Yhteenveto
- Liperi määritteli kantansa Palokin vesivoimalaitoksen lunastukseen
Liperi määritteli kantansa Palokin vesivoimalaitoksen lunastukseen
Kunnanhallitus päätti äänin 5–4 pitää Suomen valtion tytäryhtiömallilla tekemää tarjousta Palokin vesivoimalaitoksen lunastamisesta perusteltuna ja hyväksyttävänä. Kunta esittää Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n hallitukselle, että se arvioi tarjouksen hyväksymistä myönteisesti. Lisäksi kunta katsoo, että Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:n on PKS:n suurimpana osakkeenomistajana perusteltua tukea tarjouksen hyväksymistä. Kunnan omistajaohjausta käyttävät edustajat velvoitettiin huomioimaan kunnan kanta yhtiöiden asioissa.
Tarjouksen vähimmäishinta on 40 miljoonaa euroa. Lopullinen hinta määriteltäisiin 2–3 puolueettoman pankkiiriliikkeen arvonmääritysten perusteella, joten se voisi olla vähimmäishintaa suurempi. Valtio maksaisi kaupanteon yhteydessä 10 miljoonan euron ennakkomaksun ja vähintään 30 miljoonaa euroa selvitysvaiheen päätyttyä.
Järjestelyssä voimalaitos toimintoineen ja omaisuuserineen siirtyisi perustettavaan yhtiöön, josta Pohjois-Karjalan Sähkö Oy omistaisi 90 prosenttia ja valtio 10 prosenttia. PKS jatkaisi laitoksen omistajana ja käyttäjänä selvitysvaiheen ajan, jolloin voitot jaettaisiin omistusosuuksien mukaisesti. Jos voimalaitoksen purkaminen todetaan mahdolliseksi, valtio ostaisi PKS:n 90 prosentin osuuden. Jos purkaminen ei ole toteutettavissa, PKS:lle jäisi ennakkomaksusta kolmen miljoonan euron korvaus.
Valmistelussa tarkasteltiin voimalaitoksen arvoa, vaikutuksia PKS:n tuloksentekokykyyn ja osinkoihin, energiamarkkinoita, sähkön hinnan kehitystä, vesivoiman tulevaisuutta, huoltovarmuutta, kalatalousvelvoitteita sekä uhanalaisten vaelluskalakantojen ekologista tilannetta. Kunnanhallitus katsoi tietopohjan riittäväksi kannan muodostamiseen. Kunta ei päätä mahdollisesta kaupasta, sillä toimivalta kuuluu PKS:n hallitukselle osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestysten mukaisesti.
Äänestyksessä esitettiin, ettei kunta tässä vaiheessa puoltaisi myyntiä valtiolle. Vastaesityksessä haluttiin selvittää vaihtoehdot, joissa vesivoimatuotanto säilyy ja kalataloudellisia olosuhteita parannetaan, sekä arvioida niiden ekologiset, tekniset, taloudelliset ja huoltovarmuuteen liittyvät vaikutukset. Vastaesitys hävisi äänestyksen äänin 5–4.
