Yhteenveto
- Keskustan ja asemanseudun kehittäminen – miten rautatieaseman alue uudistuu?
- Tuulivoima ja maakuntakaava – mitä Lieksa vaatii tuulivoimasuunnitelmilta?
- Talousvuosi käyntiin – miten kaupungin rahat käytetään vuonna 2025?
- Ilmastosuunnitelma 2030 – kuinka Lieksa aikoo leikata päästöjään?
- Kulttuurihankkeen vauhdittaminen – miten Metka-yhdistyksen teatterihanke etenee?
- Työterveyshuolto laajenee – mitä uutta työntekijät saavat vuonna 2025?
- Ranta-asemakaavamuutos Vuonislahdessa – mitä muuttuu Hiekkalan alueella?
- Johtajanimitykset – ketkä vastaavat Lieksan elinvoimasta ja taloudesta?
- Keskusvaalilautakunnan varajäsen vaihtuu – miksi uusi nimi tarvitaan?
- Maahanmuuton työryhmän jäsenet nimetty – kuka edustaa Lieksaa?
- Yhtiökokousedustajat vaihtoon – miten omistajaohjaus turvataan?
- Edustus Suomen Vetylaakso ry:ssä turvattu – kuka vie Lieksan ääntä eteenpäin?
- Kannustinraha omaehtoisesta opiskelusta – kuinka kaupunki palkitsee henkilöstöään?
- Johtavien viranhaltijoiden työaikakorvaukset linjattiin uudelleen – kenelle maksetaan ylityöt?
- Kaupungin vaakuna kulttuurin käyttöön – mihin Kuumat Perunat -yhtye sai luvan?
- Mähkönsillasta uusi maamerkki – milloin rakennustyöt alkavat?
- Kuka päättää tulevaisuudessa? – ajankohtaista hallinnosta
Keskustan ja asemanseudun kehittäminen – miten rautatieaseman alue uudistuu?
Kaupunginhallitus käsitteli Avoin ja demokraattinen Lieksa -valtuustoryhmän aloitteen rautatieaseman ja sen alueen kehittämisestä. Aloitteessa vaadittiin kaupungilta aktiivisia toimenpiteitä asemanseutuun panostamiseksi, erityisesti matkakeskuksen rakentamista pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, vaikka junayhteyksien tulevaisuus on epävarma. Hallitus totesi, että keskustan ja asemanseudun kehittämistä on jo edistetty työryhmässä, ja tälle vuodelle on varattu 400 000 euroa keskustan viihtyisyyden parantamiseen sekä 100 000 euroa vuodelle 2026. Kaupunki tekee investointeja vain omistamilleen maa-alueille, mutta asemanseutu on pääosin yksityisessä omistuksessa. Pitkäaikainen vuokrasopimus voisi mahdollistaa kaupungin investoinnit alueelle, mutta hallitus painotti, ettei kaupungin varoja ole tarkoituksenmukaista käyttää toisen omistamaan kiinteistöön. Päätöksen mukaan aloite hyväksytään ja merkitään loppuun käsitellyksi; kehittämistyötä jatketaan yhdessä yksityisten omistajien kanssa.
Tuulivoima ja maakuntakaava – mitä Lieksa vaatii tuulivoimasuunnitelmilta?
Lieksa antoi lausuntonsa Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n 2. vaihekaavan kaavaehdotuksesta. Maakuntaliitto oli karsinut tuulivoima-alueita erityisesti Kolin kansallispuiston maisemien suojelemiseksi. Lieksa korosti lausunnossaan, että kaikki potentiaaliset tuulivoima-alueet tulisi mahdollistaa, mutta puolustukselliset rajoitteet estävät osan toteuttamisen. Kaupunki nosti esiin myös ongelman siitä, ettei se saa kiinteistöverotuottoja tuulivoimaloista kuntien tasapuolisuuden näkökulmasta. Lisäksi lausunnossa vaadittiin sähkön siirtokapasiteetin kasvattamista Pielisen itäpuolelle teollisuuden tarpeisiin – kaavaehdotuksessa esitetyt 400 kV voimajohdot tukevat tätä tavoitetta. Lausunto hyväksyttiin yksimielisesti, Esko Saastamoinen poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi.
Talousvuosi käyntiin – miten kaupungin rahat käytetään vuonna 2025?
Kaupunginhallitus hyväksyi talouden seurannan ja raportoinnin vuosikellon sekä kaupunginhallituksen alaisten tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat vuodelle 2025. Vuosikello määrittää keskeiset aikataulut tilinpäätökselle, talousarviolle ja raportoinnille: tilinpäätös maaliskuun loppuun mennessä, uusi talousarvio vuoden loppuun mennessä sekä osavuosikatsaukset huhti- ja elokuussa. Käyttösuunnitelmat perustuvat valtuuston hyväksymään talousarvioon; esimerkiksi elinvoiman palvelualueelle ja työllisyyspalveluihin kohdennetaan erityisiä resursseja työpaikkojen lisäämiseksi ja yritystoiminnan tukemiseksi. Päätökset mahdollistavat suunniteltujen toimintojen käynnistämisen heti alkuvuodesta.
Ilmastosuunnitelma 2030 – kuinka Lieksa aikoo leikata päästöjään?
Kaupunginhallitus hyväksyi Lieksan ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma pohjaa asukkaiden ja henkilöstön osallistamiseen sekä Hinku-verkoston tavoitteisiin. Keskeisiä toimia ovat energiatehokkuuden parantaminen (esim. öljylämmityksestä luopuminen, LED-valaistus), uusiutuvan energian lisääminen (aurinkovoima, biokaasu) sekä liikenteen sähköistäminen. Vuonna 2022 päästöt olivat jo vähentyneet 53 %. Suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne, maatalous ja työkoneet – erityisesti näihin kohdistetaan jatkossa toimenpiteitä. Suunnitelman toteutumista seurataan kahden vuoden välein ja se päivitetään neljän vuoden välein.
Kulttuurihankkeen vauhdittaminen – miten Metka-yhdistyksen teatterihanke etenee?
Metka Taide- ja kulttuuriyhdistys ry sai kaupunginhallitukselta esityksen mukaisesti väliaikaisrahoituksen Mätäsvaaran kaivosteatterin peruskorjaushankkeeseen Leader-rahoituksen rinnalle. Lainan suuruus on 50 000 euroa kiinteällä 2 % korolla, takaisinmaksuaika viimeistään maaliskuuhun 2028 mennessä. Hankkeen kokonaisrahoitus koostuu jo myönnetystä ELY-keskuksen 150 000 eurosta sekä haetusta ennakkomaksusta (24 000 €). Tavoitteena on kehittää teatterialuetta konsertti- ja tapahtumakäyttöön sekä vahvistaa alueen kulttuurihistoriallista merkitystä.
Työterveyshuolto laajenee – mitä uutta työntekijät saavat vuonna 2025?
Työterveyden toimintasuunnitelma vuodelle 2025 hyväksyttiin yhteistyössä Terveystalon kanssa. Palveluihin kuuluvat lakisääteisten työterveyspalveluiden lisäksi sairaanhoito, työfysioterapeutti-, työterveyspsykologi-, työkykyvalmentaja- ja ravitsemusterapeuttipalvelut. Uudistuksena kaikille yli 55-vuotiaille tehdään terveystarkastus kolmen vuoden välein ennaltaehkäisevästi. Painonhallintaa tuetaan ryhmillä sekä liikuntaohjelmilla.
Ranta-asemakaavamuutos Vuonislahdessa – mitä muuttuu Hiekkalan alueella?
Kaupunginhallitus hyväksyi Hiekkalan ranta-asemakaavan muutoksen Vuonislahden kylässä. Rakennuspaikkojen määrä vähenee aiemmasta 28:sta kahdeksaan omarantaiseksi RA/AO-tontiksi; muu alue muuttuu maa- ja metsätalouskäyttöön (M-1/MY). Muutos vapauttaa rantaviivaa yleiseen käyttöön ja poistaa tarpeettomat yhteiskäyttörannat, mikä parantaa virkistysmahdollisuuksia sekä luonnon monimuotoisuutta. Kaikki uudet rakennukset liitetään vesihuoltoon.
Johtajanimitykset – ketkä vastaavat Lieksan elinvoimasta ja taloudesta?
Anne Karppisen valinta elinvoimajohtajaksi vahvistettiin; hän aloittaa tehtävässä kuuden kuukauden koeajalla lääkärintodistuksen toimitettuaan. Talouspäällikön virkaan valittiin Pasi Lamminluoto (4800 €/kk), valinta perustui hänen vahvaan kunnallistalousosaamiseensa ja haastattelun perusteella arvioituun soveltuvuuteen.
Keskusvaalilautakunnan varajäsen vaihtuu – miksi uusi nimi tarvitaan?
Kari Matikainen pyysi eroa keskusvaalilautakunnan varajäsenyydestä asetuttuaan ehdolle kunnallisvaaleissa; vaalilaki estää tällaisen kaksoisroolin vaalien aikana. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle eron myöntämistä sekä uuden varajäsenen valintaa tasa-arvolain edellyttämällä tavalla.
Maahanmuuton työryhmän jäsenet nimetty – kuka edustaa Lieksaa?
Lieksa nimesi maahanmuuttokoordinaattorin jäseneksi ja hyvinvointijohtajan varajäseneksi Pohjois-Karjalan alueelliseen maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen työryhmään toimikaudelle 2025–2028 uuden kotoutumislain mukaisesti.
Yhtiökokousedustajat vaihtoon – miten omistajaohjaus turvataan?
Kaupunginhallitus nimitti uudet yhtiökokousedustajat useisiin yhteisöihin edellisten edustajien siirryttyä pois kaupungin palveluksesta: elinvoimajohtaja Vaara-Karjalan Leader ry:hyn, talouspäällikkö Kuntarahoitus Oyj:hin, Numera Palvelut Oy:hyn (entinen Sarastia), Kiinteistö Oy Kolilaiseen sekä Asunto Oy Pielispossulle (Tarja Kärkkäinen ilmoitti esteellisyytensä Pielispossun kohdalla). Lisäksi Juha Jääskeläinen nimitettiin Kiinteistö Oy Lieksan liike- ja kulttuurikeskuksen sekä Kiinteistö Oy Kolilaisen hallituksiin; Anne Karppinen toimii varajäsenenä liike- ja kulttuurikeskuksessa.
Edustus Suomen Vetylaakso ry:ssä turvattu – kuka vie Lieksan ääntä eteenpäin?
Heikki Rusanen nimettiin Lieksan kaupungin edustajaksi Suomen Vetylaakso ry:n vuosikokouksiin Susanna Saastamoisen tilalle tämän siirryttyä pois kaupungin palveluksesta.
Kannustinraha omaehtoisesta opiskelusta – kuinka kaupunki palkitsee henkilöstöään?
Tuntiopettaja sai hakemuksestaan 200 euron kannustinrahan englannin kielen perus- ja aineopintojen suorittamisesta Jyväskylän avoimessa yliopistossa työn ohessa vuosina 2020–2024 (60 op). Hakemus täytti kaikki kriteerit: opinnot liittyivät työtehtäviin eikä hakija ollut aiemmin saanut vastaavaa kannustinrahaa.
Johtavien viranhaltijoiden työaikakorvaukset linjattiin uudelleen – kenelle maksetaan ylityöt?
Johtavassa asemassa oleviksi määriteltiin kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajat, tulosyksikköpäälliköt, liikelaitoksen johtaja sekä kunnossapitotyönjohtaja ja vihertyönjohtaja. Työaikakorvauksia voidaan maksaa näille vain poikkeustapauksissa säännöllisen työajan ulkopuolella järjestettävistä tilaisuuksista esihenkilön määräyksestä; kaupunginjohtaja tai palvelualuejohtajat eivät ole oikeutettuja korvauksiin edes näissä tapauksissa.
Kaupungin vaakuna kulttuurin käyttöön – mihin Kuumat Perunat -yhtye sai luvan?
Kuumat Perunat -yhtye sai luvan käyttää Lieksan vaakunaa Kuumat Viisuperunat -konsertin mainonnassa Brahe-salissa huhtikuussa 2025. Vaakunan käyttölupa perustui tapahtuman positiiviseen vaikutukseen kaupunkikuvaan sekä siihen, että käyttöohjeita noudatetaan.
Mähkönsillasta uusi maamerkki – milloin rakennustyöt alkavat?
Mähkönsillan hankinta- ja rakennusvaiheen suunnitelma hyväksyttiin: nykyinen heikkokuntoinen silta puretaan pois uuden jännitetyn betonisen palkkisillan tieltä (32+40+32 m). Rakennustyöt alkavat keväällä 2025; urakan kilpailutus käynnistetään heti päätöksen jälkeen Pohjois-Karjalan hankintatoimen avulla halvimman hinnan perusteella. Kokonaisinvestointi vuosille 2025–2026 on noin 5,5 miljoonaa euroa; purkukustannukset katetaan käyttötalousmäärärahoista.
Kuka päättää tulevaisuudessa? – ajankohtaista hallinnosta
Elinvoimajohtajan virkaan nimitettiin Anne Karppinen; talouspäälliköksi valittiin Pasi Lamminluoto. Keskusvaalilautakunta saa uuden varajäsenen Kari Matikaisen tilalle tämän asetuttua ehdolle kunnallisvaaleissa.
