Yhteenveto
- Miten kaupunkipalvelut uudistuvat?
- Mitä lautakunnissa päätettiin?
- Kuinka kaupungin taloutta hoidetaan?
- Mihin suuntaan Outokummun kaavoitus etenee?
- Miten Outokumpu vaikuttaa maakunnan tulevaisuuteen?
- Onko sote-palveluiden tulevaisuus turvattu?
- Millä keinoin Itäinen Suomi nousee?
- Saadaanko tuulivoimasta miljardiluokan investoinnit?
- Mitä tapahtuu vanhalle terveyskeskukselle?
- Saako Kummun kodit pelastettua?
- Miten kaupungin rahavirrat kehittyvät?
- Mitä muuta kaupungissa tapahtuu juuri nyt?
Miten kaupunkipalvelut uudistuvat?
Kaupunginhallitus kuuli kokouksessa kaupunkipalvelujen johtaja Jukka Oreniuksen selvityksen Kaupunkipalvelut TA25 -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on parantaa palvelujen tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä Outokummussa. Orenius esitteli hankkeen nykytilanteen sekä tulevaisuuden näkymät. Hallitus merkitsi selvityksen yksimielisesti tiedoksi, mikä osoittaa sitoutumista palveluiden kehittämiseen ja antaa viranhaltijoille tuen jatkotoimenpiteille.
Mitä lautakunnissa päätettiin?
Kaupunginhallitus perehtyi kaupunkirakennelautakunnan 6.11.2024 tekemään pöytäkirjaan ja muihin lautakuntien asiakirjoihin. Näiden tiedoksi merkitseminen varmistaa, että kaupunginhallituksen jäsenet pysyvät ajan tasalla lautakuntien työstä ja päätöksistä, vaikka varsinaisia talous- tai budjettivaikutuksia ei tällä kertaa syntynyt.
Kuinka kaupungin taloutta hoidetaan?
Kaupunginhallitus hyväksyi talouspäällikön tekemät päätökset vuoden 2024 talousarviolainan nostosta sekä kuntatodistuksen liikkeellelaskusta ilman lisäkäsittelyä. Tämä nopeuttaa taloudenhoitoa ja osoittaa luottamusta viranhaltijoiden toimintaan. Päätös mahdollistaa kaupungin etenemisen suunnitelmien mukaan ilman viivästyksiä.
Mihin suuntaan Outokummun kaavoitus etenee?
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaavoituskatsauksen vuosille 2024–2025, joka sisältää mm. Hautalammen asemakaavan sekä Tuomikkorimmen tuulivoima-alueen osayleiskaavan etenemisen. Lisäksi Joensuun seudun yleiskaava 2040 -yhteistyöhanke nostettiin esiin merkittävänä kehitystekijänä. Katsaus luo pohjan tuleville maankäyttöratkaisuille, vaikka välittömiä rahoitusvaikutuksia ei vielä synny.
Miten Outokumpu vaikuttaa maakunnan tulevaisuuteen?
Kaupunginhallitus päätti esittää Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle neljä keskeistä hanketta Vaikuttamisen kärjet 2026 -asiakirjaan: Outokummun pima-maiden kunnostus (15–30 milj. € seuraavan 10 vuoden aikana), Valtatie 9:n perusparannus Viinijärvi–Riistavesi, seututie 477:n korjaus (n. 2,5 milj. €) sekä henkilöraideliikenteen avaaminen Joensuu–Kuopio-välille. Päätöksellä tavoitellaan miljoonaluokan investointeja ja parempaa saavutettavuutta koko alueelle.
Onko sote-palveluiden tulevaisuus turvattu?
Kaupunginhallitus antoi lausunnon Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmasta, jossa Outokummun sote-keskus nimetään yhdeksi maakunnan kahdeksasta pääkeskuksesta. Lausunnossa korostettiin palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista, sairastavuusindeksin huomioimista resurssien mitoituksessa, digitaalisten palveluiden saavutettavuutta sekä epäselvyyksien poistamista esimerkiksi suun terveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa. Lausunto toimii pohjana sote-palveluiden jatkokehitykselle alueella.
Millä keinoin Itäinen Suomi nousee?
Kaupunginhallitus hyväksyi Itäisen Suomen ohjelman peruslinjaukset, joiden tavoitteena on vahvistaa alueen elinvoimaa geopoliittisten muutosten jälkeen. Ohjelma tähtää kestävään kasvuun, investointeihin, puhtaan energian hyödyntämiseen, matkailun kasvuun sekä osaamisen ja saavutettavuuden parantamiseen vuosina 2025–2027. Rahoitusta haetaan EU:n ja mahdollisesti NATO:n ohjelmista sekä kansallisista budjeteista.
Saadaanko tuulivoimasta miljardiluokan investoinnit?
Outokummun kaupunginhallitus antoi yksimielisen lausunnon itäisen Suomen tuulivoimarakentamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle sekä puolustusministeriölle. Lausunnossa vaaditaan poliittisia päätöksiä kompensaatiolain valmistelusta ja rahoitusmallista, jotta yli 500 rakentamatonta voimalaa saadaan liikkeelle – tämä tarkoittaisi yli neljän miljardin euron investointeja alueelle. Erityishuomio kiinnitettiin myös siihen, että itärajan läheisten kuntien elinvoima turvataan oikeudenmukaisin veroratkaisuin.
Mitä tapahtuu vanhalle terveyskeskukselle?
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen toiminnot Sairaalankadulla sijaitsevassa terveyskeskuksessa päättyvät vuoden lopussa eikä rakennukselle löytynyt ostajaa huutokaupassa (tarjous vain 12 000 €). Ylläpitokustannukset ovat olleet noin 290 000 euroa vuodessa ja sisäilmaongelmat lisäävät korjauskuluja entisestään. Hallitus päätti yksimielisesti olla myymättä kiinteistöä tai ottamatta sitä käyttöön – lämmityksestäkin luovutaan vuoden lopussa, mikä tuo suoraa säästöä ensi vuoden talouteen.
Saako Kummun kodit pelastettua?
Kaupunginhallitus päätti myöntää Kiinteistö Oy Kummun kodeille miljoonan euron pääomalainan yhtiön oman pääoman vahvistamiseksi ja selvitystilaan joutumisen estämiseksi. Laina-aika on 20 vuotta korolla 3,5 %, eikä se vaadi vakuuksia – maksu tapahtuu vain yhtiön ollessa voitollinen. Laina on huomioitu jo kaupungin vuoden 2024 talousarviossa eikä vaaranna lakisääteisten tehtävien hoitoa. Päätös etenee valtuustoon ja tähtää Kummun kotien talouden tervehdyttämiseen.
Miten kaupungin rahavirrat kehittyvät?
Lokakuun talousraportti osoitti toimintatuottojen kasvaneen (13,65 milj. €, +5,4 %), mutta samalla myyntituotot kasvoivat vain vähän ja maksutuotot sekä avustukset laskivat reippaasti (maksutuotot -25,6 %, tuet -18,3 %). Toimintakulut nousivat maltillisesti (1,1 %), mutta palvelujen ostot kallistuivat selvästi (+3,8 %), mikä painoi toimintakatteen -15,14 miljoonaan euroon. Verotuloissa nähtiin pudotusta (kunnallisverotulot -0,55 milj. €), investoinneissa jäätiin tavoitteista (toteuma vain n. puolet budjetoidusta). Kaupunginhallitus seuraa tilannetta tarkasti ja vaatii poikkeamiin välitöntä reagointia johtoryhmältä.
Mitä muuta kaupungissa tapahtuu juuri nyt?
Kaupunginjohtaja esitteli ajankohtaiset asiat hallitukselle tiedoksi ilman erillisiä päätöksiä tai toimenpiteitä – näin hallituksen jäsenet pysyvät ajan tasalla kaupungin tilanteesta muun muassa talouden ja kehittämishankkeiden osalta ilman vaikutuksia nykyisiin resursseihin tai budjettiin.
