank Oyj:ltä. Ennen tarjouspyyntöjä neuvotellaan tytäryhtiöiden edustajien kanssa yhtiöiden tarpeista.
Konsernitili kokoaisi kunnan ja tytäryhtiöiden maksuliiketilit yhdeksi hallinnoitavaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on vähentää tytäryhtiöiden ulkopuolisen rahoituksen tarvetta, parantaa rahavarojen seurantaa, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä mahdollistaa varojen yhteiskäyttö konsernissa.
Tytäryhtiöille voitaisiin myöntää sisäinen limiitti lyhytaikaiseen varojen käyttöön, mikä voisi vähentää pankkilainan tai ulkopuolisen limiitin tarvetta. Taloudellinen hyöty riippuu pankkien tarjous- ja sopimusehdoista. Perustamiskustannusten arvioidaan olevan vähäiset suhteessa kokonaispankkikuluihin, mutta tileistä peritään palvelumaksuja pankin hinnaston tai sopimuksen mukaisesti.
Sidosyksikköjen siirtymäajasta ilmoitetaan Valtiokonttorille
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti tehdä Valtiokonttorille sidosyksikköilmoitukset Meidän it ja talous oy:stä eli Meitasta sekä Puhas Oy:stä. Ilmoituksilla kunta hakee hankintalain mukaisen pidennetyn siirtymäajan sopimuksille, joissa osakeyhtiömuotoisen sidosyksikön vähintään 10 prosentin omistusvaatimus ei täyty. Ilmoitukset on toimitettava viimeistään 30. syyskuuta 2026.
Siirtymäaikaa voidaan käyttää enintään 30. kesäkuuta 2030 saakka. Kunnan on perusteltava sen käyttö esimerkiksi palvelutuotannolle aiheutuvalla kohtuuttomalla seurauksella tai merkittävällä taloudellisella riskillä. Päätös tehtiin vireillä olevasta EU:n hankinta-asetuksesta huolimatta, koska asetuksen valmistelu on kesken eikä sen voimaantuloa voida ennakoida.
Sakupe Oy:tä koskevaa ilmoitusta ei tehdä. Kunta omistaa yhtiöstä yhden osakkeen ja päätti myydä osakkeen 30. kesäkuuta 2027 mennessä. Kunnanjohtaja sekä talous- ja henkilöstöpäällikkö valtuutettiin tekemään ilmoitukset, sopimaan osakkeen luopumisen käytännön järjestelyistä ja allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat.
Edustajat nimettiin maakuntakaavan ohjausryhmään
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti nimetä teknisen johtajan Janne Korpelan Polvijärven kunnan edustajaksi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2045 -ohjausryhmään. Varaedustajaksi nimettiin kunnanjohtaja Mervi Pääkkö.
Maakuntakaava 2045 kokoaa nykyiset voimassa olevat maakuntakaavat yhdeksi ajantasaiseksi kokonaisuudeksi. Valmistelussa käsitellään keskeisiä maankäyttökysymyksiä ja otetaan lähtökohtaisesti huomioon uudistuvan alueidenkäyttölain vaatimukset.
