Yhteenveto
- Uudet opetussuunnitelmat muuttavat arkea – mitä muuttuu lukiossa?
- Koulujen kriisisuunnitelma: valmiutta ja turvaa arkeen
- Aamu- ja iltapäivätoiminta jatkaa laadukkaana – raportit keväältä tiedoksi
- Nuorten työpajatoiminta jatkuu – optiovuosi käyttöön, toinen harkinnassa
- Valtion erityisavustukset tuovat lisäresursseja opetukseen ja harrastuksiin
- Hyvinvointipalveluiden talous: kulut kasvussa, alijäämä painaa
- Kotouttamistyössä tarve lisäresursseille – Tukipisteen raportti hyväksyttiin
- Kotoutumispalvelujen vaikuttavuus vaatii tehostamista – talousarviota seurataan tarkasti
- Sosiaali- ja terveysyhdistykset saivat tukea tilavuokriin – avustuksia juhlavuoden ehdolla
- Lukuvuosisuunnitelmat toteutuivat – painopisteenä hyvinvointi, osallisuus ja yrittäjyyskasvatus
- Esiopetuksen opetussuunnitelma päivittyy – opiskeluhuolto korostuu yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa
- Perusopetuksen opetussuunnitelmaan tarkennuksia – poissaolojen ehkäisyyn uutta otetta
Uudet opetussuunnitelmat muuttavat arkea – mitä muuttuu lukiossa?
Lieksan lukion opetussuunnitelmaan hyväksyttiin muutokset, jotka astuvat voimaan 1.8.2023. Taustalla on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa opiskeluhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Merkittävin muutos on oman opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen, joka velvoittaa lukion huomioimaan entistä tarkemmin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja tukitoimet. Muutokset eivät edellytä uusia paikallisia toimenpiteitä, vaan yhtenäistävät käsitteistön ja varmistavat lainmukaisuuden. Päätös oli yksimielinen ja takaa lieksalaisnuorille ajantasaiset tukipalvelut.
Koulujen kriisisuunnitelma: valmiutta ja turvaa arkeen
Koulujen kriisisuunnitelma hyväksyttiin osaksi jokaisen koulun arkea. Suunnitelma määrittelee toimintamallit äkillisiin kriisitilanteisiin, kuten onnettomuuksiin ja uhkatilanteisiin, sekä selkeyttää vastuut ja yhteistyötahot (poliisi, pelastuslaitos, terveydenhuolto). Kriisiryhmän roolia korostettiin: sen tehtävänä on koordinoida tukitoimia ja varmistaa, ettei kukaan jää yksin vaikeassa tilanteessa. Viestintävastuut on tarkasti määritelty huhujen leviämisen ehkäisemiseksi. Suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti ja sen käyttöönottoon varataan riittävästi resursseja henkilöstön koulutukseen.
Aamu- ja iltapäivätoiminta jatkaa laadukkaana – raportit keväältä tiedoksi
Aamu- ja iltapäivätoiminnan raportit Keskuskoululta ja Rantalan koululta osoittavat toiminnan olleen monipuolista ja suunnitelmien mukaista. Lapsimäärät olivat Keskuskoululla 42 (päivittäin läsnä keskimäärin 28) ja Rantalassa 15 (lässä 12). Toimintaa rikastuttivat yhteistyö muun muassa 4H-yhdistyksen, seurakunnan ja kulttuurilaitosten kanssa. Lapset ovat saaneet vaikuttaa sisältöihin, esimerkiksi lelu- ja askartelupäivien muodossa. Lautakunta merkitsi raportit tiedoksi ja sitoutui kehittämään toimintaa edelleen.
Nuorten työpajatoiminta jatkuu – optiovuosi käyttöön, toinen harkinnassa
Nuorten työpajatoiminnan sopimus Valpas Ratkaisut oy:n kanssa jatkuu optiovuoden 2024 ajan (arvo n. 5 300 €/kk). Pajanuorten määrä jäi hieman alle tavoitteen (13–15 nuorta/kk), mutta toiminnan laatu sai hyvää palautetta nuorilta. TE-palveluiden uudistus vuodelle 2025 tuo epävarmuutta jatkoon, joten toista optiovuotta ei oteta käyttöön ennen kuin uudistuksen vaikutuksista tiedetään enemmän. Pohjois-Karjalan hankintatoimi valtuutettiin jatkamaan sopimusta vuodelle 2024.
Valtion erityisavustukset tuovat lisäresursseja opetukseen ja harrastuksiin
Lieksa sai merkittävät avustukset opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä aluehallintovirastolta:
- Esi- ja perusopetukseen 140 000 € (omavastuu 28 000 €): palkataan resurssiopettajia samanaikaisopetukseen sekä koulunkäynninohjaajia tehostetun tuen oppilaille; yläkoululle hyvinvointiohjaaja.
- Varhaiskasvatukseen 43 000 € (omavastuu 8 600 €): lisähenkilöstö pienryhmätyöhön.
- Nuoristoimintaan 4 500 €: tanssi-, mopo/tekniikka- ja lautapelikerhojen kustannuksiin.
Hyvinvointipalveluiden talous: kulut kasvussa, alijäämä painaa
Hyvinvointipalveluiden talousraportti osoittaa vakavia paineita: tulot alkuvuonna olivat yhteensä noin 3 miljoonaa euroa mutta kulut lähes -23 miljoonaa euroa. Nettotulos on näin ollen -19,8 miljoonaa euroa. Erityisesti perusopetus (-6,2 M€ kulut) ja varhaiskasvatus (-4,1 M€ kulut) ovat suurimpia menoeriä suhteessa tuloihin. Lautakunta merkitsi tilanteen tiedoksi mutta ei vielä ryhtynyt toimenpiteisiin – talous vaatii jatkossa tehostettua seurantaa.
Kotouttamistyössä tarve lisäresursseille – Tukipisteen raportti hyväksyttiin
Lieksan Tukipiste ry:n raportti kotouttamistyöstä hyväksyttiin lautakunnassa. Toiminta keskittyi ukrainalaisten ja venäläisten maahanmuuttajien tukemiseen tulkkauksen, neuvonnan sekä työllistymisen edistämisen keinoin (923 tuntia vapaaehtoistyötä). Raportissa korostettiin tarvetta lisätä resursseja erityisesti työllistämiseen – yksi uusi työntekijä nähtiin välttämättömäksi vastaamaan kysyntään. Yhteistyösopimus mahdollistaa työn jatkumisen Lieksassa.
Kotoutumispalvelujen vaikuttavuus vaatii tehostamista – talousarviota seurataan tarkasti
Kotoutumispalveluiden tulot alkuvuonna olivat vain noin viidesosan budjetoidusta (42 618 € / tavoite 205 000 €), kun taas kulut olivat jo yli 163 000 €. Palveluiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa; henkilöstöresurssien lisääminen on mahdollista tarpeen mukaan joko omasta organisaatiosta tai sopimusjärjestelyillä. Prosessikuvauksia palveluista kehitetään edelleen tehokkuuden parantamiseksi.
Sosiaali- ja terveysyhdistykset saivat tukea tilavuokriin – avustuksia juhlavuoden ehdolla
Viidelle sosiaali- ja terveysalan yhdistykselle myönnettiin yhteensä 3 800 € tilavuokrien kattamiseen (hakemusten kokonaissumma oli lähes 10 000 €). Avustuksen ehtona on kaupungin juhlavuosilogon näkyvyys tapahtumissa sekä selvityksen liittäminen seuraavan vuoden hakemukseen. Esteellisyydet huomioitiin päätöksenteossa.
Lukuvuosisuunnitelmat toteutuivat – painopisteenä hyvinvointi, osallisuus ja yrittäjyyskasvatus
Lukuvuoden toteumaraportit osoittavat painotuksen olleen hyvinvoinnissa, yhteisöllisyydessä sekä yrittäjyyskasvatuksessa kaikilla kouluasteilla. Lukiossa panostettiin opiskelijoiden jaksamiseen sekä kansainvälisyyteen Erasmus+ -projektien avulla. Yläkoulussa kiusaamisen ehkäisyyn panostettiin teemapäivillä sekä oppilaskuntatoiminnalla; alakouluissa yrittäjyyskasvatus oli monialainen teema tapahtumineen. Koronarajoitusten poistuminen mahdollisti suunnitelmien mukaisen toiminnan palauttamisen.
Esiopetuksen opetussuunnitelma päivittyy – opiskeluhuolto korostuu yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa
Esiopetuksen opetussuunnitelmaan hyväksyttiin muutokset Opetushallituksen päätöksen pohjalta: keskiössä ovat opiskeluhuollon periaatteet sekä suunnitelmallisuus yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Termistö yhtenäistetään valtakunnallisiin linjauksiin; opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhdessä henkilöstön, lasten ja huoltajien kanssa.
Perusopetuksen opetussuunnitelmaan tarkennuksia – poissaolojen ehkäisyyn uutta otetta
Paikalliseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan hyväksyttiin muutokset, joilla vastataan lainsäädännön vaatimuksiin läsnäolon tukemisesta sekä poissaolojen seurannasta. Painotus on toimintakulttuurin kehittämisessä: oppilaiden osallisuutta vahvistetaan, kouluyhteisön vastuita selkeytetään sekä opiskeluhuoltoa päivitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita. Uudet käytännöt tulevat voimaan elokuussa.
