Yhteenveto
- Museoiden vapaa pääsy – Kuka hyötyy Perinnepäivän maksuttomuudesta?
- Kuka valittiin Lieksan museonjohtajaksi ja miksi?
- Miten Lieksan asukkaat kokevat osallisuutensa – mitä kysely paljasti?
- Koulukuljetusten kilpailutus – mitä muuttuu Lieksa-Siltavaara-Vieki -reitillä?
- Kenelle kulttuuriavustukset? Kuka menetti tukensa?
- Nuorisotoimen avustukset – mihin raha käytetään?
- Liikuntaseurojen tukipotti – ketkä hyötyivät?
- Sosiaali- ja terveystoimijoiden vuokra-avustukset – paljonko tukea maksetaan?
- Miksi nuorten työpajatoiminnan sopimusta ei jatketa automaattisesti?
- Valtion erityisavustus tasa-arvoon – miten rahat käytetään?
- Mitä hyvinvointipalveluiden talousraportti kertoo alkuvuodesta?
- Mitä salaisia asioita lautakunnassa käsiteltiin?
Museoiden vapaa pääsy – Kuka hyötyy Perinnepäivän maksuttomuudesta?
Lieksan hyvinvointilautakunta päätti, että sekä Pielisen museoon että Paaterin taiteilijakotiin on vapaa pääsy Perinnepäivänä 5.6.2024. Perinnepäivän tapahtumat siirtyvät tänä vuonna Paateriin, koska Pielisen museolla on meneillään uudisrakentaminen. Päätös jatkaa perinnettä, jossa kuntalaiset ja vierailijat pääsevät tutustumaan kulttuurikohteisiin ilman lippumaksua, ja tähtää laajemman yleisön tavoittamiseen sekä kulttuuritoiminnan näkyvyyden kasvattamiseen.
Kuka valittiin Lieksan museonjohtajaksi ja miksi?
Museonjohtajan virkaan valittiin FM Laura Mulari 1.6.2024 alkaen toistaiseksi. Haastatteluun kutsuttiin kolme hakijaa 14:stä, ja Mularin valintaan vaikuttivat hänen koulutuksensa, työkokemuksensa sekä haastattelussa osoitettu osaaminen. Varalle valittiin FM Henna Tuomiranta, mikäli ensisijainen hakija kieltäytyy tehtävästä. Valintaprosessi oli perusteellinen ja läpinäkyvä; lautakunta kävi läpi hakemukset sekä haastattelujen tulokset ennen päätöstä.
Miten Lieksan asukkaat kokevat osallisuutensa – mitä kysely paljasti?
Vuoden 2024 osallisuuskyselyyn vastasi vain 65 henkilöä (vertailuna edellisvuoden 225), mikä kertoo osallistumishalukkuuden laskusta. Vastaajat olivat pääosin naisia, keskustaajamassa asuvia aikuisia ilman lapsia. Osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 3,93/5 (aiempi 3,98), eli osallisuuden kokemus on hieman laskenut mutta pysyy vahvana. Vastaajat arvostavat luontoa, turvallisuutta ja harrastusmahdollisuuksia sekä toivovat enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa etenkin asumiseen ja kulttuuripalveluihin. Äänestäminen ja sähköiset kyselyt ovat suosituimmat vaikuttamiskeinot.
Koulukuljetusten kilpailutus – mitä muuttuu Lieksa-Siltavaara-Vieki -reitillä?
Lautakunta päätti kilpailuttaa Lieksa–Siltavaara–Vieki–Lieksa -koulukuljetusreitin uuden sopimuskauden ajaksi (1.8.2024–31.7.2026 + kolme optiovuotta), koska nykyinen sopimus PosElyn kanssa päättyy eikä Ely enää kilpailuta kuntien sisäisiä vuoroja. Uudessa mallissa kaupunki maksaa liikennöitsijälle päivähintaperusteisesti eikä koululaisille enää tarvita erillisiä matkalippuja, mikä yksinkertaistaa hallintoa ja voi tuoda kustannussäästöjä. Hankintapäätöksen tekee Pohjois-Karjalan hankintatoimi.
Kenelle kulttuuriavustukset? Kuka menetti tukensa?
Kulttuuritoimen avustuksia myönnettiin liitteiden mukaisesti yhteensä 40 000 euroa lieksalaisille yhdistyksille ja järjestöille tapahtumien järjestämiseen ja toiminnan tukemiseen. Hakemuksia tuli 27 kappaletta (64 400 €). Osa yhdistyksistä sai ehdollisen päätöksen: Brahean Kriivarit ry:n, Kulttuuriseura Pielisen Lumo ry:n ja Lieksan Teatteriyhdistys ry:n on toimitettava puuttuvat tilinpäätösasiakirjat viimeistään 7.6., muuten avustus raukeaa. Berjoska ry:n tulee palauttaa aiemmin myönnetty avustus (271 €). Kaikkien avustettujen toimijoiden tulee käyttää kaupungin logoa viestinnässään.
Nuorisotoimen avustukset – mihin raha käytetään?
Nuorisotoimen toiminta- ja kohdeavustuksia myönnettiin yhteensä 2 700 euroa kolmelle hakijalle (hakemuksia yhteensä 5 000 €). Avustukset kohdistuvat nuorten tapahtumiin ja toimintaan alle 29-vuotiaille lieksalaisille nuorille. Jokaisen avustuksen saajan tulee raportoida varojen käytöstä seuraavan vuoden haun yhteydessä tai erikseen kaupungin kirjaamoon, jos uutta hakemusta ei tule.
Liikuntaseurojen tukipotti – ketkä hyötyivät?
Liikuntatoimen avustuksia myönnettiin yhteensä 44 975 euroa: toiminta-avustuksiin 37 975 euroa (17 yhdistystä) ja kohdeavustuksiin 7 000 euroa (14 toimijaa). Hakemuksia saatiin yhteensä 31 kappaletta (81 057 €). Myöntämisperusteena oli enintään 40 % edellisen vuoden bruttomenoista/toimija sekä kohteiden nettomenot kohdeavustuksissa. Avustusten saajien tulee raportoida käytöstä seuraavan vuoden haussa tai erikseen kirjaamoon.
Sosiaali- ja terveystoimijoiden vuokra-avustukset – paljonko tukea maksetaan?
Kolmelle yhdistykselle myönnettiin tukea toimitilojen vuokrakuluihin yhteensä 2 750 euroa (haettu summa yhteensä 8 006 €). Avustus perustuu kaupungin ohjeeseen, jonka mukaan enimmäismäärä on korkeintaan 40 % yhdistyksen edellisen vuoden bruttomenoista. Tuen saajien tulee raportoida varojen käytöstä seuraavana vuonna sekä käyttää kaupungin logoa viestinnässään.
Miksi nuorten työpajatoiminnan sopimusta ei jatketa automaattisesti?
Lautakunta päätti olla käyttämättä nuorten työpajatoiminnan järjestämissopimuksen toista optiovuotta vuodelle 2025. Syinä olivat asiakaspaikkojen vajaakäyttö (alle sovitun tason), TE-palvelu-uudistuksen tuomat muutokset sekä tarve kilpailuttaa palvelu uudelleen entistä tehokkaammaksi kokonaisuudeksi, johon sisällytetään myös etsivä nuorisotyö. Tavoitteena on varmistaa palveluiden laatu ja tehokkuus sekä mahdollinen lisärahoitus.
Valtion erityisavustus tasa-arvoon – miten rahat käytetään?
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus vuosille 2024–2027 (yhteensä 360 000 €, josta kuluvalle vuodelle varattu ensimmäinen erä: 120 000 €) käytetään oppimiserojen tasaamiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja inklusiivisen toimintakulttuurin kehittämiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa Lieksassa. Rahoilla palkataan mm. kolme lastenhoitajaa varhaiskasvatukseen sekä hyvinvointiohjaaja yläkouluun ja työntekijä alakouluun.
Mitä hyvinvointipalveluiden talousraportti kertoo alkuvuodesta?
Hyvinvointilautakunta merkitsi tiedoksi tammi–maaliskuun talousraportin hyvinvointipalveluiden osalta. Raportti antaa kokonaiskuvan tulosyksiköiden talouden toteutumisesta alkuvuonna mutta ei johtanut uusiin toimenpiteisiin tai budjettimuutoksiin tässä vaiheessa.
Mitä salaisia asioita lautakunnassa käsiteltiin?
Kokouksessa käsiteltiin kaksi salaista asiaa: kanteluasiakirjoihin liittyvä kokonaisuus sekä oppilashuoltoon liittyvä asia. Molempien salassapito perustui julkisuuslakiin: kanteluasioissa suojellaan asian käsittelyn luottamuksellisuutta (24.1 § kohta 6) ja oppilashuollossa oppilaiden yksityisyyttä (24.1 § kohta 30). Näissä asioissa ei tehty taloudellisia päätöksiä.
