Yhteenveto
- Miten kaupunginhallitus arvioi toimielinten pöytäkirjat?
- Miten viranhaltijoiden päätökset käsiteltiin?
- Mitä tiedoksiantoja kaupunginhallitukselle tuotiin?
- Onko valtuustoaloitteiden käsittelyssä viivettä?
- Miten kuntalaisaloitteet etenivät vuonna 2023?
- Miten toimivallan siirrot dokumentoitiin?
- Mikä oli vuoden 2023 henkilöstökertomuksen anti?
- Miksi henkilöstösihteerin toimen perustaminen jäi pöydälle?
- Miksi metsävastaavan toimi muutettiin viraksi?
- Mistä syystä oikaisuvaatimus opetus- ja kulttuuriministeriölle tehdään?
- Miksi Kolin Myllykorventien investointi aikaistetaan?
- Kuka edustaa Lieksaa Suomen Vetylaakso ry:n vuosikokouksissa?
- Ketkä uudet yhtiökokousedustajat nimettiin matkailuyhtiöihin?
- Miten Rintasenvaaran ranta-asemakaavaa muutetaan?
- Miksi Kolin keskusta-alueen osayleiskaavaa muutetaan Ylä-Kolintiellä?
Miten kaupunginhallitus arvioi toimielinten pöytäkirjat?
Kaupunginhallitus kävi läpi hyvinvointilautakunnan, lupajaoston, kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjat. Esittelijän ehdotuksen mukaisesti todettiin, ettei mikään pöytäkirjoista aiheuta ottovaateita. Tämä tarkoittaa, ettei kaupunginhallitus nähnyt tarvetta puuttua lautakuntien tai johtokuntien päätöksiin, vaan ne hyväksyttiin sellaisenaan. Päätös osoittaa luottamusta toimielinten päätöksentekoon ja prosessien sujuvuuteen.
Miten viranhaltijoiden päätökset käsiteltiin?
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi hallintojohtajan, kaupunginjohtajan ja talousjohtajan päätökset ajalta 29.2.–13.3.2024. Päätökset liittyivät hallinnollisiin asioihin, mutta yksityiskohtia ei avattu kokouksessa. Hallitus totesi, ettei mikään näistä päätöksistä vaadi lisäselvityksiä tai ottovaateita. Viranhaltijapäätökset ovat saatavilla sähköisessä järjestelmässä, mikä tukee avoimuutta ja mahdollistaa jatkoseurannan.
Mitä tiedoksiantoja kaupunginhallitukselle tuotiin?
Hallitus merkitsi tiedoksi kolme keskeistä asiaa:
- Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös rakennusperintölain mukaisesta suojelusta, jolla voi olla vaikutuksia tuleviin rakennus- ja kehityshankkeisiin.
- Pohjois-Karjalan maaseutupalvelujen vuoden 2023 toimintakertomus, joka esittelee toteutetut palvelut ja niiden vaikutukset.
- Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämä rahoitus Pielisen vesistöinfran kehittämiseen – tärkeä panostus alueen ympäristön ja elinkeinoelämän hyväksi.
Onko valtuustoaloitteiden käsittelyssä viivettä?
Kaupunginhallitus raportoi, että kaikki vuoden 2023 valtuustoaloitteet oli käsitelty asianmukaisesti vuoden loppuun mennessä. Yhtään käsittelemätöntä aloitetta ei ollut. Näin ollen valtuustolle ilmoitetaan, että tilanne on kunnossa ja kaikki aloitteet on käsitelty ajallaan. Päätös osoittaa ripeyttä ja tehokkuutta hallinnon toiminnassa.
Miten kuntalaisaloitteet etenivät vuonna 2023?
Vuonna 2023 Lieksan kaupunki vastaanotti yhteensä 11 kuntalaisaloitetta. Kaupunginhallitus päätti saattaa nämä sekä niiden käsittelyt valtuuston tietoon. Aloitteissa nousivat esiin muun muassa:
- Harrastajien tasapuolinen kohtelu avustuksissa: avustukset kohdistetaan yhdistyksille, ei yksityisille.
- Lapsen päivähoitopaikan säilyttäminen hoitovapaan aikana: hoitotakuu-ehdotus etenee.
- Talkootyön hiihtourien korvausvelvollisuus: korvauksista ei poiketa tasapuolisuuden vuoksi.
- Karjalanpaistin palauttaminen kouluruokailuun: poistettu kustannussyistä, mutta laatua ei heikennetä.
- Tapahtumajärjestäjän palkkaaminen: tapahtumat nykyisin tulosyksiköiden vastuulla.
- Venäjänkielisen viestinnän laajentaminen: resurssit eivät riitä laajempaan kielivalikoimaan.
- Yksityisteiden määrärahan korotus: aiemmat korotukset ja valtion avustukset huomioitu.
- Pankakosken mattolaiturin uusiminen: selvitys käynnistyy 2024 alussa.
- Liputus kaupungin lippusaloissa: liputtaa voidaan myös epävirallisina päivinä.
- Yrjölän puutarhapalstojen vuokrasopimusten ilmoittaminen: aikaistetaan keväällä 2024.
- Koirapuiston valaistus: energiansäästösyistä valaistusta ei toteuteta nyt.
Miten toimivallan siirrot dokumentoitiin?
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi luettelon toimivallan siirtämispäätöksistä ja päätti saattaa sen myös valtuuston tietoon. Tämä vuosittainen käytäntö varmistaa, että kaikki siirrot ovat dokumentoituja sekä läpinäkyviä. Taustalla on mm. aiempi Sarastia Oy:tä koskenut päätösvalta-asian siirto kaupunginjohtajalle.
Mikä oli vuoden 2023 henkilöstökertomuksen anti?
Henkilöstökertomuksessa todettiin henkilöstömäärän laskeneen yhdeksällä (vuoden lopussa 358 työntekijää), vakinaisten osuus noin 67 %, keski-ikä 51,6 vuotta. Sairauspoissaolot vähenivät hieman (16 kalenteripäivää/henkilötyövuosi), mutta pysyivät yli kuntasektorin keskiarvon. Palkkakustannukset nousivat sopimuskorotusten vuoksi; koulutuspäiviä kertyi yhteensä 570. Eläköityminen lisääntyy lähivuosina Kevan arvion mukaan, mikä haastaa henkilöstösuunnittelua. Kaupunginhallitus päätti esittää kertomuksen hyväksymistä valtuustolle.
Miksi henkilöstösihteerin toimen perustaminen jäi pöydälle?
Kaupunginhallitukselle esitettiin uuden henkilöstösihteerin toimen perustamista helpottamaan henkilöstöhallinnon töitä sekä tukemaan esihenkilöitä ja rekrytointeja – palkka olisi ollut 2926,83 €/kk eikä määrärahaa ollut vielä budjetissa. Hallitus päätti jättää asian pöydälle myöhempää käsittelyä varten esimerkiksi osavuosiraportoinnin yhteydessä.
Miksi metsävastaavan toimi muutettiin viraksi?
Metsävastaavan tehtävään kuuluu julkisen vallan käyttöä kuten hankintojen valmistelua ja puukauppojen tekemistä; kuntalain mukaan tällaiset tehtävät tulee hoitaa virkasuhteessa. Hallitus päätti muuttaa toimeksi olleen tehtävän viraksi 2.4.2024 alkaen sekä evästi hallintojohtajaa päivittämään hallintosäännön toimivaltuudet vastaavasti. Metsävastaavaksi siirtyy Mika Nevalainen.
Mistä syystä oikaisuvaatimus opetus- ja kulttuuriministeriölle tehdään?
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionosuus Lieksalle oli -261 834 euroa vuodelle 2024 virheellisen laskennan takia: joustavan perusopetuksen yksikkömääräksi ilmoitettiin yksi todellisen yhdeksän sijaan, mikä aiheutti noin 24 000 euron vajauksen rahoitukseen. Hallitus päätti yksimielisesti tehdä oikaisuvaatimuksen ja valtuutti talousjohtajan edustamaan kaupunkia asiassa.
Miksi Kolin Myllykorventien investointi aikaistetaan?
Kolin Myllykorventien 2. vaiheen rakentamisen investointi (190 000 € kuntatekniikkaan, 160 000 € vesihuoltoon) siirretään vuodelle 2024 aiemmin suunnitellusta vuodesta 2025 ilman euromääräisiä muutoksia budjettiin. Tavoitteena on mahdollistaa tonttien nopeampi hyödyntäminen ja parantaa alueen saavutettavuutta jo kuluvana vuonna.
Kuka edustaa Lieksaa Suomen Vetylaakso ry:n vuosikokouksissa?
Hallitus nimesi Susanna Saastamoisen Lieksan edustajaksi Suomen Vetylaakso ry:n vuosikokouksiin; varaedustajana toimii Pirre Seppänen. Nimitys vahvistaa Lieksan panosta vetyteknologian kehittämiseen sekä alan verkostoitumiseen.
Ketkä uudet yhtiökokousedustajat nimettiin matkailuyhtiöihin?
Koli Forum ry:n yhtiökokousedustajaksi nimettiin Susanna Saastamoinen (hallitusjäseneksi ei nimetty ketään yhdistyksen lakkauttamisen vuoksi). Kolin Matkailu Oy:n yhtiökokousedustajaksi nimettiin Pirre Seppänen; lisäksi Jätekukko Oy:n hallituksen varajäseneksi nimettiin Seppänen.
Miten Rintasenvaaran ranta-asemakaavaa muutetaan?
Kaupunginhallitus hyväksyi Rintasenvaaran ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnoksen – alueelle muodostuu uusia kortteleita sekä virkistys- ja vesialueita entisen laskettelukeskuksen ympäristöön noin 6,5 km Kolilta pohjoiseen. Kaavassa painotetaan maisema-arvoja (Kolin valtakunnallinen maisema-alue), uusiutuvaa energiaa sekä hulevesien imeytystä tontilla biosuodattimin/öljynerottimin; rakentamisessa suositaan mattaisia kattoja ja puujulkisivuja esteettisyyden varmistamiseksi.
Miksi Kolin keskusta-alueen osayleiskaavaa muutetaan Ylä-Kolintiellä?
Ylä-Kolintie 25:n alueella osayleiskaavan muutos tähtää matkailupalvelujen kehittämiseen sekä pysäköintialueen osoittamiseen kansallispuiston kävijöille noin kahden kilometrin päähän Kolin keskustasta eteläkaakkoon arvokkaalla maisema-alueella. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden keräämiseksi; suunnittelussa painotetaan kulttuuri-, luonto- sekä liikenneturvallisuusnäkökulmia – tavoitteena on tukea Kolin matkailun kasvua infrastruktuurin parantamisen kautta.
