Yhteenveto
- Kaupunkikeskustan elinvoimaan ja toritoimintaan panostetaan monialaisella yhteistyöllä
- Kaupunginjohtaja vaihtuu – irtisanoutuminen ja uuden rekrytoinnin käynnistäminen
- Johtokuntien kokoonpanot uudistuvat Määttäsen ja Karosen erojen myötä
- Varavaltuutetun toimikausi päättyy paikkakunnalta muuton vuoksi
- Strategian toimenpideohjelma päivitettiin tulevaisuuden haasteisiin
- Jätepolitiikan ohjelma ohjaa kohti kiertotalouden mallikaupunkia vuoteen 2030
- Teollisuusalueen kaavamuutos tukee yritystoiminnan kasvua Rantakylässä
- Pankakosken kaavamuutos mahdollistaa uutta asuin- ja liiketoimintaa kulttuuriympäristössä
- Kolin keskustan kaavalaajennus tukee matkailun kasvua ja suojelua
Kaupunkikeskustan elinvoimaan ja toritoimintaan panostetaan monialaisella yhteistyöllä
Kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden ja toritoiminnan kehittäminen nousi valtuuston asialistalle useiden valtuustoaloitteiden myötä. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, Vasemmistoliitto sekä Avoin ja demokraattinen Lieksa -valtuustoryhmä korostivat aloitteissaan muun muassa työryhmän perustamista, torialueiden kunnostamista sekä tapahtumatoiminnan kilpailuttamista paikallisten yhdistysten järjestettäväksi. Kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti valtuusto hyväksyi ratkaisun, jossa perustettu työryhmä aloittaa työnsä syksyllä 2023 ja laatii konkreettisen suunnitelman vuoden 2024 talousarvioon. Päätös merkitsee järjestelmällistä sitoutumista keskustan vetovoiman lisäämiseen ja tapahtumakulttuurin vahvistamiseen.
Kaupunginjohtaja vaihtuu – irtisanoutuminen ja uuden rekrytoinnin käynnistäminen
Kaupunginjohtaja Jarkko Määttäsen irtisanoutuminen astuu voimaan 19.9.2023 hänen siirtyessään uusiin tehtäviin. Valtuusto merkitsi eron tiedoksi ja kiitti Määttäselle hänen panoksestaan kaupungin kehittämisessä. Samalla valtuusto päätti avata kaupunginjohtajan viran haettavaksi. Kelpoisuusehdoiksi asetettiin ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. Rekrytointiprosessin valmisteluryhmään nimettiin edustajat kaikista pääryhmistä sekä hallinnosta, ja ryhmälle annettiin velvollisuus raportoida etenemisestä kaupunginhallitukselle.
Johtokuntien kokoonpanot uudistuvat Määttäsen ja Karosen erojen myötä
Jarkko Määttäsen pyynnöstä hänelle myönnettiin ero sekä kuntatekniikkaliikelaitoksen että vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnista 19.9.2023 alkaen, esteellisyyssäännösten mukaisesti hänen osallistumatta käsittelyyn. Uudeksi jäseneksi molempiin johtokuntiin valittiin Susanna Saastamoinen, mikä varmistaa johtokuntien toimintakyvyn jatkossakin.
SDP:n 1. varavaltuutettu Pasi Karonen sai eron varavaltuutetun tehtävästä sekä kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan varajäsenyydestä 1.8.2023 alkaen. Hänen tilalleen kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokuntaan valittiin Kari Kipponen, joka nimitettiin myös Matti Komulaisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi vesihuoltoliikelaitoksen johtokuntaan.
Varavaltuutetun toimikausi päättyy paikkakunnalta muuton vuoksi
Perussuomalaisten 6. varavaltuutettu Touko Kivi menetti vaalikelpoisuutensa muutettuaan pois Lieksasta 1.8.2023 alkaen. Valtuusto totesi hänen luottamustoimensa päättyneeksi kuntalain perusteella, avaten mahdollisuuden uuden varavaltuutetun nimeämiselle tulevaisuudessa.
Strategian toimenpideohjelma päivitettiin tulevaisuuden haasteisiin
Valtuusto hyväksyi Lieksan strategian toimenpideohjelman vuodelle 2024, johon tuotiin uutena painopisteenä digitalisaatio ja tekoälyn mahdollisuudet palvelujen kehittämisessä. Ohjelmasta poistettiin jo toteutuneet tavoitteet kuten kaupungin 50-vuotisjuhlat, ja sisältöä tarkennettiin vastaamaan ajankohtaisia tarpeita henkilöstön osaamisen, palvelutuotannon kehittämisen sekä yritysyhteistyön osalta.
Jätepolitiikan ohjelma ohjaa kohti kiertotalouden mallikaupunkia vuoteen 2030
Valtuusto hyväksyi Savo-Pielisen jätelautakunnan ja Jätekukko Oy:n alueen yhteisen jätepoliittisen ohjelman vuoteen 2030 asti. Ohjelma tähtää jätteen määrän vähentämiseen, kierrätysasteen nostamiseen 65 prosenttiin sekä asiakaslähtöisten jätehuoltopalvelujen kehittämiseen. Vaikka kaupunginhallituksen ehdottamia tarkennuksia poistotekstiilien keräykseen ei huomioitu lopullisessa ohjelmassa, ekopisteverkoston täydentämistä matkailualueilla luvattiin edistää jatkossa.
Teollisuusalueen kaavamuutos tukee yritystoiminnan kasvua Rantakylässä
Rantakylän teollisuusalueen asemakaavan muutos hyväksyttiin yksimielisesti Brahean ja Kevätniemen kaupunginosissa. Rakennusoikeuden kasvattaminen (e=0,5) mahdollistaa tehokkaamman tonttien käytön sekä raideliikenteen lastausalueiden parantamisen ilman lisärasitusta kaupungin taloudelle – tekninen huolto on jo olemassa olevalla infrastruktuurilla turvattu.
Pankakosken kaavamuutos mahdollistaa uutta asuin- ja liiketoimintaa kulttuuriympäristössä
Pankakosken Y-korttelin 5 kaavamuutos tuo alueelle lisää asuinrakennus-, liike- ja toimistorakennusoikeutta sekä virkistysaluetta seurakunnan aloitteesta. Kaava mahdollistaa tonttien jakamisen nykyisten käyttöjen mukaan: pappilalle oma tontti, majoitusliiketoiminnalle lisärakennusoikeus ja muulle seurakunnan maalle lähivirkistyskäyttöä – kulttuurihistorialliset arvot huomioiden.
Kolin keskustan kaavalaajennus tukee matkailun kasvua ja suojelua
Kolin keskustan asemakaavan laajennus kattaa korttelit 7–15 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita, perustuen Koli-Ahmovaara osayleiskaavaan. Kaava korostaa ympäristöön sopeutuvaa rakentamista, kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämistä museoviranomaisten lausunnoilla sekä uusiutuvan energian suosimista rakentamisessa. Hulevesien hallinta on tiukasti säädelty Natura-alueiden suojelemiseksi – kaikki rakentaminen edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
