Yhteenveto
- Hallinto-oikeudelle annetaan lausunto valtatie 9:n kaavavalituksesta
- Ylämyllyn puukauppa hyväksyttiin 12 kiinteistölle
- Hankintalain muutos käynnistää palvelujen järjestämisen selvitykset
- Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ei haeta
Hallinto-oikeudelle annetaan lausunto valtatie 9:n kaavavalituksesta
Kunnanhallitus päätti antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lausunnon Lupa- ja valvontaviraston valituksesta, joka koskee valtuuston hyväksymää Ylämyllyn asemakaavan muutosta ja laajennusta Honkalammen ja Välikankaan välillä. Lausunto toimitetaan hallinto-oikeudelle 30. syyskuuta 2026 mennessä.
Kunta vaatii ensisijaisesti valituksen jättämistä tutkimatta myöhässä saapuneena. Kunnan laskelman mukaan valitusaika päättyi 29. kesäkuuta 2026, kun taas valitus saapui 30. kesäkuuta. Jos valitus tutkitaan, kunta vaatii sen hylkäämistä.
Valituksessa katsotaan, ettei kaavassa ole riittävästi selvitetty viitasammakon esiintymistä tai turvattu viherukonkorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja kahdella nimettömällä lammella. Kunta katsoo, että kaava koskee pääasiassa olemassa olevan valtatie 9:n liikennealueen kehittämistä, eritasoliittymän mahdollistamista, moottoritien jatkamista, melusuojausta ja uutta alikulkuyhteyttä. Kunnan mukaan kaava ei muuta lampien vesialueita tai maankäyttöä tavalla, joka aiheuttaisi uusia vaikutuksia lajien elinympäristöihin.
Kunta pyytää hallinto-oikeutta käsittelemään asian kiireellisenä ja ilmoittamaan arvion ratkaisun ajankohdasta. Perusteena on kaavan yhteys valtatie 9:n kehittämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseen.
Ylämyllyn puukauppa hyväksyttiin 12 kiinteistölle
Kunnanhallitus hyväksyi Binderholz Nordic Oy:n ja Harvestia Oy:n yhteistarjouksen puukaupasta kunnan 12 kiinteistöllä Ylämyllyn alueella. Kauppahinnan arvio on 264 892,40 euroa, mutta lopullinen hinta määräytyy toteutuneen puutavaramäärän perusteella.
Hakkuut kohdistuvat noin 41 hehtaariin ja 33 metsikkökuvioon. Arvioitu hakkuukertymä on noin 5 000 kuutiometriä. Työt sisältävät pääasiassa harvennuksia ja uudistushakkuita. Honkalammenranta I:n läntisellä asemakaava-alueella puustoa poistetaan katualueilta ja tonttien keskustoista, kun taas tonttien reunat jätetään puustoisiksi.
Tarjouksia saatiin kolmelta toimijalta, ja kaikki täyttivät tarjouspyynnön ehdot. Binderholzin ja Harvestian yhteistarjous arvioitiin parhaaksi kokonaishinnan ja tasaisesti parempien kuutiohintojen perusteella. Kunnanhallitus valtuutti Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistys ry:n hoitamaan kaupan käytännön järjestelyt sekä selvittämään mahdollisuutta liittää samaan kauppaan kunnan rakennustyömailta ja pienemmistä hakkuista saatavaa puutavaraa. Hakkuilla toteutetaan talousarvion mukaista metsänmyyntiä ja edistetään Honkalammenranta I:n asuinalueen rakennettavuutta.
Hankintalain muutos käynnistää palvelujen järjestämisen selvitykset
Kunnanhallitus päätti käynnistää hankintalain muutoksiin liittyvän valmistelun, hyödyntää mahdollisen pidemmän siirtymäajan 30. kesäkuuta 2030 asti ja valtuuttaa talous- ja hallintojohtajan tekemään asiasta ilmoituksen Valtiokonttorille.
Samalla talous- ja hallintojohtaja valtuutettiin valmistelemaan selvitykset ICT-, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ruoka-, puhtaus- ja työterveyspalvelujen tulevasta järjestämisestä. Valmistelussa tarkastellaan muun muassa kuntien yhteistoimintarakenteita, toimivallan siirtämistä yhteiselle organisaatiolle, kunnan oman osaamisen vahvistamista ja palvelujen kilpailuttamista.
Kesäkuussa 2026 voimaan tulleen muutoksen mukaan osakeyhtiömuotoiselta sidosyksiköltä hankittaessa edellytetään 1. heinäkuuta 2027 alkaen vähintään 10 prosentin omistusosuutta. Liperin omistus Meidän IT ja talous Oy:ssä on 0,3 prosenttia, Pohjois-Karjalan tukipalvelut Oy:ssä 1,2 prosenttia ja Siun työterveys Oy:ssä 0,01 prosenttia, joten vaatimus ei täyty näissä yhtiöissä.
Selvityksissä arvioidaan järjestämisvaihtoehtojen oikeudelliset, toiminnalliset, taloudelliset ja tekniset vaikutukset. Pidemmän siirtymäajan käyttämistä perustellaan palvelujen, järjestelmien, sopimusten ja infrastruktuurin kytkeytymisellä maakunnan yhteiseen kokonaisuuteen. Valmistelun tavoitteena on turvata palvelujen jatkuvuus, tietoturva, tietosuoja, varautuminen ja kustannustehokkuus.
Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ei haeta
Kunnanhallitus päätti, ettei Liperi hae harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuodelle 2026.
Korotusta voidaan hakea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Liperille myönnettiin harkinnanvaraista valtionosuutta vuonna 2025, ja tällaisen tuen myöntäminen peräkkäisinä vuosina ei ole kunnille lähtökohta.
